Kaksisataatuhatta lihasikaa 
etsii kasvatuspaikkaa

Suomen porsastuotannon odotetaan olevan tänä vuonna suurempi kuin koskaan aikaisemmin. Syitä lisääntyneeseen tuotantoon on useita. Useita suuria kimppasikaloita on saanut tuotantonsa täyteen vauhtiin. Samanaikaisesti on valmistunut pienempiä laajennuksia tavanomaisissa emakko- ja yhdistelmäsikaloissa.	Kuva Jussi Knuuttila
Laajennusten aiheuttamien  emakkokohtaisten tuotantotulosten notkahdus näyttää nyt olevan ohi. Porsastuotanto emakkoa kohti on jo palannut laajennuksia edeltäneelle tasolle ja jatkanee edelleen nousuaan.

Lihasikalakapasiteettia ei ole laajennettu samaa tahtia, koska vielä viime vuonna lihasikaloita jouduttiin pitämään tyhjillään täyttöjen välillä jopa kuukauden ajan. Lihasikojen teuraspaino on kasvanut, jonka vuoksi kasvatusaika lihasikaloissa on pidentynyt.

Ensi kesään ajoittuvat yhdistelmäsikaloiden porsasyskäsaneeraukset vaikeuttavat porsasruuhkaa entisestään. Välitykseen tulee tätä kautta ehkä kolmisenkymmentätuhatta ylimääräistä porsasta. Nämä yskätiloilta tulevat porsaat eivät luonnollisesti ole terveysluokan porsaita, jonka vuoksi niiden sijoittaminen tukkoisille välitysmarkkinoille on hankalaa. Terveysluokkaan kuulumattomille porsaille on nykyään vaikea löytää vastaanottajia, vaikka hinta on kahdeksasta yhteentoista euroa halvempi kuin terveysluokan porsailla. Monet teurastamot lopettavat tämän vuoden aikana terveysluokkaan kuulumattomien porsaiden välittämisen kokonaan, suurimmatkin viimeistään vuoden lopussa.

Arviot kesän porsasylimäärästä vaihtelevat sadan- ja kahdensadantuhannen porsaan välillä. Mitä voitaisiin tehdä, että eläinvälitys kaikesta huolimatta saataisiin toimimaan ja kaikille porsaille löydettäisiin kasvatuspaikka. Vastaus ei löydy yhdestä yksittäisestä asiasta vaan nyt tarvitaan kaikki keinot käyttöön.

Keinoja ovat mm. tyhjinä olevien sikalarakennusten kartoittaminen ja vuokraaminen lihasikojen kasvatukseen, erilaisten ulkorakennusten (konehallit, sopivat ladot jne.) muuttaminen kesäsikalakäyttöön, emolehmänavetoiden hyödyntäminen sikalakäyttöön laidunkauden aikana sekä muiden tyhjänä olevien tai tilapäisesti tyhjäksi saatavien tuotantorakennusten ottaminen tilapäisiksi kasvatustiloiksi.

Samanaikaisesti on alettava rakentamaan pysyvää lihasikalakapasiteettia tarvetta vastaavaksi. Uudisrakentaminen ei ehdi kesän ruuhkaa purkamaan, mutta helpottaa tilannetta jo syksyllä.

Teuraspainon pienentäminen

Teuraspainojen pienentäminen olisi hyvä keino saada lisää kasvatuskapasiteettia, jos sitä voitaisiin säädellä eläinvälityksen tarpeiden mukaisesti. Teuraspainon pienentäminen kuudella kilolla lyhentää lihasian kasvatusaikaa noin viikon eli 5-6 prosenttia. Jos arvioidaan Suomessa olevan noin kahdeksansataatuhatta lihasikapaikkaa yhdistelmäsikalat mukaan lukien, viiden prosentin kasvatusajan lyheneminen mahdollistaisi neljänkymmenentuhannen porsaan sijoittamisen. Käytännössä sikojen teuraspaino määräytyy kuitenkin ensisijaisesti markkinoiden tarpeen mukaan, eikä tätä keinoa voida täysimääräisesti sen vuoksi käyttää.

Monen sikalanpitäjän mielestä teuraspainon pienentäminen heikentää kannattavuutta, koska se lisää porsaan suhteellista osuutta lihasian hinnasta. Tämä vaikutus ei kuitenkaan ole kovin suuri, kun tarkastellaan sikapaikkakohtaista katetta. Kierron nopeutuessa sikapaikkakohtainen kate pysyy suunnilleen ennallaan, vaikka sikakohtainen kate laskee. Tähän lopputulokseen vaikuttaa myös se, että teuraspainon noustessa lihaprosentti heikkenee ja rehua kuluu lisäkasvukiloa kohti enemmän.

Optimaalisen teuraspainon säätelee käytännössä teurastamon hinnoittelu. Teurastamot voivat säädellä markkinoille tulevan sianlihan määrää kärkihinnan painohaarukan avulla. Markkinoiden tarve ei kuitenkaan välttämättä kohtaa ajallisesti eläinvälityksen tarvetta. Pahimmassa tapauksessa voi käydä niin, että markkinat eivät vedä tarjonnan mukaista sikamäärää, noutoja joudutaan siirtämään ja keskimääräinen teuraspaino lähtee nousuun. Tätä kautta kasvanut lihamäärä vaikeuttaa edelleen markkinoita ja pahentaa porsasruuhkaa.

Sikalan vajaakäytön vähentäminen

Kertatäyttöisyyden haittana on se, että sikala toimii viimeisten sikojen teuraskypsyyttä odotellessa pari, kolme viikkoa vajaalla kapasiteetilla. Monet tuntevat houkutusta tinkiä kertatäyttöisyydestä, kun porsaita on runsaasti tarjolla. Tämä ei kuitenkaan kannata, koska seurauksena on kasvatusajan piteneminen, kuolleisuuden, hylkäyksien ja lääkitysten lisääntyminen. Osastoittainen kertatäyttöisyys kannattaa säilyttää kovankin porsasruuhkan aikana.

Sen sijaan viimeisten, muita hitaammin kasvaneiden porsaiden kasvattaminen optimaaliseen teuraspainoon ei ole kannattavaa, kun porsaita on saatavissa. Nyrkkisääntönä ainakin viimeiset viisikymmentä sikaa kannattaa laittaa teuraaksi vaikka hieman alipainoisina, jotta osaston koko kapasiteetti saadaan nopeasti käyttöön. Kate sikaa kohti on yli kymmenen euroa parempi, jos viimeinen kymmenen prosenttia sioista laitetaan alipainoisena teuraaksi verrattuna siihen vaihtoehtoon, että niitä kasvatettaisiin optimaaliseen teuraspainoon ja sen vuoksi pidettäisiin sikalaa vajaatäyttöisenä vielä kymmenen vuorokauden ajan. Porsaspulan aikana tämä laskelma ei päde, koska uutta täyttöä joutuisi odottelemaan, eikä kiertoa saisikaan nopeutetuksi.

Sikala kannattaa pestä heti, kun se tyhjenee. Ellei itsellä ole aikaa nopeaan pesuun, kannattaa mieluummin käyttää ulkopuolista apua kuin pitää sikalaa tyhjillään. Uudet siat voi ottaa heti, kun sikala on kuivunut.

Estämällä sikaloiden vajaatäyttö viimeisten sikojen aikaistetulla teurastuksella ja lyhentämällä tyhjäaikaa nopealla pesulla, voidaan lisäkapasiteettia saada teoreettisesti jopa viidenkymmenentuhannen sian verran. Käytännössä tästä luvusta voidaan ottaa pois ainakin kaksi kolmannesta. Teorioita ei yleensä saada käytäntöön täydellä teholla.

Kasvun nopeuttaminen

Lihasikojen päiväkasvu vaihtelee hyvin paljon tilojen välillä, noin puolesta kilosta kokonaiseen kiloon saakka. Keskimäärin päästään noin 850 gramman päiväkasvuun, joka on kansainvälisesti tarkasteltuna hyvä. Sikojen perimä ja eläintautien vähäisyys Suomessa mahdollistavat jopa kilon kasvun.

Parhaat tuottajat saavat jokaisen sikaerän kasvamaan yli 950 gramman vauhdilla. Sadan gramman ero päiväkasvussa tekee noin kolmen ja puolen euron eron sikakohtaisessa katteessa ja yli kymmenen euron eron sikapaikkakohtaisessa vuosikatteessa. Siis viidensadan sian sikalassa syntyy viisituhatta euroa enemmän katetta vuodessa, jos kasvua saadaan sata grammaa lisää.

Kasvun nopeutuminen 850 grammasta 900 grammaan päivässä tarkoittaa kasvatusajan lyhenemistä viikolla. Siis tätäkin kautta olisi saatavissa neljänkymmenentuhannen sian lisäkapasiteetti, jos keskimääräistä kasvunopeutta saataisiin lisättyä viisikymmentä grammaa päivässä. Hyvä olisi, jos tästä puoletkin toteutuisi käytännössä. Joka sikalassa voi ottaa tavoitteeksi päästä yli 900 gramman päiväkasvuun. Se on mahdollista.

Tuotannon vähentäminen

Yksi ratkaisu tarjonnan ja kysynnän tasapainottamiseen on tietysti porsastuotannon vähentäminen. Niille porsastuottajille, jotka aikovat lopettaa tämän vuoden aikana, voi suositella lopetuspäätöksen nopeuttamista. Porsaan hinta ei näillä näkymin tämän vuoden aikana ainakaan nouse. Lopettelevien yhdistelmien kannattaisi harkita porsastuotannon lopettamista heti ja toiminnan jatkamista loppuajan lihasikalana.

Porsasyskäsaneerausta tekevissä yhdistelmäsikaloissa kannattaa harkita pitkää astutus-/siemennystaukoa. Tuet maksetaan edellisen vuoden tuotannon perusteella, kun sikamäärää joudutaan tilapäisesti vähentämään porsasyskäsaneerauksen vuoksi. Yskäporsaista välityksessä maksettava hinta on heikko. Monelle tilalle olisi edullisempaa pitää pitkä tauko porsastuotannossa kuin myydä porsaat välitykseen.

Aika monessa yhdistelmässä kannattaisi harkita jopa niin rankkaa saneeraussuunnitelmaa, että omat emakot myytäisiin teuraaksi ja pyöritettäisiin sikalaa pelkkänä lihasikalana noin puolen vuoden ajan. Lopuksi sikala tyhjennettäisiin kokonaan, pestäisiin ja desinfioitaisiin ja otettaisiin uudet emakot sisään. Lihasikalaa voisi samalla täyttää yhdeltä tilalta otettavilla välitysporsailla.

Tuotannon vähenemiseen voidaan ajautua myös markkinatalouden lakien myötä. Jos porsaiden hinta laskee kysyntää suuremman tarjonnan vuoksi, joutuvat monet tilat luopumaan tuotannosta, vaikka eivät haluaisikaan. Tämän vaihtoehdon estämiseksi pitää yrittää etsiä näitä muita keinoja. Sianlihaa kuitenkin pitkällä aikavälillä tarvitaan. Laskusuhdanteen jälkeen tulee aina nousu.

Välikasvattamoksi sopivia tiloja paljon

Monella tilalla on mahdotonta löytää sopivia rakennuksia lihasikojen loppukasvatusta ajatellen. Sen sijaan vähän nuorempien porsaiden välikasvatukseen kelpaa lähes mikä tahansa ulkorakennus, johon voidaan viedä olkia. Kysyntää on niin sanottujen "VieVä"-porsaiden (vieroituksesta välitykseen) kasvatustiloista. Porsaat viedään saneerattavasta porsastuotanto- tai yhdistelmäsikalasta heti vieroituksen jälkeen ja kasvatetaan välikasvattamossa normaaliin välityspainoon tai hieman sitä painavimmiksi. Ne siirretään loppukasvattamoon noin 30-40 kilon painohaarukassa.

Tilapäinen toiminta välikasvattamona olisi mahdollista monelle tilalle, koska tarvittavat tilat eivät vaadi suuria investointeja. On jopa mahdollista, että saneerauksia hallinnoivat hankkeet maksaisivat tällaisista tiloista vuokraa ja porsaiden omistaja maksaisi kasvatuspalkkiota, jolloin yrittäjäriskiä tällaisesta "kesätyöstä" ei jäisi lainkaan.

Yskäsaneerauksia pitäisi tehdä tänä vuonna yli kolmesataa, jonka vuoksi välikasvattamoiden tarve ei ole vähäinen. Myös sellaisia tiloja, jotka voivat kasvattaa "VieTe"-porsaita (vieroituksesta teurastukseen), tarvittaisiin paljon.

Saneerattavilta tiloilta tulee yhteensä yli kolmekymmentätuhatta porsasta, jos kaikki saneeraukset saadaan toteutetuksi aiotulla tavalla. Saneerauksia ei kannata siirtää seuraavaan vuoteen, koska hankkeet loppuvat, saneerauksiin maksettu tuki loppuu, sikatukien säilymisestä nykymuotoisina ei ole varmuutta ja ensi vuoden hintataso on oletettavasti korkeampi kuin tämän vuoden. Yskäporsaiden myyminen välitykseen käy tämän vuoden jälkeen lähes mahdottomaksi. Niistä maksettava hinta on jo nyt hyvin halpa verrattuna terveysluokan porsaisiin.

Grilliporsaita kesäsesonkiin

Yhtenä ratkaisuna on esitetty ns. grilliporsaiden teurastamista. Noin 40-50 kilon painoiset porsaat teurastettaisiin parhaan grillisesongin aikana ja tarjottaisiin markkinoille grillattavaksi kokonaisina. Esikypsennyksen ansiosta "grillaaminen" olisi lähinnä loppukuumennus, eikä siten veisi mahdottoman pitkää aikaa.

Olen muutaman kerran ollut tilaisuuksissa, joissa on tarjottu kokonaisena grillattua sikaa. Hyvää on ollut. Pari porsasta ostaisin varmaan minäkin kesävieraiden kanssa nautittavaksi, jos grilliporsaita kohtuullisella vaivalla jostain saisi.

Keinoja keksimään

Muitakin keinoja kasvaneen porsastuotannon hallintaan varmaan löytyy. Kaikki keinot ovat nyt tarpeen. Sikaväki on tunnetusti mielikuvitusrikasta, joten eiköhän ratkaisuja löytyne. Tästä Terve Eläimestä löytyy juttuja siitä, miten kesäsikalan voisi rakentaa ja mitä lainsäädännön asettamia rajoituksia mielikuvituksen käyttöön on olemassa.

Teksti: Veikko Tuovinen, A-Tuottajat Oy
S-posti: veikko.tuovinen@a-tuottajat.fi

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |