Nettivideo haastaa monia toimintoja
Teksti: Markku Nummi
Nettivideo avataan Suomessa jo satoja miljoonia kertoja kuukaudessa. Aiheiden keulilla killuu viihde, mutta nettivideo tekee tuloaan monenlaiseen ohjeistuksen, neuvonnan, opetuksen, markkinoinnin käyttöön.
TNS Gallup on juuri saanut valmiiksi Suomessa ensimmäisen kattavan tutkimuksen nettivideoista. Tiedot videoiden katselusta paitsi ovat yleisesti kiinnostavia, palvelevat nettivideoiden kehittäjiä ja markkinointia. Syyskuussa TNS Gallup julkaisi myös nettivideoiden seurantaohjelman.
Tutkimus paljasti esimerkiksi, että ikä ei estä seuraamasta videoita. Alle 25-vuotiaat ovat suurin katselijajoukko, mutta katsojissa on kaiken ikäisiä.
Nimenomaan vuosi 2008 on ollut nettivideoiden rynnistyksen aikaa, kuvaa TNS Gallupin digitaalisen median tutkimusyksikön johtaja Seppo Roponen. Suoranaisesta mullistuksesta voi puhua, niin vahvasti videot ovat vaikuttamassa Internetin käyttäjien tapoihin, mainontaan, julkaisuyrityksiin.
Mainoseurojen määrä suomalaisten kotisivujen nettimainonnassa lähentelee Roposen kertoman mukaan puoltatoistasataa miljoonaa euroa. Tosin yli puolet siitä kertyy hakurobottien, pääosin Googlen ilmoituksista. Se on paikka, jossa tulee huomatuksi. Muu nettimainonta yltää sekin noin 60 miljoonaan euroon. Tuon kokoinen raha saa liikettä ilmoitusmarkkinoihin etenkin, kun mainospotti näyttää olevan kasvava.
Mobiilivideo ei houkuta
Nouseeko nettimainonnan potti, jos talouselämässä yleensä on meneillään laskusuhdanne? Roponen päättelee, että tällaisessa taloussuhdanteessa yritykset veivaavat strategioitaan ja toimintatapojaan. Niinpä ilmeisesti myös suhtautumistaan tähän asiaan. Nettivideoiden hyödyntämisessä maksaa lähinnä aineiston tuottaminen, ei enää sen jakeleminen, mihin on jo tarjolla monia jakelualustoja ja kanavia.
”Vuosi 2009 on nettivideomainonnan vuosi”, Roponen päättelee.
Suomessa on neljä selvää nettivideojättiä: MTV3, Yle ja valtakunnalliset iltapäivälehdet. Yli puolet väestöstä on katsonut videoita You Tubesta, jossa on paljon myös ammatti- ja muuta hyötyaineistoa sen lisäksi, että se tunnetaan viihteen jakelukanavana.
Nettivideoiden valvontaa on tehostettu ja esitetään edelleen tehostettavaksi. Roponen sanoo, että myös vertaisvalvonta on lisääntynyt: koulukaverit tai tuttavat ilmoittavat, jos arvioivat jonkun syöttäneen verkkoon arveluttavaa katsottavaa.”Koulutuksessa netin käyttäminen on selvästi lisääntynyt. Järjestetään myös webinaareja, seminaareja netissä”, Roponen kertoo.
Mobiililaitteet eivät ole vielä hurmanneet nettivideoiden katsojia. Yleensä videoiden katsoja istuu tietokoneen ääressä kotona. Käytetyimmät ohjelmat ovat Adobe Flash Player, Windows Media Player ja RealPlayer.
Jotkut tv-ohjelmat panevat katsojat ottamaan irti kaiken lähetyksestään: ne mainostavat ohjelman lisäaineistoa netissä, mikä saa ihmisiä seuraamaan samaa ohjelmaa yhtä aikaa sekä televisiosta että netti-tv:stä.
Työesityksiä ja ohjeistusta
Videokasettien yleistyessä esimerkiksi työkoneiden käyttöä voitiin esitellä seminaareissa ja messuilla tv-ruudulta tai isommalta näytöltä. Nyt se käy katsojalta näppärästi nettivideoilla kotona.
Internetin lukijat eivät mainoksista nettisivuilla erityisesti iloitse, mutta TNS Gallupin tutkimuksen mukaan ne eivät kovasti heitä häiritsekään. Nettivideoissa voivat yhdistyä sekä kuluttajan hyöty että yrityksen markkinointi. Elintarvikeyritykset kuten Valio », HKScan » ja Atria » valistavat kuluttajia ruokailuasioissa ja edistäen samalla markkinointiaan.
Maa- ja metsätaloudelle tuotteita valmistavat yritykset tuottavat yhä enemmän nettivideoita kotisivuilleen. Esimerkiksi ylöjärveläinen Avant Tecno » esittelee lähes koko tuotevalikoimansa lyhyinä videoina. Se voi havainnollistaa koneiden käyttöä paremmin kuin niiden näkeminen.
Isojen kansainvälisten konevalmistajien nettistrategia vaihtelee. Ponsse » on teettänyt videoita koneista ja niiden käyttäjistä eri maanosissa. Valtra » on samoilla linjoilla, mutta koneen ostajien ohjeistuksessa sillä on toimiva käyttäjäkoulutus. Moni ulkomainen konevalmistaja tyytyy toistaiseksi pelkkään imagomainontaan.
Erilaisessa ohjeistuksessa ja käyttövalmennuksessa nettivideoista arvioidaan olevan jatkossa paljon hyötyä. Käyttöohjeita saa nytkin nettisivuilta tekstinä, mutta havainnolliset lyhyet elokuvat tekevät tuloaan.
KOKO SISÄLTÖ 11 /2008
- Konenäyttelyt: Raskasta kalustoa ja pieniä ihmeitä
Tuulivoima: Pystyakseliturbiini toimii myös heikossa tuulessa
Maidontuotanto: Työt uusjakoon, tekniikka tehokäyttöön
Vaihtoehto: Puupelletti palaa kuivurin etupesässä
Muokkaus: Olisiko kannattanut jättää kyntämättä
”Auroja en myy pois”
”Kylväjä ei ole koskaan täysin oppinut”
Keksintö: Itsetäyttyvä rengas
Traktorit: Valtra vaihtaa portaattomasti
Sähkö antaa sähäkkyyttä
Järeä juhlakalu
Koneurakointi: Lokakuljetusta, aurausta, puun ajoa...
Lietelanta: Tuki kannustaa sijoituslevitykseen
Yritys: Elementit valmiiksi asennettuina
Traktoritehdas: Vetovoimaa Brasilian pelloille
Näytepuimuri: Tarkka tieto viljan laadusta ja puintikunnosta
Energia: Tuotantosuunnaksi sähkö ja lämpö
Hake on maatilan peruspolttoaine
Olki tekee uutta tulemista
Turve on erinomainen ostopolttoaine
Klapi pitää sitkeästi puoliaan
Aurinko antaa vain pientä apua
Biokaasu on edelleen turhan kallista
Lämpöpumppu säästää sähköä
Vilja kuivaksi ilman öljyä
Hyötysuhde viimeistelee taloudellisuuden
Turvetuotanto: Metsäkoneiden kautta turveurakointiin
Valvontajärjestelmä: Sikatilan väsymätön apulainen
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla
Kannen kuvat Topi Pakarinen.
-
Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.12. ja Kodin Pellervo 11.12.2008.