MTK:n puheenjohtaja Michael Hornborg ei ole valmis ottamaan vahvaa kantaa gm-tuotannon puolesta tai sitä vastaan.

Luomuviljelijä tunnistaa geenimuuntelun vaarat ja vahvuudet.
MTK:n puheenjohtajan Michael Hornborgin mukaan ei voida tehdä jyrkkää päätöstä siitä, että Suomessa luovuttaisiin kokonaan geenimuunneltujen lajikkeiden viljelystä. ”Emme voi sulkea geenimuunneltujen lajikkeiden viljelymahdollisuutta pois, sillä sen tekemällä vaarantaisimme varmasti Suomen maatalouden kilpailukyvyn tulevaisuudessa.”
”Toisaalta meidän ei tarvitse geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn aloittamista vielä kiirehtiäkään”, Hornborg sanoo.
Hornborgin mielestä geenimuunteluun liittyvää kehitystyötä on edelleen seurattava ja oltava koko ajan avoin geeniteknologian tarjoamille uusille mahdollisuuksille. ”Kun tietoa karttuu lisää, meidän tulee pystyä vahvistamaan mielipidettämme geenimuuntelusta suuntaan tai toiseen tarpeen niin vaatiessa.”
Geenimuunneltuihin viljelykasveihin suhtautuminen ei ole mikään yksinkertainen asia. Vaikka Hornborg listaa suuren määrän positiivisia asioita geenimuunneltujen lajikkeiden hyödyistä, toteaa hän samaan hengenvetoon, että maallikkona jokainen viljelijä tai kuluttajakin on vielä hyvin riippuvainen tukijoiden ja asiantuntijoiden mielipiteistä geenimuunneltujen lajikkeiden turvallisuuskysymyksissä.
Geenimuunteluun saattaa nimittäin liittyä vielä tunnistamattomia riskejä. Riskejä Hornborg vertaa torjunta-aineeseen nimeltä DDT, jolla muutama vuosikymmen sitten vakuutettiin olevan monia hyötyjä. Tehoaineen tuhoisaa kertymistä luonnon ravintoketjussa ei tunnistettu, ennen kuin oli myöhäistä. DDT:n vaikutukset näkyvät luonnossa valitettavasti vieläkin.
Tämän vuoksi MTK:n johtokunta on hiljattain linjannut kantaansa asiasta niin, että kuluttajalla pitää olla mahdollisuus tietää mitä hän syö. Geenimuunneltua raaka-ainetta sisältävät elintarvikkeet on syytä gm-merkitä, jotta jokainen meistä voisi tehdä valintoja sen mukaan, millä tavalla tuotettuja raaka-aineita elintarvikkeiden valmistuksessa on käytetty.

Geenimuuntelusta
vapaa Suomi?

Kannattaisiko Suomen kuitenkin luopua geeniteknologiasta kokonaan ja julistautua geenimuuntelusta vapaaksi maatalousmaaksi? Koko Suomea ei voi enää julistaa geenimuuntelusta vapaaksi maaksi. ”Se juna on jo mennyt”, toteaa Hornborg. Suomeen tuodaan nimittäin geenimuunneltuja rehuraaka-aineita maailmalta.
Luomutuotannon kannalta geenimuunteluvapaus olisi tietysti helpotus, koska enää ei tarvitsisi huolehtia geenimuunneltujen ja luomutuotannon, eikä myöskään tavanomaisen viljelyn rinnakkaiselon ongelmista.
Toisaalta Hornborg ei usko, että kotimainen elintarviketeollisuus suostuisi enää jalostamaan yksinomaan geenimuuntelusta vapaata suomalaista raaka-ainetta. Todennäköisesti suomalaisen muuntogeenivapaan raaka-aineen tuotantokustannusero kasvaisi vielä nykyisestäkin ulkomailla tuotettuun geenimuunneltuun raaka-aineeseen nähden.
”Tämän eron seurauksena kotimaisen tuotannon kilpailukyky todennäköisesti laskisi entisestään tuontiraaka-aineeseen nähden”, Hornborg arvioi.

Tuottajista ei saa tulla
suuryritysten torppareita

Jos geenimuunneltujen lajikkeiden viljely joskus toteutuu, Hornborg olisi kovasti huolissaan, miten näiden tuotteiden viljelijähinnat kehittyisivät. Geenimuunneltua lajiketta viljelevällä tuottajalla tulisi säilyä oikeus myydä satonsa minne hän itse haluaa. Ainoastaan näin säilyisivät jollakin tavalla aidon kilpailun periaatteet.
Mikäli geenimuunnellun lajikkeen sadon voisi myydä ainoastaan lajikkeen jalostaneelle yritykselle tai sen määräämälle kolmannelle osapuolelle, olisi tilanne viljelijän kannalta huono.
Hornborgilla on myös aavisteluita siitä, että geenimuunnellun lajikkeen tuotantokustannuksista saatava säästö eli hyöty tavanomaisten lajikkeiden viljelyyn nähden voisi valua pelkästään lajikkeiden jalostajille ja lajikeoikeudet omistaville suuryrityksille. Siksi näistä periaatteista on hänen mielestään hyvä käydä avointa keskustelua nyt – ennen kuin geenimuunneltuja lajikkeita on edes viljelyssä.

Rinnakkaiselo voi
olla ongelmallista

Yhtenä vaikeasti ratkaistavana asiana Hornborg pitää geenimuunneltujen viljelysten, tavanomaisten sekä luomutuotannon rinnakkaiseloa.
Oikeudenmukaista lienee lopulta se, että jos joku tila aikoo viljellä muuntogeenistä lajiketta Suomessa, tilan on uutta tuotantomuotoa aloittavana joustettava naapuriviljelijöiden suhteen. ”Ensisijaisesti on huolehdittava siitä, että muuntogeenisen kasvin viljelystä ei aiheudu haittaa lähialueen tavanomaiselle tai luomutuotannolle”, Hornborg painottaa.
Rinnakkaiselon säännöt täytyy laatia hyvin, jotta kaikkien tuotantomuotojen elinmahdollisuudet turvataan tulevaisuudessakin.
”Sääntöjen on oltava niin selkeät, että tiedetään tarkalleen, miten toimitaan ja kenen on vastuu, jos jotakin yllättävää tapahtuu geenimuunneltujen lajikkeiden viljelyn alettua”, Hornborg muistuttaa.


Uusin lehti

KOKO SISÄLTÖ 1 /2009

  • Tutkimus: Sinivalkoinen merkki on tärkein lihatuotteissa

    Lannoitteet: Runsastyppisten lannoitteiden liukenevuudessa valtaisat erot
    Fosforin käyttökelpoisuudessa isot vaihtelut

    Lypsy: Robottitilalla työtä tarjolla

    Lannoitus: Korjausliike lannoitteiden hintoihin

    Verotus: Puukauppatulon verotus on hetkestä kiinni
    Metsävähennys kasvaa ja käyttö nopeutuu
    Tilatukioikeus on kaupankäynnin kohde
    Pellon vuokraamisesta voi hakeutua alv-velvolliseksi
    Työterveyshuollon kulut vähennyskelpoisia
    Verotarkastus voi tuoda verottajan kotikäynnille

    Rikkojen torjunta: Yksi ajokerta suorakylvöpellolla – säästöä 30 euroa

    Geenimuuntelu: Jalostaja ei pelkää gm-tuotantoa

    Rakentaminen: Automaatiosta tehokas navetta-apulainen

    Keksintö: Puukaasutin hakekuivuriin

    Ranska: Pormestarin lihakas luomukarja

    Lammastalous: Lisätuotannolle runsaasti tilaa

    Työterveys: Kuntoremontti notkistaa nivelet ja piristää mieltä

    Kylvösiemen: Evira tarkentaa

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Luomiset ilmoitettava eläinlääkärille

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Verkossa
    Antinpoika
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvat Jari Peltonen, Silja Vuori ja Eviran arkisto.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.2.2009 ja Kodin Pellervo 22.2.2009.



  • Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.