Ripeää maidontuotannon 
laajentamista

Kerroimme tässä lehdessä kevättalvella 2003, kuinka Ari Teppo otti maitotilan haltuunsa osittaisella sukupolvenvaihdoksella. Siinä yhteydessä navetta muutettiin robottilypsyyn soveltuvaksi ja hankittiin DeLavalin VMS-lypsyrobotti. Vielä tuolloin näytti siltä, että näin voidaan jatkaa toistaiseksi, vaikka Nurmon keskustan asutus lähenikin uhkaavasti.

KUusi eläinhalli on runkoleveydeltään 25 metriä. Sinne mahtuu neljä parsiriviä, kaksi huoltokäytävää, kaksi lantakäytävää ja kapea ruokintapöytä. Kuva J. Knuuttila

Jo nyt on kaikki toisin. Ari rakennuttaa kovaa kyytiä kahden robotin pihattonavettaa vajaan kilometrin päähän nykyisestä talouskeskuksesta. Uuteen navettaan rakennetaan tilat runsaalle sadalle lypsylehmälle. Sinne tulevat tilat omaan osastoonsa myös ummessa oleville lehmille, ryhmäpoikimakarsinalle ja pikkuvasikoille. Vanhassa navetassa tullaan kasvattamaan karjan uudistus. Uuden navetan kokoluokka tarjoaa mahdollisuuden palkata tilalle työntekijä.

Arin mukaan ratkaisu tuli helposti. Hän oli tietoinen siitä, että nykyisessä paikassa heillä olisi ollut oikeus maidontuotantoa harjoittaa. Muun muassa kaikki luvat olivat kunnossa. Toisaalta alkoi tuntua, että lähestyvää omakotiasutusta ei kannattaisi tarpeettomasti ärsyttää. Kun sitten ympäristölupa ja rakennuslupa järjestyivät mutkattomasti, niin asia oli isännän puolesta selvä.

Rakennuslupa
tuli syyskuussa
Rakennuslupa saatiin syyskuun toisella viikolla. Kaivinkoneen ja oman porukan voimin tehtiin rakennuksen pohjatyöt, niin että Hietalahti ja Pojat Oy Halsualta pääsivät pystyttämään betonielementtiseiniä lokakuun alkupuolella. Kustannussyistä katon kannatus järjestettiin kahdella sisäpuolisella kannatintolpparivillä. Myös ne toimitti ja asensi Hietalahti ja Pojat Oy.

Seinien ja tolppien pystytys sujui elementtitehtaan toimittamille ja asentamille anturoille rivakasti ja ajallaan. Kattoon valittiin Kairapuro Oy:n valmistamat ja Agrimarket Etelä-Pohjanmaan myymät Farmtec-kattoelementit. Ne miellyttivät isäntää erityisesti terveen, luonnollisesti tuulettuvan rakenteensa ansiosta. 

Farmtec-kattoelementtien runko muodostuu puupalkeista. Jänneväli voi olla 3,5-12 metriä. Välitukien avulla elementin kokonaispituus voi olla jopa 22 metriä, joten niillä päästään erittäin suuriin runkoleveyksiin. Kun koko kattolape muodostuu yksimittaisesta elementistä, asennus on helppoa ja nopeaa. Asennustelineitä ei juuri tarvita.

Elementtien alapinta on Tepon tapauksessa profiilipeltiä. Myös vaneria tai paneelia voidaan käyttää. Eristeenä on mineraalivilla. Eristeen ja alaverhouksen välissä on höyrynsulku elastisesta kumikalvosta. Elementin yläpinnassa on aluskate tai bituminen alushuopa ja vesikaton alusruoteet. Näin kohde on sateensuojassa heti asennuksen jälkeen. Tepon tapauksessa vesikate on profiilipeltiä. Aluskatteen ja eristeiden väliin jää kunnollinen tuuletusväli.

Kattoelementtien asennuksen piti tapahtua viikkojen 42-44 aikana, mutta tehtaalle tuli ongelmia raaka-aineen saannissa. Niinpä vielä viikolla 46 noin puolet katosta odotti toimitusta. Ari kiittelee onneaan, että osasi vaatia viivästyssakkopykälän kauppakirjaan. Siinä viitataan rakennustuotteiden yleisiin hankinta- ja toimitusehtoihin RHYT 2000. Hän suosittelee kaikille rakennuttajille tämän pykälän sisällyttämistä sopimuksiin.

Toiminnallisuus
omaa suunnittelua
Saattaa vaikuttaa, että rakentamiseen on ryhdytty melkeinpä hetken mielijohteesta ja olemattomalla varoitusajalla. Näin ei suinkaan ole. Asia on pyörinyt Arin päässä jo kauan ja monenlaisia vaihtoehtoja on puntaroitu. Kun sitten toteuttamisen aika tuli, tarvitsi vain tyhjentää päästä valmiit ajatukset ja panna ne paperille.

Isäntä sanoo suunnitelleensa rakennuksen toiminnalliset ratkaisut pääosin itse. Tämä johtuu ensiksikin siitä, että robottilypsy oli ehdoton lähtökohta. Ilman sitä hankkeeseen ei kenties olisi ryhdytty lainkaan. Toiseksi hänen robottikokemustensa mukaan kaksi riviä parsia toimii parhaiten yhden robotin kanssa. Tämäkin on hänen mukaansa asia, josta ei juuri neuvotella.
Toinen johtotähti suunnittelussa oli se, että rakennuksen pitää nousta mahdollisimman vähällä omalla työllä ja silti nopeasti. Arin mielestä rakentamisen nopeus on huipputärkeä asia. Vain valmis rakennus alkaa tuottaa investointeja takaisin. Mitä pikemmin tämä tapahtuu, sitä parempi. 
Investoinnin onnistumisen edellytys on sekin, että rakennus saadaan heti täyteen käyttöön. Riittävän eläinmäärän kasvattamisessa on Arin mielestä riittävästi työtä, vaikka isäntä ei rakennustyömaalla vasaran kanssa heiluisikaan. 

Robottilypsyn ja ripeän rakentamisen jälkeen seuraavana tulee Arin riitingeissä rakennuksen hinta. Sekin on toki tärkeä asia, mutta siihen ei pidä tuijottaa liiaksi esimerkiksi rakentamisen nopeuden kustannuksella. Tavarantoimittajien kilpailuttaminen vaatii paljon työtä. Siinä on kaikki mahdollisuudet tehdä huomattavasti tukevampi tili kuin konsanaan vasaranvarressa.

Uuden navetan rakennuspiirustukset laati Etelä-Pohjanmaan maaseutukeskuksen rakennusosasto. Tämä jo siitä syystä, että Tepon tila on mukana maaseutukeskuksen "Kehittyvä maitotila" -hankkeessa. Rakennesuunnittelusta vastaa Insinööritoimisto Savela Oy Seinäjoelta. Rakentamisen valvojana toimii rakennusmestari Esko Marttala Ylistarosta.

Harkittuja
ratkaisuja
Ison pihaton rakentaminen on siitä monimutkainen homma, että itse rakennus toimii vain eläinten ja toimintojen suojakuorena. Aivan ratkaisevan tärkeää on, kuinka kalusteet, koneet ja kulkutiet suunnitellaan, rakennetaan ja asennetaan.

Ilmanvaihtoon napsahti itkupinta kohdalleen sillä tavalla, että kattoelementtien ja seinäelementtien väliin oli helppo jättää ilmanvaihdon vaatima kolmen sentin rako tuloilmalle. Näin itkupinnat tulevat ulottumaan koko rakennuksen mitalta molemmilla seinillä. 

Ari varautuu sisäilman kierrättämiseen siltä varalta, että raitis ilma ei muuten sekoitu riittävän tehokkaasti. Kuumiin kesäpäiviin varaudutaan avattavilla ikkunoilla. Hietalahti ja Pojat asensivat ikkunat ja ovet paikalleen jo tehtaalla. Ikkunalasit, aukaisumekanismit ja vesipellit kiinnitettiin tehtaan toimesta elementtien asennuksen jälkeen.

Ari on sitä mieltä, että lehmien sorkkia ei ole tarkoitettu tepasteluun betonipinnalla. Niinpä hän asennuttaa kaikille lantakäytäville kumimatot. Lanta kaavitaan käytäviltä vaijeriraapoilla ja virtsa erotellaan kouruun. Virtsan erottelun tehostamiseksi käytävät viettävät kouruun päin voimakkaasti. Sorkkien kuivana pysyminen on tärkeää.

Kahteen ulommaiseen parsiriviin asennetaan DeLavalin Solid-parret ja sisimmäisiin parsiriveihin tulevat Pellonpajan Ydre-mallin lyhytparret. Parsiin laitetaan makuupatjat. Lopullista mallia ei ole vielä valittu. Kuivikkeena tullaan käyttämään kutteripurua. Parsien etupuolella on huoltokäytävät tarpeellisissa paikoissa. Niitä käytetään myös kuivikevarastona.

Ruokintaa varten asennetaan Pellonpajan hihnaruokkija, johon ape siirtyy täyttöpöydältä automaattisesti. Ruokintapöytä on kapea. Se säästää rakennuskustannuksia. Arin mielestä on sitäkin tärkeämpää, että rehu pysyy aina lehmien ulottuvilla. Hän sanoo kyllästyneensä rehun ainaiseen tuuppimiseen lehmien ulottuville. Ruokintapöydässä on parret jokaiselle lehmälle. Ari halusi ne turvaamaan jokaisen lehmän ruokarauhaa.

Ape tullaan valmistamaan edelleen vanhan navetan kupeessa. Sieltä se siirretään apevaunulla ja sen erikoispitkällä kuljettimella täyttöpöydälle. Merkittävin syy tähän on se, että väkirehusiilot, säilörehusiilot ja viljankuivuri sijaitsevat entisessä talouskeskuksessa.

Toinen robotti
entisen rinnalle
Ari on lypsyrobottien kannattaja. Niiden avulla ei työ järin vähene, mutta se muuttuu hänen mielestään mielekkäämmäksi. Robotit antavat runsaasti tietoa karjan tilasta ja yksittäisten lehmien voinnista. Tietojen pohjalta suunnittelu helpottuu ja korjaustoimet saadaan ajoissa toteutetuiksi.

Vanha VMS siirretään uuteen navettaan ja päivitetään samalla hydraulikäyttöiseksi. Uusi robotti on vielä tarjouskierroksella. Merkki tuskin muuttuu, mikäli hinta pysyy järkevissä rajoissa. 

Robottien edustalla on pikkuisen ritilälattiaa. Lehmät voivat odotella siinä rauhassa lypsyvuoroaan. Erotteluportti ohjaa liian innokkaat ohi robottiaseman ja toisaalta sairaat ja siemennettävät erottelukarsinaan.

Ummessa olevilla lehmillä ja pienillä vasikoilla on navetan päädyssä yhteinen, muusta navetasta erotettu tilansa. Samassa tilassa on ryhmäpoikimakarsina. Hiehot tuodaan totuttelemaan navettaympäristöön ja robottiliikenteeseen pari kuukautta ennen poikimista.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: @netikka.fi

| Sivun alkuun | Artikkelit 1/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |