Lietelannan sijoittamiseen ryhtyvä, viisivuotisen erityistukisopimuksen solminut viljelijä palkitaan 56 euron hehtaarituella. Tuen ehtona on, että liete sijoitetaan maahan viiltävällä laitteella. Lietelanta valutetaan tai ruiskutetaan tehtyyn viiltoon. Multaava laite hyväksytään, mutta sen on oltava kytketty lietelantaa levittävään yksikköön. Toisella traktorilla tehty multaus ei ole tukikelpoinen.
Mistä näitä laitteita saa? Kuinka ne toimivat? Kotimaisia valmistajiakin löytyy.

Kotimaisia koneita
Agronic taisi olla kotimaisista valmistajista ensimmäinen, ellei oteta huomioon syvään sijoittavia Maakunnan Metallin, Livakan, Laakson Metallin, Pellonpajan, Palmun, ja Vepin laitteita. Niitä saattoi olla muitakin, mutta aika on ajanut kaikkien ohi. Agronicin laite on yksinkertaisen oloinen, todennäköisesti kestäväkin.
Vepi esitteli Kone-Forumissa sijoitusyksikön, jossa on pitkälle Agronicin kaltainen rakenne. Erona on se, että viiltävät kiekot ovat painatusjousissa pareittain. Jouset tietysti ovat edellistä jäykemmät. Jos näistä kahdesta pitää heikkouksia hakea, niin pelkkä yksittäinen, tasapaksu kiekko ei järin tilavaa viiltoa tee. Saattaa olla, että kovin suuria lietemääriä ei vakoon mahdu. Toki kiekkojen lukumäärällä on korjattu tätä puutetta.
Livakan sijoituslaitteesta löytyy selvästi eurooppalaisia vaikutteita. Se tuo konseptiin lievää monimutkaisuutta, luultavasti myös hyviä ominaisuuksia. Lautasia on kaksi, joten arvelisi viiltoon mahtuvan edellisiä enemmän lietettä. Livakan tuotantoa jatkaa Arctic Machine.

Tuontikoneita
Ulkomailla, erityisesti Euroopassa on jouduttu jo jonkin aikaa paneutumaan lietteen sijoittamiseen. Tämä on tietenkin kehittänyt koneita. Nurmille ja viljoille on selvästi alkanut kehittyä omat sijoituskonelinjansa. Lisäksi tarjolla on useita itsekulkevia vaihtoehtoja.
Maitti Oy tuo maahan Duport lietelannan sijoitusyksikköä. Se on suunniteltu erityisesti nurmille sijoitusta varten. Sillä pystytään sijoittamaan noin kolmekymmentä kuutiometriä hehtaarille täysin kiekkovantaan tekemään uraan. Enemmänkin voidaan hehtaarille levittää, mutta edellistä suuremmat määrät jäävät osittain pintaan.
Maahantuojan sivuilla todetaan Duportin olevan testivoittaja Tanskassa. Noilla eväillä pitäisi Duportin läpäistä kepeästi kotimainen seula koskien erityistukisopimuksen kalustovaatimuksia. Duport valmistaa jakolaitteensa itse.
Kartanokoneet tarjoavat Karko lietemoduleihinsa Bomech-multaimia. Multaimien sovitus voi olla kiinteä tai irrotettava. Malleja on kaksi. Kiekkomultain soveltuu nurmille sijoittamiseen.
Bomech Greenstar -veitsimultaimet soveltuvat keväällä tapahtuvaan sijoitukseen. Erityisen hyvin ne soveltuvat lietteen sijoitukseen kevätviljojen oraille. Kartanokoneet käyttää Vogelsangin ExaCut-jakajia. Niillä saadaan aikaiseksi tarkka levitys, automaattinen terien teroittuminen ja kivien erottelu.
Saarijärven Konetuonti palkittiin KoneAgriassa pitkäjänteisestä työstä lietelannan sijoituksen edistämiseksi. Yritys tuo maahan belgialaisia Joskin-sijoituslaitteita lietevaunujen ohella. Joskinilla on monipuolinen valikoima sijoituslaitteita erilaisiin tarkoituksiin.
Thomas Kjellman edustaa Jeantil-multaimia ja -vaunuja. Jeantil-sijoitusyksikön lautaset kulkevat vinossa. Ideana on sijoittaa liete heinäkasvuston juurien alapuolelle. Kiekot ovat suuriläpimittaiset.
Tanskalaisia Samson vaunuja ja multaimia edustaa Yrittäjien Maatalous. Samsonin sijoitusyksiköillä on tyytyväisiä käyttäjiä Suomessa.

Itsekulkevat
Atte Aittola Kärsämäeltä on tuonut maahan muutamia itsekulkevia Vredo-lietevaunuja. Ne on varustettu nurmilla multausta silmälläpitäen. Sijoitusvantaat ovat Vredon omaa valmistetta. Ilmajoella pidetyssä näytöksessä erinomainen työjälki herätti suurta mielenkiintoa.
Ainakin Holmerin Terra Tracin päälle valmistetaan lietteen levitysyksiköitä. Terra Gatorilla on olemassa samantapaisia yksiköitä. Pääasiallinen valmistaja lienee Zunhammer. Myös Claasin Xerionin perään on rakennettu puolihinattava lietelaari.
Mainitut koneet ovat oikeastaan alustoja, joiden päälle voidaan rakentaa melkein mitä tahansa. Alustat ovat jo itsessään hintavia, ja lisäkustannusta tulee päällysrakenteiden valmistuksesta ja sovituksesta. Kaikki mainitut systeemit ovat Euroopassakin lähes järjestään urakointikäytössä. Aika usein päällysrakenteita vaihdetaan sesongin edistyessä muihin tarkoituksiin sopiviksi.
Sekin on selvää, että tämän luokan laiteilla ei tiekuljetuksia tehdä. Ne pidetään visusti pellolla hoitamassa hommaa, jota varten ne on rakennettu. Tiekuljetukset hoituvat useimmiten kuorma-autoilla ja halvoilla säiliöperävaunuilla. Niillä tankataan siirrettävää välisäiliötä, josta peltoyksikkö imaisee kuormansa.

Vetoletkulevittimet
Yrittäjien Maatalouden maahantuomassa Agromiljö-lietteenkäsittelyjärjestelmässä liete pumpataan letkulla nostolaitteessa olevaan levittimeen. Levitin voi periaatteessa olla mikä tahansa sijoitusyksikkö. Pääasia on, että se on sovitettavissa traktorin nostolaitteeseen.
Pellolla ajaa vain traktori sijoitusyksikön kanssa. Agromiljö-järjestelmän suurin etu on siten tiivistymisvaaran väheneminen, mikä on omiaan parantamaan pellon kasvukuntoa. Se myös lisää käytettävissä olevaa levitysaikaa. Toinen merkittävä etu on työn tehostuminen. Tunnissa leviää 60–100 kuutiometriä lietettä. Pitkän käyttökauden ja suuren tehon ansiosta laitteisto sopii urakointi- tai yhteiskäyttöön.
Periaatteessa levitys onnistuu kilometrien etäisyydelle. Useimmiten on järkevää käyttää etäsäiliöitä tai siirrettäviä välisäiliöitä. Pumpun on oltava suuritehoinen, repijällä varustettu, traktorikäyttöinen erikoispumppu.
Oraille sijoitukseen menetelmä tuskin soveltuu, nurmille sen sijaan mainiosti.
Vetoletkulevittimien levitysyksikkö lienee näihin päiviin asti ollut letkulevitin. Sen tilalle soveltuu mainiosti myös mikä tahansa sijoitusyksikkö.

Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 11 /2008

  • Konenäyttelyt: Raskasta kalustoa ja pieniä ihmeitä
    Tuulivoima: Pystyakseliturbiini toimii myös heikossa tuulessa
    Maidontuotanto: Työt uusjakoon, tekniikka tehokäyttöön
    Vaihtoehto: Puupelletti palaa kuivurin etupesässä
    Muokkaus: Olisiko kannattanut jättää kyntämättä
    ”Auroja en myy pois”
    ”Kylväjä ei ole koskaan täysin oppinut”
    Keksintö: Itsetäyttyvä rengas
    Traktorit: Valtra vaihtaa portaattomasti
    Sähkö antaa sähäkkyyttä
    Järeä juhlakalu
    Koneurakointi: Lokakuljetusta, aurausta, puun ajoa...
    Lietelanta: Tuki kannustaa sijoituslevitykseen
    Yritys: Elementit valmiiksi asennettuina
    Traktoritehdas: Vetovoimaa Brasilian pelloille
    Näytepuimuri: Tarkka tieto viljan laadusta ja puintikunnosta
    Energia: Tuotantosuunnaksi sähkö ja lämpö
    Hake on maatilan peruspolttoaine
    Olki tekee uutta tulemista
    Turve on erinomainen ostopolttoaine
    Klapi pitää sitkeästi puoliaan
    Aurinko antaa vain pientä apua
    Biokaasu on edelleen turhan kallista
    Lämpöpumppu säästää sähköä
    Vilja kuivaksi ilman öljyä
    Hyötysuhde viimeistelee taloudellisuuden
    Turvetuotanto: Metsäkoneiden kautta turveurakointiin
    Valvontajärjestelmä: Sikatilan väsymätön apulainen

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

    Kannen kuvat Topi Pakarinen.


  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.12. ja Kodin Pellervo 11.12.2008.