Päästökauppa alkoi
Päästökauppa alkoi laimeasti vuoden vaihteessa. Jatkossa se tulee nostamaan sähkön ja kaukolämmön tuotantokustannuksia. Ensimmäisellä päästökauppakaudella vuosina 2005-2007 vaikutukset asiakkaiden energiakustannuksiin jäänevät vielä suhteellisen vähäisiksi. Seuraavilla päästökauppakausilla päästötavoitteita tultaneen kiristämään, jolloin myös energia voi kallistua huomattavasti. Kaikkien päästöjä aiheuttavien toimintojen tulisi nyt osallistua päästöjenvähennystalkoisiin.
Alkanut päästökauppa vaikuttaa energiamuotojen väliseen kilpailuun. Päästöttömien energiamuotojen merkitys korostuu. Erityisesti turpeen ja kivihiilen asema heikkenee suhteessa muihin polttoaineisiin. Taajamien lämmittämisessä tarvitaan kaukolämpöä, jonka tuotanto korkean hyötysuhteen yhteistuotannolla on turvattava myös jatkossa.
Päästökauppa heikentää eniten turpeen kilpailuasemaa. Päästökaupan kustannusten kasvaessa turpeen veron alentaminen tai poistaminen on tarpeen. Turpeen kilpailukyvyn säilyminen on tärkeää, koska turve kotimaisena polttoaineena parantaa energiaomavaraisuutta ja huoltovarmuutta. Turve on alueellisesti erittäin merkittävä ja työllistävä polttoaine ja se mahdollistaa yhteiskäytössä puun polttoainekäytön lisäämisen. Turpeen tuotantoon ja käyttöön tehdyt investoinnit eivät saa mennä hukkaan. Turpeelle on kehitettävä soiden kasvihuonekaasut huomioiva elinkaaritarkasteluun perustuva hiilidioksidipäästöjen ominaispäästökerroin.
Eri maiden jakosuunnitelmissa annetaan identtisille laitoksille hyvin erisuuruisia määriä päästöoikeuksia. Tämä pätee niin olemassa oleviin kuin uusiin laitoksiin. Jakosuunnitelmat ovat kuin "haulikolla ammuttuja", todetaan Energiateollisuus ry:stä. Esimerkiksi Itämeren ympärillä olevien valtioiden jakosuunnitelmissa erot ovat suuret. Joku maa ei anna tietyn tyyppiselle laitokselle päästöoikeuksia lainkaan ja toinen maa saattaa antaa 120 prosenttia laitoksen todellisiin päästöihin nähden. Erityisesti uusien laitosten kohdalla tällaisen politiikan jatkuminen saattaa merkitä laitosten sijoituspäätösten kannalta merkittävää tekijää. Syntyy ns. hiilivuotoa. Tulevissa jakosuunnitelmissa kaivataan paljon enemmän valtioiden ao. viranomaisten koordinoivia toimenpiteitä.
Suomen velvoite Kioton pöytäkirjassa ja EU:n taakanjakosopimuksessa on maiden välisessä vertailussa yksi haastavimmista.
Valtiovallan olisi hyödynnettävä Kioton mekanismeja ja hankittava Suomelle lisää päästöoikeutta hankemekanismeilla ja valtioiden välisellä päästökaupalla. Se voisi olla kansantaloudellisestikin suhteellisen toimiva ja tehokas ratkaisu.
Päästöttömien tuotantomuotojen tulee saada se kilpailuetu, jonka päästöttömyys niille tuo. Päästöttömyydestä ei saa koitua uusia veroja tai maksuja.
Energia-alalle päästökaupan alkaminen on suuri muutos, suurin sitten energiamarkkinoiden avaamisen. Markkinoille tulee uusi merkittävä kustannustekijä, hiilidioksidipäästön hinta, joka ohjaa tuotantotoimintaa ja investointeja. Uusi kustannustekijä vaikuttaa sekä energiatuotteiden hintoihin että yritysten keskinäisiin kilpailuasetelmiin. Myös polttoaineiden kilpailuasema energiantuotannossa muuttuu. Puuperäisten polttoaineiden ja maakaasun kilpailukyky turpeeseen ja kivihiileen nähden paranee.
Teksti:
| Sivun alkuun | Artikkelit 1/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |