Mitkä ovat ilmastomuutosten vaikutukset maapallon tulevaisuuteen? Ilmastommehan muuttuu kiihtyvällä nopeudella, sen voimme jokainen omakohtaisesti havaita.
 
Aihe kiinnostaa paitsi maanviljelijöitä, luonnollisesti myös tutkijoita. Koska muutokset vaikuttavat mitä suurimmassa määrin maatilojen tulevaisuuden suunnitelmiin, on kaikki asiasta saatava tieto äärimmäisen tärkeää.

Tieteellisistä tutkimuksissa on selvitetty syitä maapallon keskilämpötilan nousuun. Uusi ja entistä vahvempi todistusaineisto osoittaa pääosan havaitusta lämpenemisestä viimeisten 50 vuoden aikana johtuvan ihmisen toiminnasta, muun muassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä.

Fossiilisiksi polttoaineiksi luetaan öljy, kivihiili ja maakaasu sekä niistä tehdyt jalosteet. Fossiiliset polttoaineet sisältävät paljon hiiltä ja tuottavat palaessaan hiilidioksidia, mikä on yksi kasvihuonekaasuista. Kasvihuonekaasujen pitoisuuksien lisääntyminen vähentää maan säteilemän lämmön karkaamista avaruuteen ja lämmittää siten ilmastoa.

Maan kiertoradassa ja -asennossa aurinkoon nähden tapahtuu pieniä muutoksia. Ne ovat kuitenkin pitkällä aikavälillä merkittäviä.

Jo pitkään on maapallolla ollut, noin 100 000 vuoden välein, lyhyehköjä lämpökausia ja niiden välissä voimakkaita jäätiköitymisiä. Elämme juuri nyt lämpökautta. Edellinen Ems-kaudeksi nimetty oli noin 100 000 vuotta sitten. Ems-kautta seurasi pitkä jäätikköaika, jota olemme tottuneet kutsumaan jääkaudeksi. Merkittävän 100 000 vuoden vaihtelun ohella on muitakin, mutta mikään niistä ei ole niin lyhyt kuin ihmisikä. 

Lämpötilan kohoaminen ei ole tasaista maapallon eri puolilla eikä eri vuodenaikoina. Eniten lämpenevät pohjoisten leveysasteiden maa-alueet talvisin. Pohjois-Euroopan talvien odotetaan lämpenevän 2050-luvulle tultaessa 2-7 asteella. Nykyään vielä poikkeukselliset, vuoden 2003 kaltaiset helleaallot tulevat Euroopassa kesäisin yleistymään.

Monissa maapallon osissa yhteiskunnan ja ympäristön sopeutumista ilmastonmuutokseen vaikeuttaa se, että lämpenemisen lisäksi sateiden esiintyminen muuttuu. Vaikka sademäärät keskimäärin maapallolla kasvavat, monia tiheästi asuttuja alueita Afrikassa ja Aasiassa uhkaa entistä pahempi vesipula kuivien kausien tai toisaalta veden laatua heikentävien tulvien yleistyessä.

Euroopassa etenkin Välimeren maissa kesät kuivuvat entisestään. Mallitulokset viittaavat siihen, että Keski-Euroopassa vähentyvistä kesäsateista ja pidentyvistä poutajaksoista huolimatta kesän 2002 kaltaiset tulvat tulevat aiempaa yleisimmiksi. Ilmastonmuutoksen ennakoidaan siis lisäävän sään ja ilmaston ääri-ilmiöiden esiintymistä ja voimakkuutta.
Ilmaston lämmetessä myös valtamerten pinta kohoaa. 50 vuoden kuluttua merenpinnan arvioidaan nousseen keskimäärin 5-30 senttimetriä, mikä jo koettelee alavimpia rannikkoalueita ja saaria.

Seuraavan 50 vuoden aikana toteutuvat ilmastonmuutokset ennakoivat vielä suurempia muutoksia tulevina vuosisatoina. Niinpä mitä tehokkaammin kasvihuonekaasujen päästöjä pystytään hillitsemään, sitä enemmän nykyistä muistuttaa se ilmasto, jossa tulevien vuosisatojen ihmiset, eläimet ja kasvit elävät.

Suomen ilmasto lämpenee ja muuttuu sateisemmaksi tällä vuosisadalla. Muutos on suurempi talvella kuin kesällä. Karkeasti luonnehtien ilmasto Suomessa vuosisadan lopulla tulee muistuttamaan suunnilleen nykyistä Tanskan ja Ruotsin keskiosien väliltä löytyvää ilmastoa. 

Jos ilmastonmuutos etenee nykyisten käsitysten mukaan, ilmasto lämpenee ja sateet lisääntyvät. Etelä-Suomen suurten keskusjärvien - Päijänteen Saimaan, Vanajan, Säkylän Pyhäjärven - talvenaikaiset tulvat lisääntyvät ja vedenpinnat tulevat olemaan nykyistä korkeammalla. Kevättulvat sitä vastoin vähenevät. Muutos on kuitenkin hidasta.

Lapissa lisääntyvä talviaikainen sadanta kasvattaa lumipeitettä ja kevättulvat tulevat, ainakin ilmastonmuutoksen alkuvaiheessa, lisääntymään.

Suomalaisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan kesämökkiensä vuoksi, sillä säännösteltyjen järvien vedenpintaa pystytään pitämään juoksutuksilla sopivalla tasolla.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 12/2005

  • Kasvinviljely
  • Biodieselin esiinmarssi alkanut
  • Kolmannes pelloista on vuokralla
  • Vehnän lehtilaikkua havaittu Viime vuotta vähemmän
  • Kotieläintalous
  • Korkean tason navettaseminaari
  • Kotieläirakennusten runkoratkaisut
  • Suomen Rehu tiivistää tahtia
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
  • Iso askel parresta pihattoon
  • 100+
  • Ratkaiseeko luonto vai politiikka
  • Laikkutaudit viihtyvät alkukesän viileydessä
  • Lisäporsas kasvattaa katetta 30-35 euroa
  • Terveys 100+
  • Koneet ja rakentaminen
  • Kone-Forum lunasti lupaukset
  • Kone Agria 2005 pani taas paremmaksi
  • Talous ja hallinto
  • Tilitoimistosta kasvoi urakointihaara
  • Tulosta syntyy yhteistuumin
  • Metsä ja puu
  • Hirvieläimet metsänhoidon kasvava riski
  • Vapo suurin Viron turvemarkkinoilla
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 61-64
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Heikki Kemppi

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.1.2005
    ja Kodin Pellervo 19.1.2005.