Öljypellavan varsillekin on käyttöä
Öljypellavan varresta ei kunnon lankaa voi kehrätä, mutta muuta teknistä käyttöä sille on olemassa. Tulevaisuudessa varret voidaan paalata ja valmistaa niistä vaikka öljyn imeytysaineita.
"Helmi-lajikkeen varsi on aika hento. Se on jalostettu helposti puitavaksi. Kuiduntuotannolle sellainen lajike ei tietenkään ole paras mahdollinen. Näkisin kuitenkin, että kuiduntuotannon ohella viljelijälle on olennaista saada hyvä siemensato ja saada raha siemenestä. Jos varresta saisi tämän lisäksi korvauksen, tilanne olisi viljelijän kannalta oikein hyvä", Helsingin yliopiston tutkija Antti Pasila pohtii.
Öljypellavankin varren lyhyt kuitu kelpaa sellaisiin kohteisiin, missä ei tarvita pitkää langaksi kehrättävää kuitua, esimerkiksi eristeeksi tai muovin lujitteeksi. Muutama vuosi sitten autoteollisuus oli valmis maksamaan öljypellavan varresta tehdystä kuitumatosta reilut 0,5 euroa kilolta, joten kovin korkealle kuidun raaka-aineeksi käytettävän varren arvoa ei voi hinnoitella.
"Jos varsisato on melko olematon, sen voi jättää pellolle ja kyntää tai polttaa keväällä. Tilanne on kokonaan toinen, kun viljelyyn saadaan lajikkeita, joissa varsisato on esimerkiksi nelinkertainen Helmiin verrattuna. Silloin varren korjuulla on suurempi taloudellinen merkitys", Pasila toteaa.
Toinen vaihtoehto on käyttää varsien paalauksessa urakoitsijaa.
Pasila korostaa, että hän ei missään tapauksessa tarkoita sitä, että viljelijän pitäisi ilmaiseksi luovuttaa varret jatkokäyttöön. Mutta koska öljypellavan kuitu ei ole parasta laatua, ei voi odottaa tekstiilikuiduksi käytettävän kuitupellavan hintatasoa.
Yhteinen verkosto koko pellava-alalle
Antti Pasila toimii viime kesänä aloitetun Agrokuituverkoston projektipäällikkönä. Verkoston ensisijainen tavoite on saada alalle uskottavuutta kasvattamalla pellavan viljelyalaa.
Toisena tavoitteena on kehittää pellavan viljelyä ja jatkoprosessointia; löytää siemenille ja öljyille uusia käyttökohteita sekä saada aikaan konkreettisia esimerkkejä uusista tuotteista ja menettelytavoista. Kolmas tavoite on luoda toimintaketjut, joita pitkin tieto kulkisi viljelijöiden ja jalostavan teollisuuden välillä.
Miksi kehitetään nimenomaan öljypellavan kuidun käyttöä?
"Öljypellavaa meillä viljellään noin 1500 hehtaaria, kuitupellavaa 150 hehtaaria. Koska suhde on tämä, minusta pitää lähteä siitä, että öljypellavan kuidun käyttöä kehitetään. Kuitupellavan viljelyssä tarvitaan erikoiskoneita, joita monellakaan ei ole käytössään. Tämän takia kynnys aloittaa öljypellavan viljely on pienempi kuin aloittaa kuitupellavan viljely", Pasila vastaa.
Imeytysaineista lämmöneristeiksi
Agrokuituverkostossa on neljä aihealuetta. Öljypellavan viljelyn kehittämisen ohella keskitytään pellavakuidun käyttöön lämmöneristeenä, sen mahdollisuuksiin muovikuidun lujitteena sekä kuitukasvipohjaisissa erikoistuotteissa.
Viimeksi mainitusta Pasila kertoo esimerkkinä oman tutkimuksensa, jossa pellavapäistäreitä käytettiin suodattamaan veteen sekoittunutta öljyä. Tälle sovellutukselle olisi viime aikoina ollut maailmalla tarvetta.
Muovien lujitteena käytetään nykyisin lasikuitua. Sen pellava korvaa mainiosti, kunhan pellavakuitu saadaan valmistajien haluamaan muotoon ja hinta on kohdallaan.
Verkoston toiminta on keskittynyt Länsi-Uudellemaalle sekä Etelä-Pohjanmaalle. Jalasjärven Ammatillinen Aikuiskoulutuskeskus keskittyy agrokuituverkostossa erityisesti pellavalujitteisten komposiittien tuotekehitykseen. Käytössä on laitteet sekä pellavaisten lujitemattojen että komposiittien valmistukseen.
Tuotekehityksen ohella verkosto korostaa hygienia-asioita. Meidän viileissä oloissamme pellavassa esiintyvät mikrobikannat pysyvät yleensä hallinnassa. Pellavatuotteiden hyvän hygienian ylläpito on tulevaisuudessa selvä kilpailuetu. Tähän tavoitteeseen myös agrokuituverkosto pyrkii tarjoamalla yritysten käyttöön uusinta alan tutkimustietoa.
Agrokuituverkostossa on mukana parikymmentä viljelijää ja suunnilleen saman verran yrityksiä. Osalla mukana olevista yrityksistä on jo markkinoilla olevia tuotteita. Toisilla on tuoteidea valmiina tai jo olemassa olevia prototyyppejä. Kaikilla mukana olevilla on halu menestyä. Näitä pyrkimyksiä agrokuituverkostossa tuetaan.
"Suomessa toimii kolme yritystä, jotka valmistavat pellavasta lämmöneristelevyjä. Pelkästään niiden tarpeisiin pellava-ala voisi kasvaa 10 000 hehtaariin. Lyhyellä tähtäyksellä näiden tehtaiden raaka-aine joudutaan tuomaan jopa Kanadasta, koska kotimainen kuidun tuotantoketju ei vielä toimi", Pasila toteaa.
Kombilajikkeitakin on kokeiltu
Helmi-öljypellavan siemensato meidän oloissamme on ehkä 1500 kiloa hehtaarilta. Vartta se tuottaa vähemmän, runsaat tuhat kiloa.
Antti Pasila kertoo, että aiemmin meilläkin oli viljelyssä kanadalainen Norlin -lajike, joka tuotti vartta tuplasti siemensatoonsa verrattuna. Norlinia Pasila kutsuu kombilajikkeeksi, koska siinä yhdistyivät sekä hyvä siemen- että kuitusato. Norlin on myöhäinen lajike, joten satoriski on Helmiä suurempi.
"Öljypellava haaroittuu runsaammin kuin kuitupellava, jonka varsia on helpompi käsitellä ja pitää järjestyksessä. Lyhyet öljypellavan varret ja kuidut kelpaavat tutkimusten mukaan hyvin eristemateriaaleiksi ja komposiitteihin", Pasila kertoo.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |