Palikat paikalleen

Näin vuoden alussa on hyvä istua alas ja tarkastella omia tekemisiään. Mikä on tarpeellista, mistä voisi karsia. Yrittämisessä aika on niukkuushyödyke.

Jos joku asia katsotaan sen arvoiseksi, että se kannattaa tehdä, silloin se kannattaa tehdä kunnolla. Tämä vanha sanonta pätee kaikessa toiminnassa, myös maatilalla.

Totta tietysti on, että silloin, kun toimitaan avoimen taivaan alla, moni seikka on kiinni Luojan suopeudesta. Voi käydä samoin kuin joskus urheilijalle, että tulos on epätyydyttävä omasta osaamisesta huolimatta. Riski on kuitenkin viljelyn ja kaiken yritystoiminnan suola. Jos kaipaa varmaa, pitkää ja kapeaa leipää, kannattaa mennä rautateille töihin.

Tuotantoteknisiä neuvoja ovat tämänkin lehden numerot pullollaan, samoin muut ammattilehdet. Tiedosta ei ole pula. Ammattilehdet, neuvontajärjestöt, Internet... Luettelo on pitkä. Pikemminkin on niin päin, että tietoa on liikaa ja sen seulominen aikaaviepää.

Nykyisin harvemmin käytetty ilmaisu on tilasokeus. Ei ilmiö silti mihinkään ole hävinnyt. Monikin ajattelee mielessään, kun lehteilee koneluettelon sivuja tai potkiskelee renkaita maatalousnäyttelyssä, että ”bra värkki, mutta ei sovi meille”.
Usein ajatuksessa on totuutta enemmän kuin siemeneksi. Eikä suurkone pikkutilalla koskaan hauku hintaansa, mutta jos sen varjolla saa juniorin jatkamaan tilanpitoa, joku arvo sillekin pitää laskea.

Nuori mies voi sitten vaikka ryhtyä urakoitsijaksi. Siinä on tulevaisuutta. Ulkoistaminen on jo pitkään ollut päivän sana teollisuudessa ja liike-elämässä. Hyvää vauhtia se etenee myös maatiloilla. Maksetaan tehdystä työstä, eikä kulutetusta ajasta. Se on reilu peli puolin ja toisin.

Moni farmari on huomannut, että parhaan palkan saa itselleen kirjoituspöydän, puhelimen ja tietokoneen ääressä. Kun tuotteiden markkinointi hoituu omien osuuskuntien kautta, jää viljelijälle, yrityksen johtajalle ja omistajalle, aikaa keskittyä tuotantopanosten hankintaan. Vertailu, kilpailutus, vaihtoehtojen laskenta ja jälkilaskenta. Panospalikkojen hankinta on kokonaan omissa käsissä, siihen eivät luonnonilmiöt vaikuta.

Kuukausipalkkalainen ei juuri voi palkkaansa vaikuttaa, vaikka ahkeroisi kuinka. No, ahkerimmat eivät ehkä ole ensimmäisinä poispotkittavien listoilla. Yrittäjä pystyy vaikuttamaan tuloihinsa, olkoonkin, että suuri osa tuloista tulee tukien kautta. On kuitenkin sellainenkin asia kuin ammattiylpeys.

Vaikeita aikoja on ollut ennenkin ja taatot ovat niistä selvinneet. Pitkään on puhuttu siitä, että Suomenkin maataloudella on loistava tulevaisuus. Maapallolla vallitsee suurilla alueilla nälänhätä ja kaikki mahdollinen ruoka tarvitaan puutteenalaisten hädän lievittämiseen. Kerä ei kuitenkaan ole lähtenyt purkautumaan. Köyhillä ei ole rahaa, eikä muutakaan maksajaa ole löytynyt.

Nyt on ilmassa uusia, outoja merkkejä. Uskonnolliset mellakat ja boikotit heiluttelevat elintarvikealan suuryrityksiä. Nopeasti leviävät taudit, kuten lintuinfluenssa, vaikuttavat ihmisten mielikuviin ja ostokäyttäytymiseen. Ei liene kaukana se päivä, jolloin puhtaissa oloissa tuotetulla puhtaalla ruualla on kysyntää. Hinnastakaan ei tingitä.

Nyt kannattaa katsoa muutama kierros eteenpäin, vaikka pelimerkit olisivat vähissäkin. Potti kasvaa.