Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Monipuolinen Terve Eläin -tilaisuus Ikaalisissa
Lehmien kuntoluokitus nettirekisteriin

Lehmien kuntoluokitustiedot voi nyt laskea ja tallentaa netissä toimivalla rekisterillä. Rekisterin laskuri laskee eläinkohtaisten tietojen perusteella karjan kuntoluokan ja piirtää kuntokäyrän. Rekisterissä voi seurata eläin- ja karjakohtaisia muutoksia.

Rekisteriin voi tutustua osoitteessa www.seth.fi. Uuden rekisterin esitteli eläinlääkäri Mervi Yli-Hynnilä Terve Eläin -tilaisuudessa Ikaalisissa syyskuun lopulla. Neljäntoista asiantuntijan voimin pidetty tilaisuus oli kovatasoisin eläinterveydenhuollon tilaisuus tänä vuonna Suomessa.

Ruokintaperäisistä sairauksista puhunut Promilkin eläinlääkäri Paula Anttila selvitti, miten lehmien kuntoluokkien pitäminen hyvänä auttaa estämään useita sairauksia.

Alkionsiirroilla vauhtia jalostukseen

"Alkionsiirto on turvallisin tapa ostaa uutta eläinainesta karjaan ja nopein tapa jalostaa karjaa. Harva myy karjansa parasta vasikkaa, mutta moni myy karjansa parhaan lehmän alkioita. Alkioina myynnissä on paras eläinaines", kertoi Jalostuspalvelun eläinlääkäri Iris Kaimio. Alkionsiirtojen suosio on kasvanut viidessä vuodessa kymmenkertaiseksi. Tänä vuonna tehdään yli 2500 siirtoa.

Eläinlääkäri Kalevi Heinonen Vetcaresta pureutui utaretulehdusten torjuntaan. "Hoito ei ole ratkaisu utaretulehdusongelmaan. Sillä saadaan vain yksi eläin tuotantokuntoon. Jos ymmärtää, mistä tartuntapaine navetassa syntyy, miten eläintä voidaan suojata tartunnoilta, miten eläin puolustautuu tartuntoja vastaan, miten utare ja vedin toimivat ja millaisia aukkoja puolustukseen jää, on jo melko vahvoilla utaretulehduksen torjunnassa."

Eläinlääkäri Mari Heinonen Saaren klinikalta arvioi, että järkevä lääkehoito on useimmiten toteutettavissa laillisesti, mutta ei aina. Eläinlääkärit joutuvat luovuttamaan lääkkeitä joskus säädöksien vastaisesti, erityisesti isoilla tiloilla ja sellaisilla tiloilla, joilla on paljon tautipurkauksia. Ellei lääkkeitä luovutettaisi, lääkinnästä tulisi liian kallista, hoitokynnys kasvaisi ja lääkkeiden pimeä tuonti lisääntyisi.

Kosteutta lisäävä lämmitys on kallista

A-Tuottajien rakennusmestari Urpo Manninen kertasi rakentamisessa toteutettuja eläinterveyden kannalta merkittäviä ratkaisuja: osastoittainen kertatäyttö, vasikkakasvattamot, olosuhdelämmitys, parsien pehmikkeet. Tulossa ovat myös lantakäytävien pehmikkeet.

"Kiinteä lämmitys puuttuu yhä lähes kaikista karjasuojista. Lämpöeristetty rakennus ei kuitenkaan toimi ilman lämmitystä. Alle minimin säädetty ilmanvaihto johtaa happikatoon eläimillä. Kosteutta lisäävä lämmitys tulee kalliiksi. Lämmitykseen paras ratkaisu on termostaattiohjattu putkipatteri.", Manninen totesi.

Eläinlääkäri Kristiina Dredge Saaren klinikalta kertoi, että terveydenhuolto on luomutiloille erityisen kannattavaa, koska eläinlääkkeiden käyttö näillä tiloilla on rajoitettua. Luomutilojen terveydenhuoltoa käsitellään laajemmin ensi keväänä Terve Eläimessä.

Eläinlääkäri Heikki Sirkkola esitteli emakoiden tiineystarkastuksia Agroscan-ultraäänilaitteella. Sikalakäyttöön suunniteltu, viuhkamaisesti skannaava laite on kätevä ja selkeänäyttöinen. Laitteen veroton hinta hipoo kuutta tonnia. Lisätietoa löytyy osoitteesta www.vetele.com.

Suomen Rehun eläinlääkäri Pirkko Hämeenoja käsitteli emakon vapaaruokintaa. Vapaaruokinnan ajatuksena on stressin hallinta. Emakko saa syödä vapaasti, mutta eväät ovat sen verran kevyitä, että linjat pysyvät kurissa. Toteutus onnistuu omilla heinillä, oljilla ja säilörehulla tai esimerkiksi Suomen Rehun juurikasleikepohjaisella Tiineys-Pekonilla.

Eläinlääkäri Olli Peltoniemi Saaren klinikalta kertoi, että yliopiston sikatutkimusaiheina ovat ensi vuonna sian hyvinvointi ja tuotos, tiinehtyvän ja porsivan emakon ruokinta ja porsimisen valvonta. Porsimisen valvontaan yritetään löytää ratkaisuja tekniikasta, muun muassa ultraääniantureista, jotka hälyttäisivät, kun emakko alkaa porsia.

Sikojen sairaustappiot lähes 8 miljoonaa euroa

A-Tuottajien eläinlääkäri Taneli Tirkkonen kertoi, että vuonna 2002 teurastamoilla jouduttiin hylkäämään jonkinlainen palanen 335 000 lihasiasta, eli 16 prosentilta teurastetuista sioista.

Ruhon osia meni hylkyyn noin 1,1 miljoonaa kiloa. Niiden arvo oli lähes 1,3 miljoonaa euroa. Suurimmat tappiot, noin 6,6 miljoonaa euroa, tulevat kuitenkin tuotannossa. Yhteensä sairaustappioiden lasketaan olevan noin 7,9 miljoonaa euroa, lähes neljä euroa teurastettua sikaa kohti.

A-Tuottajien hankkeessa työskentelevä eläinlääkäri Camilla Munsterhjelm kertoi keinoista vähentää hylkäyksiä. Terveet jalat, ehjä häntä -hankkeen tulokset osoittivat, että suositellut olosuhde- ja hoitomuutokset vähensivät hylkäyksiä myös käytännössä.

Agronomi Maija Yliaho ProAgriasta kertoi tositarinan uudehkon lihasikalan ilmanvaihto-ongelmasta. Kun ilma meni pilalle, päiväkasvut putosivat 900 grammasta 700 grammaan. Remontti toi kuitenkin avun ja päiväkasvut palasivat entiselleen.

Eläinlääkäri Pirjo Kortesniemi ETT:stä kertoi, että BVD on Suomesta nitistetty ensimmäisenä maana maailmassa. Porsasyskän hävittämisessä on jäljellä vain loppuniisto, noin 200 tilan saneeraus. Seuraavana osana kansallista laatustrategiaa on eläinten hyvinvoinnin kansallisen tason määrittely, joka on jo työn alla.

Eläinlääkäri Veikko Tuovinen SETH:sta havainnollisti tautien taloudellisen merkityksen muuttumista näkökulman mukana. Yhden sian hoitaminen ei yksilön näkökulmasta saata kannattaa, mutta sen hoito tai lopettaminen voi estää taudin leviämisen koko sikalaan. Taudin, esimerkiksi porsasyskän, hävittäminen ei ehkä jonkin sikalan näkökulmasta ole kannattavaa, mutta teurastamon ja kylän muiden sikaloiden näkökulmasta taudin yhtäaikainen hävittäminen kaikista sikaloista voi olla välttämätöntä.

Teksti: Paavo Tuovinen
S-posti: paavo.tuovinen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |