Riemulla ei ollut rajoja, kun ProAgrian Luomujoukkue kuuli voittaneensa Hyvän Sadon viljelykilpailun 2009. Voiton kunniaksi neuvojat skoolasivat kotimaisista luomumarjoista valmistettua marjakuohuviiniä.

 

Kilpailun voittaja ratkesi vasta talouslaskelmien viimeisillä riveillä. Sadon arvon perusteella yliopiston professorit olivat aluksi ylivoimaisessa johdossa. He tienasivat 2 500 kiloa suuremmalla hehtaarisadolla 273 euroa enemmän rahaa hehtaarilta kuin luomutiimi. Luomutiimin sato markkinoitiin tavanomaisena mallasohrana.
Maataloustuet tasoittivat kuitenkin tilannetta. Neuvojien luomupelto tienasi siirtymävaiheessa olevan luomuviljelyksen tuen, 141 euroa hehtaarilta. Lisäksi neuvojat osasivat hyödyntää ympäristötuen paremmin kuin proffat.
Luomuneuvojat viljelivät ohrapellossaan aluskasvina syysrypsiä, jonka oli tarkoitus toimia kerääjäkasvina. Tällä toimenpiteellä he tienasivat 13 euroa enemmän ympäristötukea hehtaarilta. Neuvojien tukipotti oli lopulta 154 euroa suurempi hehtaarilta kuin proffien.
Luomusadon muuttuvat viljelykustannukset olivat 79 euroa tonnia kohti. Proffilla muuttuvia tuotantokustannuksia kertyi 72 euroa ohratonnilta. Kustannustehokkainta viljelyä harjoitti kuitenkin Nylands Svenska Lantbrukssällskap. Heidän viljelyksellään ohratonni tuotettiin 68 euron muuttuvilla kuluilla.
Muuttuvia kustannuksia luomuneuvojien viljelykselle kertyi kuitenkin vain 397 euroa hehtaaria kohti. Proffien yli 7 500 kilon ohrasato kulutti muuttuvina kustannuksina 541euroa hehtaaria kohti. Koska luomujoukkue selvisi vielä 144 euroa pienemmillä viljelykuluilla kuin proffat, kääntyi kisa heidän voitokseen.
Kun ohrasatojen ja maataloustukien tuottamat eurot laskettiin yhteen ja niistä vähennettiin siemenistä, lannoitteista, kasvinsuojeluaineista ja muista muuttuvista kustannuksista aiheutuneet kulut, jäi luomuneuvojien viljelyksestä 25 euroa enemmän tuottoa hehtaarilta kuin professorijoukkueen ohrasadosta.
Luomuneuvojat voittivat lopulta 843 euron tuloksella kasvukauden 2009 viljelyosaajien kilpailun.

Voitto tuli
yllätyksenä

Voiton mahdollisuuteen ProAgrian luomuneuvojien joukkue ei kilpailun alkaessa uskonut, koska sadosta oli luvassa siirtymävaiheen vuoksi vain tavanomaisen ohran markkinahinta. ”Jos siirtymävaihe olisi ollut jo takanapäin ja sadosta olisi saanut luomumaltaalle kuuluvan hinnan, voittoon olisi ollut paljon helpompi uskoa”, joukkueen päällikkö Reijo Käki myöntää.
Joukkueen kilpailutaktiikka oli Käen mukaan koeteltu jo moneen kertaan käytännön neuvontatyössä. Neuvontajärjestön periaatteiden mukaan luomujoukkue optimoi viljelyn kokonaistalouden, eli viljelykeinot ja niiden ajoitukset sekä maataloustuet.
Viljelykiertoa suunniteltaessa otetaan huomioon lannoitus, kasvinsuojelu, markkinatilanne ja tukijärjestelmä. ”Luomutilalla suunnittelussa pitää katsoa myös monta vuotta eteenpäin. Hyvin suunniteltu viljelykierto vaikuttaa esikasviarvoihin ja ravinteiden käytössä voidaan saavuttaa suuriakin säästöjä”, Käki summaa. Luomuneuvojat käyttivät suunnittelussa ProAgrian WebWisu-viljelysuunnitteluohjelmaa.
Kilpailulohkolla käytettävistä viljelypanoksista Käen joukkue keskusteli paljon neuvojaverkoston asiantuntijoiden kanssa. Käki kertoo, että se on neuvontatyössä arkipäiväinen tapa, kun ratkaistaan ongelmia tai jaetaan kokemuksia.
”Kilpailulohkolle tehtyjä valintoja oli lisäksi tukemassa ProAgrian kehittämä ja viljelijäasiakkaiden tiedoilla kartutettu lohkotietopankki”, Käki kiittelee.

Luomusta viljely-
varmasti hyviä satoja

”Alun perin ProAgrian luomujoukkue osallistui kilpailuun aika vaatimattomalla tavoitteella”, Käki paljastaa. Mallasohran valinta kaikkien joukkueiden yhteiseksi aloituskasviksi ei ollut luomutiimille paras mahdollinen kasvilaji.
Tarkoituksena olikin alun harjoitella tulevia vuosia varten. Saavutettu tulos kuitenkin osoitti, että oikealla viljelytekniikalla luomutuotannossa voi viljellä kelpo mallasohrasatoja, niin määrällisesti kuin laadullisestikin.
Kilpailussa viljeltyä viiden tonnin hehtaarisatoa joukkue piti hyvänä luomuohrasatona. Sadon määrä oli 70 prosenttia parhaista tavanomaisesti viljelyistä sadoista. Tulos vastaa Käen mukaan tavanomaisen ja luomuviljelyn satojen eroa tilamittakaavankin viljelyssä.
”Hyvä luomusato tuotetaan torjumalla ajoissa ja oikealla tekniikalla rikkakasvit”, Käki neuvoo. Monet luomuviljelijät eivät kuitenkaan syystä tai toisesta tee rikkakasviäestyksiä pelloillaan. Heiltä ei välttämättä löydy edes työhön sopivaa äestyskalustoa. Siksi monet luomupellot ovatkin muutaman luomuviljelyvuoden jälkeen rikkakasvien osalta kamalassa kunnossa.
Käen porukka halusi näyttää Hyvän Sadon viljelykokeissa näyttää, että luomutuotannon rikkakasviongelmat on helppo torjua suurin piirtein samoin tehoin ja samoin kustannuksin kuin tavanomaisessakin viljelyssä. Torjuntaan tarvitaan oikeanlainen rikkaäes. Esimerkkeinä Käen joukkue esitteli kilpailulohkolla Hatzenbichlerin ja Einböckin rikkakasviäkeet.
Erityisesti Einböckin kehittämä Pneumaticstar 600 -äesmallin uusi teknologia aiheutti kateutta muissa joukkueissa. Äkeellä kun pystyi rikkakasviäestyksen yhteydessä multaamaan peltoon myös aluskasvin siemenet.

Kilpailu
jatkuu

Kesän 2009 viljelyksiltä lasketaan vielä ravinnetaseet sekä eräitä ympäristökuormitusta kuvaavia lukuarvoja. Arvojen perusteella voidaan puntaroida, minkä joukkueen viljelytapa oli kaikkein ympäristöystävällisin.
Muuten kilpailu jatkuu seuraavan kasvukauden uusilla sato-odotuksilla. Jokainen joukkue voi nyt valita viljeltävän kasvin vapaasti.
Syksyn kuluessa kilpailijoiden tulee kuitenkin päättää, minkälaisia maan muokkaustoimenpiteitä kilpailulohkolle tehdään ja levitetäänkö pellolle ennen muokkauksia karjanlantaa.
Näistä asioista kerromme seuraavissa Maatilan Pellervon numeroissa.
Kilpailun 2009 eri vaiheisiin voi käydä tutustumassa osoitteessa www.growprofit.fi.