Eläinterveydenhuolto 
lypsyrobottitiloilla

Robottien sovittaminen lehmien lypsyyn herätti maidontuottajissa pitkään epäilyjä. Robotin ei uskottu selviytyvän kunnialla moniosaisesta ja monimutkaisesta tehtävästä, koska lehmät ovat niin erilaisia rakenteeltaan, utareiltaan, vetimiltään, lypsyominaisuuksiltaan ja luonteeltaan.

Enää robottien kykyä selvitä lypsystä ei epäillä. Kokemus on osoittanut robotit hyviksi lypsäjiksi. Näin tuottajalle jää aikaa ja mahdollisuus hakea tulosparannuksia myös eläinten terveyden paranemisesta.

Robottilypsy tuo mukanaan muutamia selviä muutoksia, joilla on vaikutuksia lehmien terveyteen:

- lypsykerrat lisääntyvät, mutta yksittäiset lypsyvälit voivat pidentyä 
- lehmät saavat aina väkirehua lypsyllä käydessään
- utareet puhdistetaan aina samalla tavalla lehmän likaisuudesta riippumatta
- robotti ei aina löydä kaikkia vetimiä
- robotti ei huomaa lehmästä, utareesta tai vetimistä samoja asioita kuin ihmissilmä
- lehmien lypsyjärjestyksen määräävät lehmät, ei hoitaja
- lehmien ja navetan hoitoon jää runsaasti aikaa
- robottien tarkkailujärjestelmät sekä tiedon keruu ja analysointi ovat kehittyneempiä kuin perinteisissä lypsyjärjestelmissä
- robottien ja lypsypaikan pesut ovat tehokkaita ja pitkälle kehitettyjä

Robottijärjestelmät tarjoavat jo nyt, lyhyen kehitysjakson jälkeen, erittäin hyvät mahdollisuudet eläinterveyden kehittämiseen. Voi vain kuvitella, miten kehittyneitä lypsyrobotit ovat kahdenkymmenen vuoden kuluttua. Tekninen kehitys ei pysähdy paikalleen.

Eläinterveyden kannalta robottia tärkeämpi on maidontuottaja. Robotit kyllä hoitavat hommansa, mutta miten tuottaja hoitaa oman osuutensa. Osaako ja jaksaako hän hyödyntää niitä mahdollisuuksia, mitä robottilypsy tarjoaa? Karjakoon kasvaessa mahdollisuudet paranevat, mutta samalla myös vaatimukset kovenevat. On pystyttävä ymmärtämään ja hallitsemaan yhä laajempia kokonaisuuksia. Lihastyön tilalle tarvitaan aivotyötä eikä se aina ole niin helppoa sekään. Aivotyössä on vielä helpompi laiskotella kuin lihastyössä.

Tämän terveydenhuolto-oppaan sisältö perustuu tiloilta saatuihin kokemuksiin, eläinlääkäreiden havaintoihin ja arvioihin, tutkimustuloksiin ja tutkijoiden esille nostamiin kysymyksiin. Osa jutuista on asiantuntijoiden itsensä kirjoittamia. Tietolähteinä ovat olleet myös neuvontapäällikkö Esa Manninen MTT:stä, erikoisneuvojan Kaj Nyman MTT:stä ja teknologiakehittäjä Arto Huhtala Seinäjoen Ammattikorkeakoulusta

Teksti:  
S-posti: 

| Sivun alkuun | Artikkelit 1/05  | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |