Baltiassa maatalouskauppa kasvaa nopeasti
Maatalouskaupan volyymit pysyvät Suomessa ennallaan

Agrimarketin ja K-maatalouden johtajat totesivat tämän vuoden Kone-Forumissa kovin yksimielisesti, että maatalouskaupan määrät tulevat Suomessa pysymään ennallaan. Pientä kasvuakin saattaa tapahtua. Siirtymä yhä järeämpiin koneisiin jatkuu entistä kyytiä. Baltiassa kummankin kauppaketjun kasvu on tosi raisua.

Kone-Forum on järjestäjien mielestä vakiinnuttanut asemansa vuoden tärkeimpänä asiakastilaisuutena. Tänä vuonna odotettiin päästävän edellisvuoden kävijämäärään, noin 30 000 vieraaseen. Vaikka 26 000 jäätiinkin, niin määrä on silti suuri, lähes puolet Suomen aktiivitilojen viljelijöistä.

Niin kuin aina, traktoripuoli pursui jälleen uutuuksia. K-maatalous esitteli yleistraktoriksi soveltuvan Massey Ferguson 5400:n ja Agrimarket puolestaan John Deere 7020 -sarjan. Kummassakin tapauksessa kyseessä oli Euroopan ensiesittely.

Tuoteryhmäpäällikkö Jukka Kelton mukaan nyt uusitaan kakkostraktoreita tavallista useammin. Se ei silti poista sitä tosiasiaa, että keskimäärin traktoreiden hevosvoimamäärät lisääntyvät edelleen. K-maatalous tuntuu tyytyväiseltä traktorikaupan asemiinsa noustuaan kolmanneksi suurimmaksi traktorikauppiaaksi. Massey Fergusonien runsaan 9 prosentin myynnin kasvu tuntui myös tyydyttävän.

Nurmen korjuu alkaa hahmottua

Vielä viime vuoden Kone-Farmassa ei osattu eikä haluttukaan vastata tuhannen taalan kysymykseen, haravoidako vai eikö. Edistystä on nyt tapahtunut, tosin vain yhden miehen toimesta. K-maatalouden tuoteryhmäpäällikkö Eero Pajulahti sanoi mielipiteensä julki. Samalla hän ilmeisen tarkoituksellisesti nosti kissan pöydälle.

Pajulahden mielestä karhottavan iskukelamurskaimen suurin työleveys voi olla kolme metriä, jos korjuu tehdään suoraan tuosta karhosta. Jos niittokoneen työleveyttä kasvatetaan, on siirryttävä erilliseen karhotukseen. Hänellä on kymmenien vuosien kokemus alalta, joten väittämä on syytä ottaa vakavasti.

Perusteluihin kuuluvat ennen muuta toisen ja mahdollisen kolmannen sadon korjuu. Tuolloin suhteellinen kosteus, yökaste, ilman lämpötila ja niiden myötä mikrobien aktiviteetti ovat sellaisella tasolla, että kovin paksujen karhojen sisäosissa alkaa tapahtua rehun laatua heikentäviä asioita. Kuivuminen joka tapauksessa hidastuu tai karho jää sisältä märäksi. Samalla syksyn sääriskit entisestään kasvavat.

Niittokoneen työleveyden kasvattaminen on melkoisesti kalliimpaa kuin haravakoneen. Se on lisäksi merkittävältä osalta hyödytöntä, sillä leveän niiton jäljiltä on haravoitava joka tapauksessa. Pajulahti kehotti lisäksi vakavasti harkitsemaan, mitä etuja pöyhintä voisi tarjota. Kronen vientijohtaja Manu Ruhara puhui tästä jo Nurmi 2003 -päivillä Saarijärvellä.

Tosi on, että etenkin Hollannissa on hyvin normaalia, että hajalle niitetty heinä pöyhitään melko pian niiton jälkeen. Näin aikaan saatu nopea kuivuminen pysäytetään sitten rivakalla karhotuksella, kun heinän kosteus on korjuun kannalta kohdallaan. On syytä huomata, että hollantilainen heinä on meikäläistä paljon ruohomaisempaa. Varisemistappiot osataan silti pitää kurissa.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: jussi.knuuttila@netikka.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |