Lisää
maata ja metsää
Euroopan unioniin
Euroopan Unionin laajeneminen on jo lähellä. Viimeinenkin kansanäänestys antoi myönteisen tuloksen ja hanke on enää toteuttamista vaille.
Paljon on laskeskeltu sitä, mitkä ovat laajenemisen vaikutukset maanviljelystaloudelle. Unionin piiriin tulee kuitenkin myös uutta metsää ja sillä on oma merkityksensä tulevaisuuden metsätaloudelle Suomessakin.
Suomihan on hyvin metsärikas maa. Meillä on metsää 20 miljoonaa hehtaaria. Peltoa on 2,2 miljoonaa hehtaaria, eli vain reilu kymmenesosa metsän määrästä. Monissa sekä nykyisissä että tulevissa unionin jäsenmaissa suhteet ovat aivan toisenlaiset.
Samoin metsän omistuksen jakaantuminen on Keski-Euroopan maissa toisenlainen kuin Suomessa. Hyvin monilla maatiloilla ei ole metsää lainkaan, joten siitä ei ole apua tilan elinkelpoisena pitämiseen. Tämä johtaa myös erilaisiin maatalouspoliittisiin ratkaisuihin ja tukipolitiikan suuntaamiseen.
Esimerkiksi Latviassa metsää on vajaa kolme miljoonaa hehtaaria, mikä on lähes puolet maan pinta-alasta. Peltomaata on 1,7 miljoonaa hehtaaria, joten metsän osuus on suhteellisen suuri. Perinteisten maa- ja metsätaloustuotteiden rinnalle ollaan Latviassa kehittämässä ennakkoluulottomasti uusia ideoita, kuten karpalon, herkkusienten ja lääkekasvien kasvatusta, biologista viljelyä ja maaseutumatkailua.
Puola on suuri maa, pinta-alaa 31 miljoonaa hehtaaria. Metsääkin on lähes yhdeksän miljoonaa hehtaaria ja peltomaata kaksi kolmasosaa maan alueesta. Yksityisiä maatiloja on pari miljoonaa. Tilat ovat pieniä ja pellot usein sirpaleisia. Tilakoon suurentaminen on vaikeaa, koska pienten tilojen omistajat ovat haluttomia myymään maitaan. Muuta työtä on vaikea löytää ja tilalla sentään tulee toimeen.
Slovakiassa maataloudella on perinteisesti ollut vahva asema. Peltoa on siellä puolitoista miljoonaa hehtaaria ja metsää kaksi miljoonaa hehtaaria. Myös Slovakian tiloista lukumääräisesti valtaosa on pieniä ja sirpaleisia kuten Puolassakin. Lähes kaksi kolmasosaa on alle viiden hehtaarin tiloja. Peltoalasta kuitenkin yli puolet omistavat lukumääräisesti vähäisemmät suurtilat. Niitä on sekä osuuskuntamuotoisia, osakeyhtiöitä että edelleen valtiontiloja.
Unkari on Euroopan Unionin uusista jäsenmaista kärkipään valtioita. Peltomaata sukulaiskansamme hallinnoivat vajaat viisi miljoonaa hehtaaria, eli noin puolet maansa pinta-alasta. Metsää unkarilaisilla on vajaat kaksi miljoonaa hehtaaria. Unkarissa yksityistäminen on edennyt pitkälle, suurin osa maasta on vapaiden talonpoikien omistuksessa. Talouselämä pyörii vauhdilla ja ulkomaisia investointeja virtaa maahan.
Uusien Euroopan Unionin jäsenmaiden metsätalous tuskin muodostaa suurta uhkaa Suomen puuteollisuudelle. Sensijaan se voi tarjota mahdollisuuksia ja vientikohteita metsäkoneita valmistavalle teollisuudelle. Kehittyvät maatilat ovat halukkaita investoimaan ja olojen vakiinnuttua varmasti rahoituskanavatkin aukenevat.
Suomi on maailman kärkimaita metsäosaamisessa ja Unionin uudet metsämaat antavat mahdollisuuksia tämän osaamisen hyödyntämiseen.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |