Sähköinen laskutus yleistyy lähivuosina nopeasti sekä yrityksissä että yksityisillä. Nyt meneillään on kivulias alkuvaihe, jossa vain pieni osa sähköisistä laskuista on aitoja sähköisiä laskuja. Paperilaskuja skannataan sähköiseen muotoon tai laskuina lähetetään sähköpostin kautta pdf-tulosteita. Aidossa sähköisessä laskussa lasku liikkuu verkossa sähköisenä laskuttajalta maksajalle ja edelleen kummankin maksujen seurantaan ja kirjanpitoon. Osa yrityksistä tarjoaa jo sekä yrityksille että yksityisille sähköistä laskua.

Sähköiselle laskutukselle on vankat perusteet. Lähes kaikki laskut kirjoitetaan nykyisin sähköiseen muotoon, alkeellisimmillaan tekstinkäsittelyohjelmilla, yrityksissä laskutusohjelmilla, joista lasku siirtyy automaattisesti maksujen seurantaan ja kirjanpitoon. Lasku tulostetaan paperille täysin turhaan.

Osuuspankkikeskuksen tuotepäällikkö Jussi Paasikallion mukaan Suomessa tehdään vuosittain noin 400 miljoonaa laskua, joista 250 miljoonaa yrityksille ja loput 150 miljoonaa kuluttajille. Verkkolaskujen osuus on hänen mukaansa nyt 6-7 prosenttia.

"Kun kuluttajapuoli tulee mukaan, verkkolaskujen määrä kasvaa nopeasti. Myös yritysten välinen verkkolaskutus lisääntyy nopeasti tässä vaiheessa", Paasikallio arvioi

Pankit yrittävät kovaa
rahastusta - turhaan
 
Suomalaispankit oivalsivat aikanaan aikaisin nettipankkien mahdollisuudet. Sähköisessä laskutuksessa ne ovat nukkuneet ruususen unta pitkään, todellinen iso rynnistys sähköiseen laskutukseen on niissä vasta alkamassa.

Pankeilla on kuitenkin sovittuna verkkolaskulle yhteinen standardi, Finvoice. Se on ilmeisen toimiva standardi. Paasikallion mukaan Suomessa on nyt noin kahdeksankymmentä laskutusohjelmistoa, jotka osaavat käsitellä Finvoice-muotoisia laskuja.

Osuuspankki tarjoaa jo myös yksityisille mahdollisuuden vastaanottaa ja maksaa laskuja nettipankissa. Muut pankit ehtinevät mukaan keväällä.

Pankit ovat avainasemassa sähköisten laskujen siirrossa ja maksuissa. Luonnollista olisi, että laskujen postilaatikot ovat pankeissa. Laskut toisin sanoen lähetetään vastaanottajan nettipankkiin odottamaan maksamista.

Osuuspankin veloitus sähköisiä laskuja pankkiin toimittavilta yrityksiltä on laskua kohti noin 20 senttiä + alv. Se on niin kallis, että osa, todennäköisesti pääosa yrityksistä tyytyy lähettämään laskut sähköpostitse asiakkailleen. Tuskaa ei lievennä se, että muiden pankkien veloitukset tulevat ilmeisesti olemaan vielä kalliimpia, ja perinteinen lasku kirjekuoressa postin kuljettamana vielä monin verroin kalliimpi.

Laskujen lähetys sähköpostitse on täysin turha välivaihe, joka voitaisiin välttää järkevällä hinnoittelulla. Oma arvio on, että maksu putoaa kymmenesosaan nyt tarjottavasta maksusta. Silloin maksut siirtyvät pankkien hoitoon.

Kun pääsemme tilanteeseen, että laskut tulevat siististi nettipankkiin eikä laskuja enää tarvitse hakea postilaatikosta, ei avata kuoria eikä arkistoida laskuja mappeihin, niin huokaisemme helpotuksesta. Laskutus, laskujen maksu, maksujen seuranta ja arkistointi sekä laskujen kaivaminen tarvittaessa esille arkistosta helpottuvat merkittävästi.

Laskuttaja tekee laskun ja siirtää sen vastaanottajalle pankkiin. Vastaanottaja seuraa omia laskujaan pankissa, poimii sinne tulevat laskut maksettavaksi, maksaa ne ja siirtää laskut ja maksut omaan kirjanpitoonsa. Järjestelmä hoitaa pääosan kirjanpidon tiliöinneistä automaattisesti. Periaatteessa erittäin helppoa. Tällä hetkellä kuitenkin vain periaatteessa, järjestelmät eivät ole vielä valmiit.

Yrittäjät odottavat
muutosta innokkaina

Suomen ensimmäisiä verkkolaskujen vastaanottoon siirtyneitä yrittäjiä ovat eläinlääkäri Merja-Liisa ja Veijo Toivonen Nastolasta. He viljelevät 70 hehtaarin hevostilaa. Tilalla on siittolatoimintaa, leiritoimintaa ja eläinlääkärin vastaanotto. Yritystoimintaan kuuluu myös hevoskirjojen kustantaminen. Yrityksen liikevaihto on noin 300 000 euroa. Kesällä tilalla on töissä yhdeksän ihmistä, talvella isäntäväki ja yksi hevostenhoitaja.

"Oriola lähettää meille jo sähköisiä laskuja, samoin puhelin- ja energiayhtiö. Me itse emme vielä laskuta sähköisesti, kun asiakkaat eivät pysty ottamaan niitä vastaan. Haluaisimme kuitenkin mennä mahdollisimman nopeasti sähköiseen laskutukseen", Merja-Liisa sanoo. Yritys tekee hiukan toista tuhatta laskua vuodessa. Laskut tehdään Passelilla.

"Koska ollaan siinä tilanteessa, että yksityinen ottaa vastaan sähköisen laskun. Ehkä vuonna 2007", Merja-Liisa pohtii.

Tilitoimisto olisi Merja-Liisan mukaan valmis ottamaan laskut vastaan sähköisinä.

"Sähköiset laskut ovat tosi helpot hoitaa. Ne ovat tosi kivoja, mutta ehkä se on uutuuden viehätystä. Parasta on ajan säästö", Merja-Liisa sanoo. Laskut tulevat hänellä Osuuspankin nettipankkiin, josta hän klikkaa ne esille, maksaa pois ja homma on sillä selvä.

Tilitoimistot
ovat valmiina

"Sekä pankit, Taloushallintoliitto että ohjelmantoimittajat ovat kouluttaneet meitä runsaasti sähköisen laskun käyttöönottoon", Lohjan Tili- ja Veropalvelun toimitusjohtaja Marja-Leena Heinonen sanoo.

Yrityksen asiakkaista yksi on siirtynyt sähköiseen laskutukseen ja sähköisten laskujen vastaanottoon. Kirjanpitäjälle sieltä ei tule enää paperilaskuja eikä paperitositteita. Laskuyhteenveto tulee kuitenkin vielä paperilla.

"Asiakkaan luona olen kyllä tehnyt sähköisiä laskuja. Myös omalla kirjanpito-ohjelmalla, Econetilla voisi jo laskuttaa sähköisesti, mutta niitä asiakkaita, joita voisi laskuttaa sähköisesti, on vähän.", Heinonen sanoo.

Sähköpostin liitteenä liikkuvat sähköiset laskut Heinonen tyrmää huonona ratkaisuna, koska se ei ratkaise laskujen tiliöintiä.

"Kun yritys siirtyy sähköiseen laskutukseen, se edellyttää myös sähköistä tiliotetta" Heinonen muistuttaa.

Kirjanpitoon sähköinen laskutus tuo valtavan muutoksen. "Kirjanpitotyöstä ainakin 30 prosenttia, jopa puolet jää pois, kun tositteita ei tarvitse fyysisesti käsitellä, osa merkinnöistä automatisoituu, virheet vähenevät, täsmäyttämisiin ei kulu aikaa ja arkistohaut nopeutuvat", Heinonen sanoo.

Heinonen näkee muutoksen mahdollisuutena, jossa kirjanpitäjistä tulee historian kirjaamisen sijasta analyysien ja ennusteiden tekijöitä. Kirjanpitotoimisto pystyy tarjoamaan yrityksille talouspalveluja, joista nyt pääsevät nauttimaan vain isot yritykset. Kirjanpitotoimistot pystyvät tarjoamaan asiakkailleen ohjelmillaan myös sähköisen laskutuksen mahdollisuuden.

Jotta jalat pysyisivät maan pinnalla, Heinonen muistuttaa siitä, että hänenkin yrityksensä asiakkaista noin kolmannes ei käytä vielä sähköpostia. Joku kirjoittaa laskut kirjoituskoneella. Siitä on jonkin verran matkaa sähköiseen laskutukseen.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 1/2006

  • Kasvinviljely
  • Malénit luottavat kokoviljasäilörehuun
  • Leikkuupöytä ottaa tuleentuneet jyvät talteen
  • Hukkakauran kemiallinen torjunta lisääntyy
  • Hukkakaura tuottaa satoja sitkeitä siemeniä
  • Kotimaista kevätruista ranteeseen
  • Onko kotimainen rukiinviljely pelastettavissa
  • Kotieläintalous
  • Kotieläinrakennusten ilmanvaihto huonontunut
  • 100+
  • Sähköinen lasku tulee nyt nopeasti
  • Strobit näyttävät kyntensä
  • Kasvinsuojelun kannattavuus kiinnostaa
  • Tautien torjunta toi yli 100 euron edestä nettosatoa
  • De Laval kannattaa lämpimiä navetoita
  • Karstulan kummajainen
  • 100+ Terveys
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
  • Nautojen tarttuvat taudit
  • Koneet ja rakentaminen
  • Kännykällä nettiin
  • Ahlmannilla istuttiin kotimaisen öljylähteen äärellä
  • Valtran uudesta N-sarjasta traktori työhön kuin työhön
  • Talous ja hallinto
  • Kehittämishankkeille ennakkorahoitusta
  • Karjanhoidosta koulunpenkille
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 61-64
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Tuula Ainasoja

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.2.2006
    ja Kodin Pellervo 19.1.2006.