Markkinajohtaja järjestelee
| Ihmiset ja heidän osaamisensa, tuotekehitys, ruokintasuunnittelu, ne kiinnostivat kun Lännen Rehussa harkittiin Suomen Rehun kauppaa, kertoo toimitusjohtaja Jukka Haikonen asiakkailleen sikatalousyrittäjille Tukholman-risteilyllä. Vuoden 2002 Avena-järjestelyjen seurauksena Suomen Rehun omistavat nyt |  Suomen Rehun toimitusjohtaja Jukka Haikonen. Kuva Markku Nummi |
| Lännen Tehtaat (82 prosenttia) ja Kemira Agro (18 prosenttia). Sillä on puolet Suomen maatilarehujen markkinoista. | |
Yrityskaupan jälkeen Lännen Tehtaiden omistaman Lännen Rehun johtajasta Jukka Haikosesta tuli Suomen Rehun toimitusjohtaja marraskuussa 2002.
Suomen Rehun sikaseminaarissa Tukholman-risteilyllä oli noin 560 osanottajaa. Yhteistyökumppaneina järjestelyissä olivat LSO Foods, Koiviston Teurastamo, A-Tuottajat ja Järvi-Suomen Portti.
Haikosella on samaa taustaa kuin edellisellä toimitusjohtajalla Antero Nyyssösellä . Hän on aloittanut Hankkijan palkkalistoilla, ja kiersi SOK:n, Alfa-Rehun ja Cultorin kautta Lannen Rehuun.
Omistusjärjestelyjen myötä Lännen Tehdas kasvoi sekä pakasteiden että rehujen markkinajohtajaksi Suomessa. Yrityksellä on noin 8500 pörssiomistajaa ja 500 miljoonan euron liikevaihto.
Lännen Tehtaiden suurin yksittäinen omistaja on Tapiola, jolla on 9,9 prosenttia sen äänivallasta. Muita suurimpia ovat muiden muassa Raisio (7,8 prosenttia) ja Valio (5,4 prosenttia).
Lännen Tehtaissa on kolme liiketoimintoryhmää, elintarvike-, Machinium-koneryhmä ja maatalousryhmä. Maarakennuskoneliiketoiminnosta suunnitellaan luovuttavan.
Maatalousryhmä tekee noin 60 prosenttia konsernin liikevaihdosta. Suomen Rehu kuuluu tuohon ryhmään, jossa ovat myös Avena Nordic Grain Oy, Avena St. Petersburg, Lännen Plant Systems ja Harviala Oy. Suomen Rehun omistamia ovat kokonaan Lännen Rehu ja Hiven Oy sekä osaksi omistamat Baltic Feed Latviassa, Movere Oy, Farmit Website Oy ja Mildola Oy.
Lännen Rehun ja Suomen Rehun toimintoja yhdistetään tämän vuoden aikana.
Logistiikkayhtiö Movereen on tulossa uutena omistajana Hankkija-Maatalous Kemira Agron lisäksi, kukin siitä omistaa kolmanneksen.
Haikonen kertoo, että Suomen Rehulla on meneillään iso investointiohjelma, joka liittyy BSE-riskien poistamiseen. Rehutehtaiden tuotantoo tuli muutoksia, kun liha-luujauhon ja kalajauhon käyttöä tarkennettiin. Haikonen kertoi laivaseminaarialisille, että tuotanto järkeistetään niin, että rehuja tuotetaan aina kysyntää lähellä, jolloin kuljetuksetkin ovat edulliset.
Sata päivää synergian hakua
Lännen Rehu oli Lännen Tehtaiden tulosyksikkö vuoden 2002 loppuun asti, mutta aloitti Lännen Tehtaiden kokonaan omistamana yhtiönä vuoden 2003 alusta lukien. Toimitusjohtajana tammikuun alussa aloitti Matti Koivula .
Koivula kertoo Lännen Rehun ja Suomen Rehun etsivän synergiaetuja kaupan jälkeen. Tehtävään varattiin aikaa sata päivää 4. marraskuuta tapahtuneen kaupan jälkeen. Integraatioryhmää vetää Hannu Pelttari . Koivula toteaa, että yhteistä taustaa yrityksillä liittyy ainakin raaka-aineeseen ja kuljetuksiin.
Lännen Rehu on elintarvikealalla isompi tekijä kuin rehupuolella, mutta ottaa rehumarkkinoilla muutamia prosentteja ja tekee 18 miljoonan euron liikevaihdon. Sillä on muista rehufirmoista poikkeava toimintatapansa; se hyödyntää juurikasteollisuuden raaka-ainetta, tekee rehuseoksia ja alihankinta rehutehtaille. Se jatkaa entistä toimintalinjaa asiakkaidensa kanssa, mutta vahvistuneena Suomen Rehun yhteistyöeduilla.
Ihminen tuotannossa
Kun yli 560 sikatalousyrittäjää kokoontuu laivaseminaariin, puhutaan varmasti yrittämisen riskeistä ja kunkin työpanoksesta.
Kova tekijä pärjää, on perinteinen näkemys. Jaksamisella on kuitenkin rajansa. On tärkeää tunnistaa ne itsessään, koska jaksamisen äärirajoilla voi tehdä virheitä sekä liiketoimissa että ihmissuhteissa.
Taina Kalliotiura Huittisista ja Tauno Virtanen Vammalasta antoivat miettimisen aihetta kertomalla omia kokemuksiaan.
Taina ja Jukka Kalliotiuran laajentamishankkeet lisäsivät työtaakkaa, Taina sairastuikin. "Kuljettiin pikkasen sumussa ja toistettiin arjen rutiineja, parisuhteelle ei jäänyt aikaa", Taina kertoi. Sitten mietittiin, mihin pystytään itse ja mitä teetetään muilla, yritykseen osakkaaksi tullut aktiivinen lomittaja oli yksi avainasioista.
Emäntä kertoo, että kaikkea ei ole onnistuttu ratkaisemaan, on opittu "lukemaan itseään". Jukan jäätyä kotiin vieraasta työstä aikeena on hoitaa 800 emakon sikalaa, jossa on vierasta työvoimaa.
Virtasen Tauno aprikoi oman taistelunsa käytyään, että tulevaisuuden viljelijän on oltava mieluummin töiden junailija kuin iänikuinen puurtaja.
Virtanen kuvaa aikanaan asuneensa sikalassa, vaimo puolestaan oli "yksinhuoltaja" kotona, välillä vaihdettiinkin osia. Allergia hämähäkin valkuaisaineelle pani osaltaan järjestämään asioita. Kokemuksesta viisastuneena Virtanen neuvoo toisia etsimään yhteistyömahdollisuuksia, selvittämään itselleen, mistä voi luopua ja mitä teettää muilla, irtautumaan työleiriltä, luomaan itse omaa elämänkulkua. Heillä sikalassa on työntekijä, siellä on 150 emakkoa ja 500 kasvatuspaikkaa, viljelyasioita hoidetaan napurien kanssa.
Terveysrehua sioille
Suomen Rehu on alkanut valmistaa terveysrehuja sioille. Kymmenen tuotteen sarjaa on alkanut olla myynnissä Pekoni-tuotemerkillä siniraitaisissa säkeissä tammikuun lopusta alkaen. Tarvetta niihin on syntynyt sikatilojen erikoistuttua ja suurennuttua.
Sikojen ummetukseen on tarjolla Pekoni-Putkimies, jonka on tehty erityisesti emakoiden mahan ja suoliston toiminnan parantamiseen, lisävaikutuksia on tuotekehityspäällikkö Timo Lehtimäen mukaan porsimisongelmiin, syöntihaluun sekä MMA-riskiin.
Kivennäisiä, vitamiineja ja hivenaineita sisältävä uutuus on Pekoni Sikakivennäinen. Käyttäjiä ovat lihasiat, emakot, karjut, kasvavat siitossiat.
Alun perin ilman antibioottia ruokittaville porsaille tehty Pigaride®-sarja siipikarjatuotannossa. Pigaride® ehkäisee rehussa E.coli-bakteerin kiinnittymisen linnun suoleen. Kehityspäällikkö Eija Helander kertoo, että se otetaan käyttöön myös Broilerin Startti ja Broilerin Emohaudonta Rihla -rehuseoksissa.
Markku Nummi
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |