Langaton tekniikka tuo laajakaistan maatilalle
Maatilojen ja yleensä haja-asutusalueiden yritysten ja yksityisten tietoliikenneyhteydet ovat yksi tämän hetken päivänpolttavia kysymyksiä. Millaisia yhteyksiä maatiloille on mahdollista saada, mitkä yritykset näitä yhteyksiä tulevat tarjoamaan ja millä tekniikalla yhteydet kannattaisi rakentaa.
Tuleeko tietoliikenneyhteyksistä maaseutuyritysten kilpailukykyä heikentävä tekijä vai parantaako uusi tekniikka näiden yritysten kilpailuedellytyksiä taajamien yrityksiin verrattuna?
Varmaa on, että perinteisestä tiedonsiirrosta - puhelimesta ja postista - pyritään siirtymään yhä enemmän tietotekniseen palvelumalliin - internet-kauppaan ja sähköpostiin. Tämän mahdollistamiseksi internetiin tarvitaan nopea, halpa ja varmatoiminen yhteys.
Modeemin nopeus ei riitä enää kunnolla kenellekään, 256 kilobittiä sekunnissa siirtävä adsl-yhteys riittää vielä kohtalaisen hyvin, mutta vaatimusten kasvaessa sekään ei tule riittämään, sillä nopeusvaatimukset kasvavat jatkuvasti.
Monilla isoilla paikkakunnilla pääsy internetiin järjestyy puhelinyhtiöiden tarjoaman adsl-yhteyden avulla. Perusmallin adsl on tällä hetkellä riittävä ratkaisu väyläksi internetiin, mutta palvelu ei valitettavasti ole kaikille saatavilla.
Puhelinyhtiöiden laajakaistapalvelut rajoittuvat yleensä alueille, joissa niillä tiedetään olevan useita käyttäjiä rajatulla alueella. Maatiloilla nämä ehdot eivät valitettavasti kovin usein täyty. Myös useimmat muut laajakaistayhteydet kuten kaapelimodeemi, eivät maaseutujen asukkaita juuri kosketa.
Internet ilmojen halki sopii maaseudulle
Tekniikka tulee avuksemme myös toiselta suunnalta - radiotekniikasta. Jo vuosia sitten kehitetty mikroaaltotaajuiseen radiotekniikkaan perustuva Wlan-teknologia, langaton lähiverkko, on alkanut yleistyä myös internet-yhteyksien rakentamisessa.
Alun perin pienissä yksittäisissä käyttötarkoituksissa ja rakennusten sisäisissä verkoissa käytetyssä järjestelmässä on selkeä ominaisuus, jossa se voittaa puhelinverkon - se ei tarvitse kaapeleita. Niinpä Suomessakin alettiin joitakin vuosia sitten rakentaa ensimmäisiä Wlan-verkkoja, jotka tarjosivat internet-yhteyksiä taajamiin.
Langaton verkkoyhteys on käyttäjälle kätevä ratkaisu - yhteys on jatkuvasti auki ja käyttövalmiina. Siirtonopeudeltaankin ratkaisu on kilpailukykyinen - tämänhetkisellä teknologialla päästään tarvittaessa jo siirtonopeuteen yksitoista megabittiä sekunnissa, joka on kymmeniä kertoja adsl:n perusyhteyttä nopeampi.
Tieto siirtyy tukiasemien kautta
Perusrakenteeltaan Wlan-verkko muistuttaa gsm-puhelinten verkkoa. Yksittäiset tietokoneet ottavat yhteyttä tukiasemiin, joita on aseteltu sopivin välimatkoin alueelle, jossa verkon halutaan toimivan. Nämä tukiasemat sijaitsevat paikoissa, joissa on saatavilla kiinteä verkkoyhteys tai sitten ne toimivat toistinasemina laajentaen näin toiminta-aluetta.
Käytettäessä Wlan-tekniikkaa maatilojen nettiyhteyksissä tarvitaan yleensä ulkoantenneja, jotka kaapeloidaan talon ulkopuolelle esimerkiksi televisioantennin yhteyteen. Vaihtoehtoisesti voidaan rakentaa tiheä tukiasemaverkko, jopa oma tukiasema joka maatilalle, jolloin saadaan mahdollisuus käyttää internetiä vaikkapa kannettavassa tietokoneessa missä vain talon lähipiirissä. Tällöin tarjoutuu myös mielenkiintoisia mahdollisuuksia liittää verkkoon maatilan koneita ja laitteita kuivurilta, kotieläinrakennuksesta tai muista paikoista. Esimerkiksi valvontakameroiden käyttö helpottuu silloin huomattavasti.
Tuulta, tuiskua ja salamointia
Koska kyseessä on radiotekniikka, on otettava huomioon sen maahan kaapeloituja ratkaisuja suurempi alttius luonnonvoimille. Käytettävä taajuusalue, noin 2,4 gigahertsiä, on hyvin suuri ja vaatii melko esteettömän reitin. Edessä ei saa olla suuria esteitä tai yhteyden laatu ja sitä myötä siirtonopeus alkavat heiketä. Tämä asettaa yhteyksien suunnittelijalle ja rakentajalle vaatimuksia - tukiasemat on sijoitettava oikein ja niitä on oltava riittävästi, jotta verkolle saadaan hyvä toimivuus.
Sään vaihteluista Wlan-laitteet välittävät yllättävän vähän. Kunhan antennit ovat lujasti asennettuja, ettei tuuli pääse muuttamaan suuntauksia, niin yhteydet toimivat kesällä ja talvella ja niin poudalla kuin sateellakin. Itse asiassa talvinen pakkaskeli on mitä parhain langattomien verkkoyhteyksien kannalta, sumu vastaavasti ikävin vaihtoehto.
Ukkonen on maaseudulla jokakesäinen riesa, joka kyllä kannattaa ottaa huomioon, vaikka langaton internetyhteys ei olekaan kiinni lankaverkossa, johon ukkonen ulottuu laajalla alueella. Myös langatonta yhteyttä käyttävät laitteet kannattaa irrottaa antenneista ja sähköverkosta, kun jyrinää alkaa kuulua. Kriittisiin kohteisiin, joissa sammuttaminen ei tule kyseeseen, on saatavilla myös ukkossuojia, jotka estävät suuret tuhot salaman sattuessa kohdalle.
Langaton yhteys laajalti käytössä
Langattomia lähiverkkoja on käytössä yllättävän paljon. Suurin osa niistä on tosin yksityisiä, yritysten sisäisessä käytössä olevia verkkoja, joihin ei muilla ole asiaa.
Suomessa on kuitenkin jo useita paikkakuntia, jotka tarjoavat langatonta internet-yhteyttä sekä yrityksille että kuluttajille. Tällaisia ovat esimerkiksi Oulu, Hamina ja Vaasa, pienempien paikkakuntien edustajina Rautalampi ja Sonkajärvi. Useimmissa näissä nopean Wlan-yhteyden saa samaan hintaan kuin hitaamman adsl:n.
Wlan-laitteet ovat olleet viime vuosina melko hintavia ja se on rajoittanut tekniikan käyttöä tehokkaasti. Tämän vuoden alussa hinnat kääntyivät selvään laskuun ja laitteiden myynti kääntyi voimakkaaseen kasvuun. Nykyisin maatilalle tarvittava langattomaan lähiverkkoon pääsyn tarjoava paketti maksaa noin 400 euroa, sisältäen antennin, kaapelit sekä verkkokortin. Useat palveluntarjoajat vuokraavat tarvittavat laitteet kuukausiveloituksella.
Hyvä mahdollisuus pienille yrityksille
Jotta langattomista verkoista muodostuisi todellinen vaihtoehto maaseudun tietoliikenneyhteyksien järjestämiseen, tarvitaan palvelun ostajien lisäksi palvelun tarjoajia. Tässä olisi pienille ja keskisuurille tietotekniikka-alan yrityksille oiva mahdollisuus osoittaa kykynsä, sillä Wlan-teknologian nykyisin käyttämä taajuusalue on lupavapaata aluetta, eikä laitteiden käyttöön tarvita lupia Viestintävirastolta.
Tiivistetysti sanottuna langattomien verkkoyhteyksien tarjoamiseen tarvitaan vankan teknisen tietämyksen lisäksi vain internet-runkoverkkoyhteyden järjestäminen, joka on useimmissa taajamissa saatavissa - taajama-alueelta on sitten hyvä lähteä laajentamaan verkkoa hieman kauemmaksi. Harkinnan arvoinen vaihtoehto kuntien päättäjille olisi myös langattoman laajakaistayhteyden tarjoaminen kaikille kuntalaisille ilmaiseksi. Ruotsissahan tehtiin ratkaisu, jossa päätettiin vetää jokaiseen mökkiin laajakaista - tässä olisi mahdollisuus selvästi tehokkaampaan ja halvempaan vastaiskuun.
Nopeus lisääntyy ja peittoalue kasvaa
Tulevaisuuden uudet keksinnöt laajakaistaisissa verkkoyhteyksissä liittynevät usein langattomuuteen. Kaapeliratkaisu tunnetaan pääpiirteittäin, se on valokuitu ja siihen liittyvät tekniikat, mutta langattomissa verkoissa kehitystyö on edelleen vahvasti käynnissä.
Onko tuleva menestystekniikka sitten paljon puhuttu umts vaiko jokin muu, aika näyttää. Wlan tulee kuitenkin tarjoamaan hyvän vastuksen umts:lle. Jo nyt on tiedossa, ettei umts-verkko tule laajenemaan kovin nopeasti maaseudulle, mutta Wlan-verkon rakentamisesta voidaan päättää paikallisesti paljon helpommin.
Langattomien lähiverkkojen nopeus tulee kasvamaan edelleen - nykyinen 802.11b-standardi on saanut uuden version 802.11a, jonka käytön sallimisesta Suomessa neuvotellaan vielä. Uusi standardi on viisi kertaa vanhaa nopeampi, mutta soveltuu lähinnä vain sisätiloihin.
Tulossa on kuitenkin varmasti uusia ratkaisuja myös pitkän matkan siirtoon, joten tulevaisuus näyttää hyvältä. Pallo nopeiden internetyhteyksien laajenemisessa maaseudulle on siirtymässä maaseudun ihmisille itselleen - tekniikka toimii ja mahdollistaa varmat 50 euron kuukausihintaiset yhteydet. Ilman asiakkaita yhteyksiä ei kenenkään kuitenkaan kannata rakentaa.
Paavo Tuovinen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |