Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Kuivikkeiden ominaisuudet on hyvä tuntea

Kuivikkeen valinta voi olla vaikeaa. Väärä valinta aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia ja verottaa tuotannon kannattavuutta. Myös kuivikkeen vaihtaminen toiseksi voi olla hankalaa ja kallista.

Kuivikemateriaalit voivat olla orgaanista tai epäorgaanista alkuperää. Orgaanisperäisissä kuivikkeissa on se haittapuoli, että ne ovat kostuessaan suotuisia mikrobien kasvualustoja. Niiden etuna voi pitää kohtuullisen hyvää soveltuvuutta lietelantasysteemeihin.

Epäorgaaniset kuivikemateriaalit eivät suosi mikrobien kasvua. Kysymykseen tulevat kuiva hiekka ja kalkkikivijauhe.

H i e k k a

Paksu kerros puhdasta, kuivaa, hienoa hiekkaa on ensiluokkainen kuivike. Siinä on mukava maata, eikä hiertymistä sen paremmin kuin hankautumistakaan ole pelkoa. Joukossa ei kuitenkaan saa olla karkeita partikkeleita.

Tuotannolliselta kannalta hiekka on loistava materiaali. Se on omiaan vähentämään mikrobien aiheuttamia sairauksia. Eläimet pysyvät puhtaina. Käytäville joutuva hiekka torjuu liukkautta.

Vaikka hiekka imee nestettä vain kolmanneksen painostaan, niin tilavuuteen nähden se on imukyvyltään kuivikkeista kolmanneksi parasta turpeen ja sanomalehtisilpun jälkeen. Tämä on tietysti seuraus korkeasta tilavuuspainosta.

Lannan, varsinkin lietelannan käsittelyyn hiekka voi aiheuttaa aikamoisia ongelmia, sillä se kuluttaa koneita nopeasti. Maailmalla huippukarjojen hoitajat katsovat kuitenkin, että edut korvaavat haitat moninkertaisesti.

On olemassa menetelmiä, joilla hiekka voidaan erottaa lannasta. Eräs sellainen on McLanahan-separaattori. Sillä hiekka erottuu lannasta niin hyvin, että se voidaan käyttää kuivikkeena uudelleen. Menetelmä on kuitenkin sikakallis.

Myös laskeutusaltaita voidaan käyttää suhteellisen hyvällä menestyksellä hiekan erottamiseen lannasta. Riittävän karkea hiekka ei pidätä vettä, vaan suodattaa sitä.

K a l k k i k i v i j a u h e

Kalkkikivijauhe on hiekan veroinen kuivike. Se voisi olla parempikin, jos kalkkikiven tuottajat suhtautuisivat asiaan vakavasti. Suurin etu teollisesta tuotannosta olisi mahdollisuus lajitella kalkki täsmälleen oikeaan raekokoon. Liian hienoa se ei saa olla, sillä silloin se voi tiivistyä kovaksi ja aiheuttaa hankaumia.

Kalkkikiven etuna on, että tehtailla on kuivauslaitteet. Näin kuivikkeeksi menevän jauheen kosteuskin saataisiin aina kohdalleen.

Muuten kalkkikivi vastaa ominaisuuksiltaan hiekkaa. On tietysti selvää, että peltoon levitettynä kalkkikivi toimisi kuten kalkitusaine toimii eli se vähentäisi maan happamuutta ja toisi peltoon kalsiumia. Meikäläisissä oloissa tälläkin on suuri merkitys.

Jotkut uskovat, että kalkkikivijauhe tuhoaa mikrobeja aktiivisesti. Tutkimuksissa ei kuitenkaan ole tällaista ominaisuutta havaittu.

O l k i

Olki on pitkään edustanut eräänlaista kuivikestandardia. Se on ollut "ilmaista", ja sitä on ollut kerättävissä lähes joka tilalla. Hyvä, kuiva olki imee nestettä noin kaksi ja puoli kertaa painonsa. Irtokuutio painaa nelisenkymmentä kiloa, puolta vähemmän kuin kutterinpuru. Niinpä sama tilavuus imee vain vajaat puolet nestettä kutterinpuruun verrattuna.

Suurenevat kotieläinyksiköt ovat muuttamassa oljen asemaa. Tarvittavan olkimäärän kerääminen riittävän kuivana on osoittautunut työlääksi. Ongelma suurenee pohjoiseen mennessä. Vasta viisitoistaprosenttinen olki on kosteuden puolesta erinomaista kuiviketta.

Kuivikeolki on parhaimmillaan silputtuna. Repivä, "tukisteleva" silppuaminen tekee puhtaasti leikattua parempaa kuiviketta. Kauran olkea pidetään parhaana imukykynsä puolesta.

Oljen keruu on työlästä ja siten hintavaa hommaa, ja sattuu lisäksi kiireiseen elonkorjuuaikaan. Tämä voi nostaa kustannukset kovin korkeiksi ilman, että tilannetta edes huomataan.

Kastunut olki on mikrobeille soveltuva lisääntymisalusta. Haitallisimpia maidontuotannon kannalta ovat kolibakteerit. Homehtuminen, bakteerien ja sienten kasvu on ilman muuta haitallista, ainakin hoitajille. Hevoset ovat erityisen arkoja mikrobipölylle. Myös oljen luontainen pöly voi laukaista hengitystievaivoja.

S a h a n -   j a   k u t t e r i n p u r u

Puujauheiden suosio tuntuu lisääntyvän hiljalleen. Saattaa kuitenkin olla, että bioenergiateollisuuden kasvu nostaa puuperäisten kuivikkeiden hinnat liian korkeiksi.

Sahajauhot ja kutteri imevät kosteutta painoonsa nähden suunnilleen saman verran kuin olki, 2,0 - 2,5 kertaa painonsa. Tässä mielessä ne ovat kohtalaisen hyviä kuivikkeita.

Kuiva irtokuutio sahanpurua painaa runsaat 150 kiloa, kutterinpuru runsaat 100 kiloa. Paalatun kutterinpurun tilavuuspaino on yli kaksinkertainen.

Puu- ja varsinkin kuoriperäisten kuivikkeiden ongelmana pidetään sitä, että niissä lisääntyvät sekä kolibakteerit että varsinkin Klebsiella Pneumoniae.

K u i v i k e t u r v e

Kuiviketurpeen kulutus kasvaa tasaisesti. Sen paras piirre on huippuluokan imukyky. Turve imee noin kymmenen kertaa painonsa vettä. Sama tilavuus imee noin kaksin verroin nestettä kutterinpuruun verrattuna ja nelinkertaisesti sahanpuruun nähden. Olkeen verrattuna imukyky on viisinkertainen.

Paras kuiviketurve on vähän maatunutta, vaaleaa rahkaturvetta. Paitsi nesteitä, turve sitoo tehokkaasti ravinteita sekä luontaisen happamuutensa ansiosta ammoniakkia ja rikkivetyä. Happamuus estää myös mikrobien kasvua tehokkaasti.

Kuiviketurpeen käyttö parantaa ympäristön, eläinten ja hoitajien viihtyvyyttä, koska lantakaasujen hajut ja ärsyttävyys vähenevät. Kuiviketurpeen hyödyt eivät siis rajoitu karjasuojaan. Turvelanta säilyttää ravinteet hyvin ja tuo peltoon humusta.

Lieviä varjopuolia ovat pölyäminen ja tahraavuus. Pölyäminen lisää puhdistustarvetta ja voi aiheuttaa hengityselinoireita. Turvelaaduissa on pölyämisen suhteen suuria eroja. Seosaineet kuten kutterinpuru, sahajauho tai hieta vähentävät pölyämistä.

Kuiviketurvetta on saatavissa myös paalattuna. Vapon paalit ovat sopivan kokoisia ja painoisia. Niitä on helppo ja siisti käsitellä. Säilytys vie vain vähän tilaa. Paalattu kuiviketurve on erinomainen ratkaisu pienkäyttäjille.

Turvepaalin tilavuus on noin 125 litraa. Kuormalavalle mahtuu kuusitoista paalia. Paali painaa enintään 30 kiloa, lavassa on turvetta noin 480 kiloa. Kuiviketurvepaaleja myy 50 Vapon jälleenmyyjää eri puolilla Suomea.

S a n o m a l e h t i p a p e r i

Sanomalehtipaperi on aika eksoottinen kuivike jopa Suomessa, joka sentään on sanomalehtien luvattu maa. Se on kuitenkin kohtalaisen käyttökelpoista, mikäli silppu on sopivan pientä palakooltaan ja hinta on kohtuullinen.

Sanomalehtisilpun hyviin puoliin kuuluu hyvä imukyky. Muun muassa tästä syystä sitä kuluu vähemmän kuin esimerkiksi olkea. Keveytensä ansiosta se on kohtalaisen helppoa käsitellä. Myös lannan käsittely- ja levitysvälineet pelaavat paperin kanssa hyvin. Silppu pitää eläimet puhtaana ja vähentää kärpäsiä.

Haitoista on mainittava sotkuisuus. Paperisilppu tahtoo lennellä kaikkiin ilmansuuntiin. Se on myös hankalaa siivottavaa. Varaston on oltava tiivis ja kuiva. Silpun saanti voi olla ajoittain hankalaa.

Aikakauslehtipaperi tulisi erotella pois, samoin liittimet ja muut terävät esineet. Silppu ei saa olla soiroiksi leikattua, vaan paloja. Paperisilppu tarttuu erittäin herkästi lannan tai virtsan kastelemana eläinten karvoihin. Paperisilppua ei saa päästää täysin vettymään. Tästä syystä se vaatii tiheän vaihdon.

K u m i m a t o t

Kumimatot sellaisenaan eivät ole kuivike ollenkaan. Niitä on ryhdytty käyttämään kuivikkeen säästämiseksi. Kovin pehmeitä ne eivät ole. Ne voivat olla hyvin liukkaita, varsinkin märkänä. Polvi- ja jalkaongelmat ovat kumimattoalustalla lähes yhtä yleisiä kuin paljaalla betonipinnalla.

Kumimatot kaipaavat joka tapauksessa kuiviketta pinnalleen kosteuden kurissa pitämiseksi.

Myös liukkautta voi pintakuivikkeella hieman vähentää.

M a k u u p a t j a t

Lehmien makuupatjat eivät liioin edusta mitään kuiviketta, vaan ovat parannettu painos kumimattoideasta. Parhaiten niiden täytteeksi soveltuu autonrenkaista valmistettu kumirouhe. Patjojakin on kuiviteltava.

Patjat ovat melko helppohoitoisia ja kuivikkeita säästäviä. Ne ovat lehmien mielestä varsin mukavia makuualustoja. Haittana ovat korkeat kustannukset.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |