Ukrainan maatalous on jännittävä tuttavuus. Silmiinpistävän monet ihmiset unelmoivat Ukrainasta EU:n jäsenenä. Optimismin henki leimaa tänä päivänä monia maatiloja. Eräs näistä tiloista on Slavutitj Länsi-Ukrainassa. Se on tila, missä aika näyttää pysähtyneen, mutta tahto uudenaikaistamiseen on luja.

Slavutitjin tila on kooltaan alueen keskikokoa, sijaitsee Vinizzan kaupungin lähellä Kalnikin kylässä. Ajomatkaa länteen Kiovasta on kolme tuntia. Kylä on tyypillinen: keskustassa kauppa, posti ja pieni kahvila.

"Neuvostoaikana kylässämme oli enemmän elämää ja liikettä", sanoo Galina elintarvikekaupassa. "Minulla oli silloin enemmän asiakkaita, mutta suuri etu tänä päivänä on vapaus.

"Mieluummin vapautta kuin paljon asiakkaita ja nyt meillä on myös kirkko" . Uskonnonvapaus vallitsee taas Ukrainassa ja se on kaikkien mielestä hyvä asia."

Kylässä on kaksi kirkkoa, ortodoksinen ja katolinen. Viimemainittu on peruja siltä ajalta, kun alue oli Habsburgien vallan alla. Ukrainan länsiosat olivat aikanaan vuosikausia osa Itävalta - Unkarin kaksoismonarkiaa.

Slavutitjin tila oli aiemmin eräs Ukrainan monista valtiollisista mallitiloista, sovhoosi. Nyt se on yksityisessä hallinnassa.
Maanviljelijä Anatolij Olinik on tilaa pyörittävän yrityksen pääomistaja. Olinik pyörittää tilaa yrityksen kautta, koska yksityinen maanomistus ei vielä ole Ukrainassa mahdollista.

Yksityistä maataloutta harjoitetaan siten, että yksityisesti omistettu firma vuokraa maan, joka kuuluu Ukrainan valtiolle.
"Me talonpojat olemme jo kauan puhuneet sen puolesta, että viljelijän pitää voida omistaa maansa", sanoo Olinik. "Edellinen hallitus kieltäytyi uudistamasta Ukrainan maataloutta tähän suuntaan. Uudella presidentillä, Viktor Juschenkolla, on kokonaan toinen näkemys. Me talonpojat uskomme, että paljon tulee tapahtumaan juuri tällä sektorilla. Muutamassa vuodessa meillä on maareformi käynnissä Ukrainassa."

"Juschenkohan tuli valtaan luvatessaan uudenaikaisemman ja vähemmän sovjetisoituneen Ukrainan. Se, että valtio, kuten tänä päivänä, omistaa kaiken maan, on jatkossa mahdoton ajatus. Se on neuvostoajan jäänne, josta on päästävä eroon."

Maanviljelijä Anatoli Olinik korostaa sen tärkeyttä, että maa yksityistetään Ukrainassa. Yksityinen omistus on hänen mielestään hyvien lainaehtojen edellytys.

"Nykyinen tilanne on todella mieletön", hän sanoo. "Me talonpojat emme saa kunnon lainoja näissä olosuhteissa. Lainan korko voi olla jopa 25 prosenttia ja laina on maksettava takaisin vuodessa."

"Kuka talonpoika lännessä ottaisi velkaa sellaisilla ehdoilla? Meidän Ukrainan viljelijöiden on investoitava tuotantoomme jotta voimme lisätä tuottavuutta ja lisäksi automatisoida monia sektoreita. Nykyisin tuotantomme on vanhanaikaisella tolalla."

"Nyt Ukrainan maatalous vaikuttaa vanhanaikaiselta ja pienimuotoiselta verrattuna lännen maatalouteen. Sitä se todella onkin. Kuitenkaan ilman kunnon pääomaa emme pääse eteenpäin."

Olinikin pyörittämällä tilalla on työntekijöitä 150. Peltoa on 1 500 hehtaaria ja tuotanto on monipuolista. Lypsylehmiä on 500, sikoja 200, vasikoita 400, sonnimulleja 100 ja hevosiakin 40. Peltohehtaareista valtaosan vievät vehnä, ohra ja auringonkukka.

Sergei Nikolajevits on yksi tilan työnjohtajista. Hän vastaa maidontuotannosta ja sioista.

"Nykyään tuotamme 510 000 litraa maitoa vuodessa", hän kertoo. "Maitoa tulee keskimäärin yhdeksän litraa lehmää kohti päivässä. Kun sitä verrataan Länsi-Euroopan tai USA:n maitotilojen tuotoksiin, jotka joissain tapauksissa lähentelevät 40 litraa päivässä lehmää kohti, niin onhan se alhainen luku."

"Korkea maidontuotanto edellyttää lehmien hyvää rehunsaantia. Siinä me täällä Ukrainassa olemme kaukana perässä esimerkiksi teollista maataloutta harjoittavasta Hollannista. Alhainen maidontuotantomme on hyvä esimerkki uusien investointien tarpeesta, joita vaaditaan elinkeinossamme. Kun saamme enemmän pääomaa toimintaamme, voimme parantaa tuloksia."

Sikamäärä aiotaan lisätä kolmessa vuodessa nykyisestä 200 siasta kaksinkertaiseksi. Maassa on vajetta lihasta johtuen korkeista lihan tuontitulleista.

"Nyt saamme 45 Ukrainan grivnaa (3,5 €) 20 - 25 kiloa painavasta porsaasta", kertoo Nikolajevits. "Teuraaksi menevän sian hinta on puolet siitä. Vertailun vuoksi mainittakoon, että ohrakilon hinta markkinoilla on 1,35 gr (0,1 €)."

Maan lihakauppasektori on pitkään vaatinut tariffin poistamista. Tällä hetkellä se on 600 US-dollaria jokaista maahan tuotua lihatonnia kohti. Se vastaa suunnilleen kolmekertaisesti sitä tuottajahintaa, minkä ukrainalainen talonpoika saa lihasta. Lihantuottajat haluavat säilyttää tullimaksun ja lisätä maan omaa lihantuotantoa. On epäselvää, miten asiassa tulee käymään. Uusi hallitus kallistuu kuitenkin tullinalennusten suuntaan, mikä ilahduttaa ainakin Länsi-Euroopan lihantuottajia.

Slavutitjin tila on kuin kertomus toisesta maailmasta. Tilan myyntitulot ovat ainoastaan noin 300 000 euroa vuodessa. Maidosta tulee noin 55 000 euroa.

"Tosi on, meidän lukumme vaikuttavat nolostuttavan alhaisilta länsimaisen tarkkailijan silmissä", sanoo Andrej Borisonov, eräs tilan työntekijöistä, joka oli mukana jo silloin, kun tila oli neuvostosovhoosi. "Toisaalta kustannustaso on kokonaan toinen täällä päin Eurooppaa, verrattuna esimerkiksi Ruotsiin. Minun palkkani on noin 800 gr (110 €) ja kyllä minä sillä selviän."

"Vaimoni on myös työssä ja menot täällä Ukrainassa ovat pienet. Keskisuuri asunto Kiovan keskustassa ei juuri maksa enempää kuin 160 gr (22 €) kuukaudessa. Ruotsissa vastaavan asunnon vuokra olisi 30-kertainen."

Tilan konttorissa omistaja Anatoli Olinik käy läpi edellisen kuukauden palkkalistoja:

"Huolimatta pienistä tuloistamme me työllistämme kokonaista 150 ihmistä", sanoo Olinik. "Neuvostoaikana työntekijöitä oli huomattavasti enemmän, ehkä noin tuplamäärä. Kaikki pystyivät silloin tulemaan toimeen, mutta ajat muuttuvat."

"Monien tilan työntekijöiden toimeentulo perustuu omiin viljelyksiin, joita jokaisella palkkalaisella on", jatkaa Olinik. "Se systeemi kehittyi neuvostoaikana ja pelaa osittain vieläkin. Neuvostoaikana yksityisten viljelysten tuottavuus oli useimmiten parempi kuin itse tilan. Vaihtokauppaa on Ukrainan maaseudulla käyty pitkään".

"Nyt kuitenkin uudet tuulet puhaltavat meidän sektorillamme", sanoo Anatoli Olinik. "Maataloutemme on suurten muutosten edessä, se on selvää. Ukraina haluaa Eurooppaan ja sen johdosta maa on tulevina vuosina saatava EU-kelpoiseksi."

"Jos Ukrainan talonpojat sillä tavalla pikku hiljaa saavat samat ehdot kuin Länsi-Euroopan viljelijät, ovat näkymämme tulevaisuuteen hyvät. Matkamme sinne on kuitenkin pitkä.

Vaaditaan, että me nyt käärimme hihat ja tajuamme, että on tehtävä kovasti työtä. Jos me jaksamme uskoa uudenaikaisen ukrainalaisen maatalouden hyötyihin, se on voimanponnistus, joka on vaivan arvoinen. Ukrainan viljelysmaat ovat Euroopan parhaiden joukossa ja onnistumisen edellytykset ovat hyvät."

Kalniksin elintarvikepuodissa purkaa Svetlana pakastekalalähetystä, joka on juuri tullut Vinizzasta. "Ukraina on suurten muutosten edessä, me haluamme lähestyä länttä", hän sanoo. "Työtä me ukrainalaiset emme ole koskaan pelänneet, vain kova työ luo hyvinvointia. Me olemme valmiita ja muutaman vuoden päästä tiedämme, panostimmeko oikein. Jännittävää se on joka tapauksessa. Kunhan nyt muu Eurooppa vain ottaisi Ukrainan yhteyteensä."

Ruotsin kielestä suomentanut Martti Seppänen.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 1/2007

  • Kotieläintalous
  • Kevytrakenteinen, avara navettatyyppi yleistyy
  • Uusi portti helpottaa tiineytettävien emakoiden hoitoa
  • Elämässä tarvitaan muutakin kuin lypsämistä
  • Lietelannan levitys oraille antaa aikaa satoa vaarantamatta
  • 100+
  • Valoisa kahden robotin pihatto 140 lehmälle
  • Hurja joukko investoi navetoihin yhteensä 25 miljoonaa euroa
  • Kyläseppä on alansa taitaja
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
  • MBI kertoo mikrobien tasapainon suolessa
  • Metsä ja energia
  • Seinäjoen energiaseminaari piti puun puolta
  • Metsäkone hakkaa motit biteiksi
  • Lämpimät syksyt tuovat puihin kasvuhäiriöt
  • Metsäojitus tuottanut jo komean sadon
  • Talous ja markkinointi
  • Tilintarkastuslaki uudistettavana
  • Eurooppaosuuskunta; mikä lie kummajainen
  • Maaseutupitäjien kulkuväylät käyvät paikoin ahtaiksi
  • Painepukki on Huopanan tilataidetta
  • Optimismi leimaa Ukrainan maataloutta
  • Piikkipyörätraktorista nelivetoon
  • A-tuottajat Atrialle
  • Karjalohjan omenien lajittelukeskus ainutlaatuinen Suomessa
  • Televisio maajussien sydänten asialla
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Huomioita
  • 100+ Terveys
  • Antinpoika
  • Verkossa Nummi
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Nollarajalla
  •  
  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 1.2.2007 ja Kodin Pellervo 18.1.2007.