Osuuspankkien Keskuspankki Oyj täydensi tuotevalikoimaansa vuoden alussa kehittämishakkeiden ennakkorahoituksella. Rahoituksen avulla hankkeita pyörittävät yhdistykset voivat joustavasti hallita rahaliikennettään. Rahoitusta voi hakea avustuspäätöksellä, ja avustukset riittävät myös luoton vakuudeksi.

Euroopan unioniin liittyminen teki Suomesta varsinaisen kehittämishankkeiden maan. Ohjelmakaudella 2000-2006 toteutetaan pelkästään erilaisten yhdistysten voimin tuhansia maaseudun kehittämishankkeita. EU:n myöntämät hankevarat kehittämis- ja yritystoimintaan nousevat kuusivuotiskaudella yli 4,4 miljardiin euroon.

Maaseudun hankkeisiin voi saada EU-osarahoitteista tai kansallista tukea. Pääasiallisia rahoittajia ovat TE-keskukset, ja hankkeita toteutetaan erityisesti maa- ja metsätalousministeriön sekä työ- ja sisäministeriön hallinnonaloilla.

Kehittämishankkeiden rahaliikenne toimii niin, että TE-keskukset maksavat hankkeen kustannukset vasta jälkikäteen kuitteja vastaan. Viive voi venyä jopa kuukausien mittaiseksi.

Hankkeissa on jouduttu keksimään erilaisia vaihtoehtoja sille, miten laskun eräpäivän ja TE-keskuksen tilityksen väliin jäävä kassakriisi hoidetaan. Rahoitusongelman ratkaisemiseksi yhdistysten luottamushenkilöt ovat joutuneet tekemään omavelkaisia takauksia pankkilainan saamiseksi.

OKO on kehittänyt hanketyöhön palvelun, jonka avulla rahaliikenteen saa järjestettyä kätevästi toimivaan kuntoon. OKO myöntää kehittämishankkeille ennakkorahoitusta, jonka myöntämisen perusteena on myönteinen avustuspäätös ja vakuutena toimivat hankepäätöksen mukaiset avustukset. Rahoitusta myönnetään hankkeille, jotka saavat avustusta vähintään 40 000 euroa.

Maaseudun järjestöt
palvelun taustalla

Kehittämishankkeiden rahoitusongelmiin kiinnittivät huomiota valtakunnalliset maaseutujärjestöt. Ne toivoivat hankerahoitukseen toimivaa mallia ja kääntyivät asiassa maaseudun johtavan rahoittajan eli osuuspankkiryhmän puoleen. 

Osuuspankkikeskukselle jätetyn ehdotuksen olivat allekirjoittaneet Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK, ProAgria Maaseutukeskusten liitto, Suomen 4H-liitto, Suomen Kylätoiminta ry sekä alueellisen uusyrityskeskuksen yhteistoimintajärjestö Suomen Jobs and Society ry.

Rahoitusjohtaja Jarmo Leksis OKOsta sanoo, että kehittämishankkeiden ennakkorahoitus on rahoituslimiittityyppinen palvelu, jossa hakija panttaa avustussaatavat rahoituksen vakuudeksi. Luototuksessa edellytetään samoja luotonmyöntöehtoja kuin muissakin OKOn rahoitustuotteissa.

Ennakkorahoituksen saaja voi olla yritys tai yhteisö: osuuskunta, toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai rekisteröity yhdistys.

EU-rahoitteiset hankkeet ovat osoittautuneet rahoittajan näkökulmasta varsin "varmoiksi sijoituksiksi", ja varojen käyttöä valvotaan tarkasti. Vaikka kehittämishankkeita on tuettu kuluvallakin ohjelmakaudella miljoonilla euroilla, takaisinperintä on erittäin harvinaista: pari-kolme prosentin kymmenystä kokonaisrahoituksesta. Takaisinperintä on mahdollista vain, jos hankkeen toteuttamisessa ilmenee väärinkäytöksiä.

Tilitykset kulkevat
OKOn kautta

Käytännössä maaseudun kehittäjät tarvitsevat ennakkorahoitusta varten vain hyväksytyn rahoituspäätöksen joko TE-keskukselta tai maakuntaliitolta. Kun rahoitusratkaisu on OKOssa tehty, hankerahan tilitykset kulkevat OKOn kautta kunnes luotto on kokonaan maksettu.

OKO myöntää luototusta sellaisille hankkeille, joissa myönnetyn avustuksen määrä on vähintään 40 000 euroa. Luototuksen alaraja on 20 000 euroa. Yli 100 000 euron kehittämishankkeille luottoa myönnetään 35 prosenttia tai enintään 90 000 euroa avustuksen määrästä. Alle 100 000 euron hankkeita luototetaan enimmillään 50 prosentilla tai enintään 35 000 eurolla avustuksen määrästä.

Ennakkorahoitus nostetaan yhdellä kertaa ja luotto lyhenee samaan tahtiin, kun viranomaiset tilittävät avustuksia. Rahoituksen korko on op-prime lisättynä 2,5 prosenttiyksiköllä.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 1/2006

  • Kasvinviljely
  • Malénit luottavat kokoviljasäilörehuun
  • Leikkuupöytä ottaa tuleentuneet jyvät talteen
  • Hukkakauran kemiallinen torjunta lisääntyy
  • Hukkakaura tuottaa satoja sitkeitä siemeniä
  • Kotimaista kevätruista ranteeseen
  • Onko kotimainen rukiinviljely pelastettavissa
  • Kotieläintalous
  • Kotieläinrakennusten ilmanvaihto huonontunut
  • 100+
  • Sähköinen lasku tulee nyt nopeasti
  • Strobit näyttävät kyntensä
  • Kasvinsuojelun kannattavuus kiinnostaa
  • Tautien torjunta toi yli 100 euron edestä nettosatoa
  • De Laval kannattaa lämpimiä navetoita
  • Karstulan kummajainen
  • 100+ Terveys
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
  • Nautojen tarttuvat taudit
  • Koneet ja rakentaminen
  • Kännykällä nettiin
  • Ahlmannilla istuttiin kotimaisen öljylähteen äärellä
  • Valtran uudesta N-sarjasta traktori työhön kuin työhön
  • Talous ja hallinto
  • Kehittämishankkeille ennakkorahoitusta
  • Karjanhoidosta koulunpenkille
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 61-64
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuva: Tuula Ainasoja

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.2.2006
    ja Kodin Pellervo 19.1.2006.