Kone-Forum esitteli kaksi itsekulkevaa tarkkuussilppuria, John Deere 2700 ja Claas Jaguar 850.

Brutaalien raakimusten 315 ja 374 hevosvoimaa saavat riittävästi haastetta vain isosta karhosta. Ajosilppureiden korjuuketjuun kuuluu harava.

Molempien roottoreiden alla on nelipyöräinen teli. Ensimmäisen roottorin eteen voidaan sijoittaa ylimääräinen säätöpyörä. Näin epätasaisuudet eliminoidaan ja heinä pysyy puhtaana.

Haravoinnin haitta on juuri multaantuminen. Sitä tulee kaikin keinoin välttää. Etuna on hyvä kuivumisen hallinta. Ennen haravointia kuivuminen on nopeaa. Haravoinnin jälkeen karhon pinta kuivuu vielä nopeasti, mutta sisäosissa kuivuminen lähes pysähtyy.

Elhon vastaus karho-ongelmaan on Side Flow karhonsiirtäjä. Se on saatavana niittomurskainten ohella Master 220 kelapöyhimeen. Siirtomatolla voidaan yhdistää 2 tai 3 karhoa. Karhojen yhdistäminen sujuu puhtaasti, koska 

heinä siirtyy karhoon ilmassa. Kelapöyhin toimii perinteiseen tapaan, kun siirtomatto nostetaan ylös.

Myös Kronen ja Junkkarin niittomurskaimiin on tarjolla sivusiirtolaite. Sivusiirtolaite soveltuu järeiden noukinvaunujen ja tarkkuussilppureiden pariksi. Sen etuna on puhdas karhotus. Ison karhon haittana on hidastunut kuivuminen.

Noukinvaunuväen säilöntä-aineelle esiteltiin Fellow-säiliö. Se on muovia ja kiinnitetään noukinvaunun taakse peräylityksen alle. Säiliön tilavuus on 675 litraa. Se sopii useisiin noukinvaunumalleihin helposti.

JF ES 3600 ProTec tarkkuussilppurivaunu perustuu FCT 1050 tarkkuussilppuriin. Terämäärä on kyllä 32, sillä silppukelaan on lisätty 2 teräriviä. Normaalisäädöillä saadaan 30 millimetrin silpunpituus. Kuormatilaan mahtuu 36 DIN -kuutiota. 700/45-22,5 renkailla 

Kverneland BIO on ainoa pyöröpaalain, joka osaa kääriä paalinsa jo paalikammiossa. Käärintä on lisäksi erittäin nopea. Siitä huolimatta rakenne on selkeä ja yksinkertainen. Kiinteäkammioisen rullapaalaimen noukin on 21 senttiä leveä ja vastateriä on 14. 

Käärintälaite nostaa painoa vain 300 kiloa.

Uusia paalinkäärimiä löytyy Kvernelandilta ja Agroniciltä. Agronic 1020 -sarjan käärimissä tietoa välittää CAN-väylä. Se tarkoittaa vähäistä johtomäärää ja varmempaa toimintaa. Lisäksi toimintoja voidaan ainakin teoriassa ohjelmoida uudelleen.

Etunostolaitteet taitavat olla tulossa. Jokainen niittomurskainvalmistaja tarjoaa niihin malleja. Kronen Easy Cut kattaa työleveydet 2,8 ja 3,2 metriä. Mielenkiintoinen on uusin yhdistelmä, jossa työleveydeksi saadaan huikeat 8,2 metriä.

Hinattavien Krone niittomurskaimien suurin työleveys on 6,2 metriä. Terien kehänopeudet ovat edelleen kasvaneet. Teräpalkin ripustusta on uusittu. Palkin sivuttaisväännöt on saatu eliminoitua.

Murskevilja vihdoinkin hanskassa

Maatalouskesko on paininut pitkään murskeviljaruokinnan automatisoinnin kanssa. Nyt näyttää putken päästä valo pilkottavan. Harvestoren ketjupurkain on niin raju rassi, että jäinenkin vilja, jopa murskevilja purkautuu varmasti.

Ongelmana on ollut erityisesti märkä murskevilja. Sen erityispiirre on erittäin herkkä holvaantuminen, jopa pintoihin taikinoituminen.

Näin se nyt menee:

Tuorevilja murskataan Murska-valssimyllyllä ja nostetaan Mepu -läppäelevaattorilla ilmatiiviiseen Harvestore-tornisiiloon. Siilo puretaan Harvestore-ketjupurkaimella ja murskevilja siirretään Murska-suorasiirtokuljettimella 2,5 kuutiometrin Murska-syöttimeen. Kosteusprosentti voi olla yli 45 prosenttia.

Murska-syötin annostelee murskeviljan Mullerup M600HMG -ruokintarobottiin, joka on suunniteltu varta vasten märän viljan annosteluun. Annostelu perustuu punnitukseen.

Toimivuus taataan erikoisrakenteisella säiliöllä. Sen seinämät ovat pystysuorat, kulmat on pyöristetty. Pohjalla edestakaisin liikkuva purkuruuvi tyhjentää leveäpohjaisen säiliön täysin. Perinteistä kartiopohjaa ei tarvita.

Sikatilalla vilja annostellaan Weda-liemiruokkijaan. Mullerup-ruokintarobotti ja Weda-liemiruokkija jakavat märkäviljan tietokoneelle ohjelmoitujen jakoaikojen mukaan.

Lantaisia tuulahduksia

Kotimainen kiekkomultain on valmistunut. Agronic-multain asennetaan letkulevittimen jakolaitteen työpariksi. Työleveys on kahdeksan metriä, kiekkoja neljäkymmentä. Multaussyvyydeksi suositellaan kolmesta viiteen senttiä.

Multain on tarkoitettu nurmen sänkeen sijoittamiseen. Myös kevätviljan oraille homman ajattelisi luonnistavan. Ravinteiden hyväksikäytön uskoisi olevan selkeästi paremman kuin letkulevityksessä.

Imupainevaunujen käyttöön vaikuttaa 

yhteiseurooppalainen painelaitedirektiivi kesäkuun alusta 2002. Vanhojen määräysten mukaisia paineastioita ei enää voi toimittaa.

Direktiivi vaikuttaa siten, että valmistus on dokumentoitava entistä tarkemmin. Vaunujen raaka-aineista täytyy hankkia tarkat ainestodistukset. Hitsausmenetelmiä on täytynyt muuttaa ja hitsauksen valvonta on lisääntynyt. Varoventtiilien täytyy olla CE-merkittyjä. Valmistuskustannukset nousevat.