Suomessa on lisätty seleeniä lannoitteisiin vuodesta 1984 lähtien. Se on nostanut suomalaisten seleeninsaannin riittävälle tasolle. Seleeni on sekä ihmisten että eläinten terveydelle välttämätön hivenaine, jota Suomen maaperässä on luontaisesti hyvin vähän. 

Suomen seleenilannoitus on ainutlaatuinen käytäntö maailmassa. Lannoitteisiin lisättävän seleenin määrää on säädetty tutkimustulosten perusteella kahdesti, ja nykyään seleeniä lisätään lannoitteisiin 10 milligrammaa per kilo. 

Suomen maaperässä on vain vähän kasveille käyttökelpoisessa muodossa olevaa liukoista seleeniä, koska geologisesti nuori ja hapan maaperä sitoo seleeniä itseensä erittäin tehokkaasti. Muita erittäin niukan seleenin alueita maailmassa ovat Uusi-Seelanti ja Kiinan eräät vuoristoseudut.

Lannoitteisiin lisättävästä seleenistä alle kymmenen prosenttia päätyy satoon ja yli 90 prosenttia jää maahan. Tästä huolimatta maaperään ei ole muodostumassa seleenipommia, eikä seleeni valu vesistöihinkään.

Selvitysten mukaan helppoliukoisen seleenin taso Suomen maaperässä on edelleen lähes yhtä matala kuin ennen lannoituksen aloittamista. Lannoitteiden helppoliukoinen selenaatti muuttuu maaperässä seleniitiksi, joka sitoutuu maan kivennäisainekseen. 

Ihminen tarvitsee seleeniä useiden entsyymien rakennusaineeksi, ja seleeni on mukana elimistön monissa aineenvaihduntaprosesseissa. Liian vähäisen seleeninsaannin arvellaan olevan yhteydessä mm. syöpiin sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Erittäin vakavan seleeninpuutteen todettiin 1970-luvulla aiheuttavan Kiinan niukan seleenin alueella sydänlihassairautta, ns. Keshanin tautia, joka oli ehkäistävissä seleenin annolla.

Kansanterveyslaitos on seurannut suomalaisen aikuisväestön veren seleenipitoisuutta 1970-luvulta lähtien. Ennen lannoitteiden seleenitäydennystä suomalaisten seleeninsaanti oli erittäin vähäistä, ja veren keskimääräinen seleenipitoisuus lukeutui maailman alhaisimpiin. 

Lannoitteiden seleenitäydennyksen ansiosta suomalaisten elintarvikkeiden seleenipitoisuudet ovat nousseet selvästi, mikä on nostanut vastaavasti väestön veren seleenitasoa. Väestön seleeninsaannin kannalta lannoitteiden seleenilisä on nyt kohdallaan ja seleeniä saadaan riittävästi. 

Suomalaiset saavat seleeniä ruokavaliostaan nykyään keskimäärin 0,07 milligrammaa päivässä. Yli kolmasosa siitä tulee lihasta, lähes kolmasosa maitotuotteista ja munista, ja vajaa viidesosa viljatuotteista.

Seleenin positiivisista terveysvaikutuksista on saatu viitteitä sekä suomalaisissa että kansainvälisissä tutkimuksissa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa 1980-luvun alussa tehdyssä tutkimuksessa todettiin miesten veren hyvin alhaisen seleenipitoisuuden ennustavan suurta sydäninfarktiriskiä. 

Lannoitteiden seleenitäydennys ei kuitenkaan näy suomalaisten sydän- ja verisuonitauti- eikä syöpätilastoissa.

Sairastuvuus näihin tauteihin oli jo laskussa tai nousussa ennen seleenilannoituksen aloittamista 1985, eikä lannoituksen aloittaminen ole vaikuttanut trendeihin.

Seleenin vaikutuksia ihmisten terveyteen tutkitaan edelleen.

Yhdysvalloissa on parhaillaan meneillään 30 000 henkilöä käsittävä tutkimus, jossa puolet koehenkilöistä saa seleenilisää ja toinen ei. Sen tulosten perusteella voi jo sanoa, onko seleenitäydennyksestä hyötyä terveydelle.

++

Kansallisen Mediatutkimuksen uusimmat tulokset lehtien lukijamääristä ovat Maatilan Pellervolle erittäin myönteisiä. Lukijamäärä on noussut keväästä 3 000 kappaletta ollen nyt 148 000. Tämä on paras tunnustus, minkä lehden tekijät voivat saada.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 10/2005

  • Kasvinviljely
  • Borealilta uusia lajikkeita
  • Kesän sää suosi rypsin pahkahometta
  • Camelinan sadonkorjuu onnistui
  • Pellavan satopotentiaalista puolet jää käyttämättä
  • Kotieläintalous
  • Ureaplasmaa lähes joka tilalla
  • Vetcare kasvamassa suurimmaksi eläinlääkkeiden toimittajaksi
  • Tankkivahti vähentää maidotuottajan valvontatyötä
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Lääke- ja tarvikeopas
  • Uusi liite: 100+
  • Mikä on yrityksesti strategia
  • Kone Forum Tampereella
  • Tuotantosuuntana porsaat ja sähkö
  • Metsän saa tuottamaan hakkuiden jälkeenkin
  • Myyntivero koskee kohta kaikkia metsänomistajia
  • Raskaat työt vaativat vireyttä ja kestävyyttä
  • Terveys 100+
  • Talous ja markkinointi
  • Hallintobyrokratia siirtyy keskelle vahvaa yrittäjäseutua
  • Eläkeuudistus innoitti jatkamaan työntekoa
  • Palax-pilkekoneet Agrimarketin myyntiin
  • Luomupellervo
  • Sivut 61-64
  • Lohkokirjanpito
  • Sivut 83-98
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Pekka Koso

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.12. ja Kodin Pellervo 20.10.