Korkojen ilmoitusmenettely muuttuu

Metsätalouden korkomenoja ei enää ilmoiteta metsätalouden veroilmoituslomakkeella. Kemera-tukea saaneiden hankkeiden kuluista saa vähentää vain tuen ylittävän osan. Jotta verotus kevenisi ja puukauppa kävisi, metsävähennystä saatetaan tulevaisuudessa nostaa.

Pääosa metsätalouden velka- ja korkotiedoista saadaan vuosittain pankeilta, ja ne laitetaan jatkossa automaattisesti näkyviin esitäytetylle veroilmoitukselle. ”Poikkeus ovat vanhat metsänparannuslainat, joista ei saada tietoja esitäytetylle veroilmoitukselle. 1990-luvulla otettuja lainoja on vielä jonkin verran jäljellä”, ylitarkastaja Kari Pilhjerta Verohallituksesta kertoo.

Korot vähennetään
pääomatulopotista

Metsälainojen korot kannattaa muistaa tarkistaa esitäytetystä veroilmoituksesta, joka tulee huhtikuussa. Metsätalouden korot ovat kohdassa Tulonhankkimisvelan korot, ja ne on jaettu puolisoiden kesken siinä suhteessa kuin niitä on maksettu. Tutusta metsäasioiden ilmoittamisen asiayhteydestä irrotettuna niiden tarkastaminen ja ilmoittaminen voi unohtua.
”Osa asiakkaista on toisaalta aiemmin unohtanut kokonaan ilmoittaa metsätalouden korot tai muut tulonhankkimiskulunsa 2C-lomakkeella sellaisina vuosina, jolloin heillä ei ole ollut metsätalouden pääomatuloja. Tämä saattaa johtua vanhoista pinta-alaverotuksen käsittelymalleista, jotka ovat nyt jo historiaa”, Pilhjerta kertoo.
Nykyisin metsätalouden korot vähennetään aina tulonhankkimisvelan korkoina pääomatulojen kokonaisuudesta, eikä suoraan metsätalouden pääomatulosta. Jos verovuonna ei ole kertynyt lainkaan pääomatuloja, metsätalouden koroista ja tulonhankkimiskuluista muodostuu alijäämä, joka vähennetään niin sanottuna alijäämähyvityksenä ansiotulojen verosta. Ellei vähennys ansiotulojen verostakaan ole mahdollinen, vahvistetaan vähentämättä jäävältä osalta pääomatulolajin tappio, jonka voi vähentää seuraavan 10 vuoden aikana kaikista pääomatuloista.
Metsätalouden velkojen liitännäiskulut, kuten luotonvarausprovisiot ovat kuitenkin 2C-lomakkeella ilmoitettavia vuosimenoja. Näistä menoista liitetään tositteet metsätalouden muistiinpanoihin, vaikka velka- ja korkotietojen osalta muistiinpanovelvollisuutta ei enää varsinaisesti olekaan.

Kemera-kuluja
vähennetään harvoin

Kestävän metsätalouden rahoituslaki on uudistumassa, mutta tukihankkeiden verovapaus tulee säilymään. Tuettuun hankkeeseen kohdistuvia kuluja ei jatkossakaan saa vähentää kuin tuen määrän ylittävältä osalta.
”Saatu tuki vaikuttaa myös matkakulujen vähentämiseen. Vain tuen määrän ylittävä osa matka- ja muista kuluista on vähennettävissä, jos kulut kohdistuvat pelkästään tukea saaneeseen hankkeeseen. Jos samalla matkalla tehdään muutakin metsätalouden tulonhankkimiseen liittyvää, matkakulut saa vähentää rajoituksetta”, Pilhjerta sanoo.
Jos Kemera-hankkeen tuki maksetaan vasta seuraavana vuonna ja kulut on jo ehditty vähentää edellisvuoden verotuksessa, pitää tuki tulouttaa omassa kohdassaan 2C-lomakkeella. Jos tukisumma ylittää avustettavan hankkeen kokonaismenot, menot ylittävää osaa ei ilmoiteta 2C:llä.
Pilhjertan mukaan kemeratukien ilmoittamisen valvontaa tehostetaan jatkossa. Vuonna 2005 tehdyn seurannan perusteella 10–30 prosenttia tarkastelun kohteena olleista tuista oli jäänyt tulouttamatta. Virheiden lukumäärä vaihteli maakunnittain. Seuranta on suhteellisen helppoa. Se tehdään vertaamalla metsäkeskuksilta saatavia vuosi-ilmoituksia 2C-lomakkeiden tietoihin.

Hallintaoikeus viivyttää
metsävähennystä

Metsävähennys on puunmyyntituloista tehtävissä oleva vähennys. Sen edellytyksenä on, että metsäkiinteistö on ostettu vuonna 1993 tai sen jälkeen.
Metsävähennyksen voi tehdä vain metsätilan omistaja. Jos hallintaoikeus ja samalla oikeus myydä puuta on pidätetty jollekin toiselle, ei metsävähennystä voida hyödyntää hallintaoikeuden kestoaikana. Vähennysoikeus ei kuitenkaan lakkaa, vaan sen käyttö on mahdollista hallintaoikeuden päätyttyä.
”Metsävähennyksen tekijöitä ovat luonnolliset henkilöt, kuolinpesät tai näiden muodostamat verotusyhtymät ja yhteisetuudet. Yhtymien kohdalla vähennyksen tekee nimenomaan yhtymä, ei osakas hänelle jaetusta metsätalouden pääomatulosta. Pinta-alaverotuksessa loppuun asti olleet ovat voineet käyttää metsävähennystä vuodesta 2006 alkaen”, Pilhjerta sanoo.
Metsävähennyksen enimmäismäärä on 50 prosenttia metsän hankintamenosta. Jos kiinteistöön on kuulunut myös muuta, lasketaan metsämaapohjan ja puuston osuus hankintamenosta käypien arvojen suhteessa. Myös metsän osuus kauppaan välittömästi liittyneistä suoranaisista kuluista kuten lainhuudatus- ja lohkomiskuluista lasketaan mukaan.
Metsävähennyspohja pienenee, jos kiinteistöltä luovutetaan metsää sisältäviä määräaloja. Vastikkeettomissa saannoissa eli lahjoissa käyttämätön metsävähennys siirtyy uudelle omistajalle. Uutta metsävähennyspohjaa ei synny, koska lahja- tai perintöverotusarvo tai maksettu lahja- tai perintövero eivät voi olla metsävähennyksen perusteena.
Lahjanluonteisissa kaupoissa metsävähennyspohja muodostuu maksetusta kauppahinnasta. Jos myyjällä on käyttämätöntä metsävähennystä, saa luovutuksensaaja siitä lisäksi osan, joka vastaa lahjan suhteellista osuutta luovutuksen kohteena olevan metsän käyvästä arvosta. Muissa luovutuksissa entisen omistajan metsävähennys ei siirry.

Täysi hyöty hintaa
isommilla tuloilla

Metsävähennys tehdään puun myyntituloista ennen menovarausta. Jos edellytykset täyttyvät, sen voi tehdä jo metsän hankintavuonna. Enimmillään vähennys voi olla 40 prosenttia verovuoden metsätalouden pääomatuloista.
”Metsävähennyksen hyödyntämisellä ei ole takarajaa. Usein siihen kuluukin aikaa, sillä metsätalouden pääomatuloa täytyy kyseiseltä kiinteistöltä kertyä neljännes yli hankintamenon, jotta vähennys tulee täysimääräisesti hyödynnettyä”, Pilhjerta sanoo.
Esimerkiksi 100 000 euron metsätilakaupasta syntyy metsävähennyspohjaa 50 000 euroa. Se saadaan hyödynnettyä vasta, kun puun myyntituloa on kertynyt 125 000 euroa. Käytännössä tähän voidaan päästä puuston kasvulla, puun hinnan nousun kautta tai jos kauppa on tehty alihintaan.
Ihan pienistä metsätuloista metsävähennystä ei pääse tekemään. Pienin tehtävä vähennys 1 500 euroa edellyttää 3 750 euron suuruista metsätalouden pääomatuloa kyseiseltä verovuodelta. Tämä voi kuitenkin kertyä useammalta metsävähennykseen oikeuttavalta kiinteistöltä.
”Nämä rajat kannattaa muistaa ainakin puukauppatilitysten ajoittamisessa. Myös hankintatyön arvo vaikuttaa metsätalouden pääomatulon määrään.”
Pilhjerta ennakoi, että metsätalouden verotukseen mahdollisesti tehtävät kevennykset tullaan ainakin osin kohdistamaan metsävähennykseen. Mahdollisia tapoja ovat prosenttien sekä ala- ja ylärajojen muuttaminen.

Metsävähennys
vaikuttaa luovutusvoittoon

Metsävähennystä seurataan muistiinpanoissa ja 2C-lomakkeella kiinteistökohtaisesti. Se on tärkeää kiinteistön myynnin yhteydessä mahdollista luovutusvoittoa laskettaessa. Metsävähennyksen käyttö pienentää poiston tavoin kiinteistön hankintamenoa.
”Jos luovutusvoitto on verovapaa, tällä ei ole merkitystä. Käytännössä metsävähennyksen käyttö pienentää usein luovutustappiota tai muuttaa tappion luovutusvoitoksi.”

... Taulukoita lisää painetussa lehdessä.