Kysytyimmät atk-neuvot
Maaseutukeskusten Liiton atk-tukineuvonnan puhelinnumeroon saa jonottaa. Soittaja tietää, että neuvoja on perillä hänen asioistaan ja tuntee ohjelman juurta jaksain.
Sovellusneuvoja Riitta Ahti-Tuiskula kertoo, että puhelujen aikana tulee esille monenlaisia tietokoneen osaamisen puutteita, vaikka neuvonta on tarkoitettu ohjelmien toiminnan neuvontaan. Ohjelmaa ei pysty hyödyntämään, ellei hallitse Windowsia.
"Osaaminen maatiloilla vaihtelee hyvin paljon", Ahti-Tuiskula sanoo. "Se voi johtua jo koulutustaustasta, mutta joku on ammattilaistason koodareita, toinen vasta aloittelee."
Ohjelman ja tilan tietokoneen yhteensopivuus panee usein soittamaan neuvontaan. Vielä on dos-käyttöjärjestelmän koneita, joiden harmeja ovat lisäksi hitaus ja muistin puute. Ahti-Tuiskula neuvoo Wakan ja kertoo, että kirjanpito-ohjelman dos-päivitys on juuri loppunut, voi sellaisella vielä kirjanpitoa hoitaa, se on päivitetty euroaikaan.
Puhelinneuvoja saa varsinkin alkuvuodesta suoranaisia veroasioitakin vastatakseen.
Varmuuskopiointia laiminlyödään Ahti-Tuiskulan edelleen, niin ohjelmien kuin päivitettyjen tietojenkin. Jos konetta käyttää varastopaikkana, se kuormittuu ja hidastelee, virheiden riskit lisääntyvät.
Soittaja saattaa epäillä ohjelman tai laitteiden puutteita kun yhteydet pätkivät. Puhelinyhteyksien katkeaminen on yleinen havainto kun esimerkiksi neuvoja pyrkii asiakkaan koneelle ongelmaa selvittämään.
Viljelijöille järjestetään atk-koulutusta runsaasti esimerkiksi Uudellamaalla. Tuottajaliiton järjestöagronomi Martti Mäkelä arvelee, että arkuus tietokoneen käyttöön on aika yleistä kursseille tulijoille. Kun on ongelmia, konetta ei käytetä. "Kurssin jälkeen into on kasvanut, ja saatetaan pyytää pidempiä kursseja. Ajan puute on selvä este vapaaehtoiselle kursseille tuloon, kun tukien vuoksi on käytävä pakollisillakin EU-kursseilla."
Uusi tietokonekin voi aiheuttaa ongelmia. Siihen on ostettu modeemit ja ohjelmia, mutta nettiyhteydet ja sähköposti eivät toimi. Kehittyvä maatila -hankkeen koulutuksessa Uudellamaalla lisätäänkin kurssipäiviin seitsemäs päivä, silloin joku maksullinen asiantuntija käy kurssilaisen kotona tarkastamassa, että tietokone on kunnossa.
Myrskyläläinen yrittäjä Reijo Korhonen Aamos Oy:stä arvioi, että tietokonekulut maatilalla puheluineen ovat 900-1500 euroa vuodessa. Yksin kiinteä ADSL-yhteys maksaa noin 50 euroa kuukaudessa, eikä sitäkään kaikkialle saa. "Maatiloista on sanottava, että siellä harkitaan, mihin käyttöön tietokonetta tarvitaan", sanoo Korhonen.
Monet tarpeet liittyvät Korhosen mukaan taitojen ja ominaisuuksien parantamiseen. Hän listaa: puhelinyhteydet, virustorjunta, selainten päivittäminen (uusi Explorer ei esimerkiksi päivity enää Windows 95:een) , EU-lomakkeiden hallinta tietokoneella, digitaalisten kuvien käsittely, ylijänniteongelmien välttäminen.
Aina ei tarvita investointeja: esimerkiksi PowerPointista on maksuton Wier-versio, lomakkeita voi lukea ilmaisella AcrobatReaderilla.
Markkinakatsauksissa näkyy BSE:n jälkiheijastus
Sonninlihan hinta oli nousussa (kuva
suurena etusivun Markkinakatsaukset-kohdasta) sekä keskimäärin EU:ssa että monessa isossa
tuottajamaassa tammikuussa. Suomessa hinta pysyi aika tasaisena.
Jarmo Salonen maa- ja metsätalousministeriön markkinapolitiikan puolelta tulkitsee nousun olevan osaltaan BSE:n jälkivaikutuksia. Suomessa hinta ei BSE-kriisin aikoihin koskaan vajonnut yhtä kohtalokkaasti kuin Keski-Euroopassa. Lihoista siipikarjanlihan kulutus lisääntyy voimakkaimmin.
Lihamarkkinoilla ministeriössä arvioidaan olevan jatkossa suuri merkitys sillä, miten Venäjän tuontikiintiöt vaikuttavat Suomen vientiin.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |