Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Metsätöiden rahoitusta aika järkeistää

Yhteiskunta tukee yksityismetsissä tehtäviä pitkävaikutteisia töitä kehittyvän metsätalouden rahoituslain perusteella. Varsinaisten metsänparannustöiden toteutukseen jäävä osuus on viime vuosina selvästi supistunut.

Yhä suurempi osa varoista käytetään metsän luontoarvojen suojeluun ja energiapuun talteenoton tukemiseen. Lisäksi merkittävä osuus budjetoiduista varoista kuluu suunnittelu-, työnjohto- ja yleiskorvauksina metsäkeskusten palkkamenoihin. Kemera-rahoilla on suuri metsäammattilaisia työllistävä vaikutus, tuhannet tekijät saavat ainakin osaksi elantonsa yksityismetsätalouden tuesta.

Kehittyvän metsätalouden rahoituslakia ollaan uudistamassa eikä se suju ilman soraääniä. Lakia uudistava työryhmä sai mietintönsä valmiiksi hyvissä ajoin viime vuonna, mutta kokonaisuudistus etenee tihkaasti. Tälle vuodelle saatiin aikaan vain ehdollinen väliaikaisratkaisu energiapuun korjuun ja haketuksen tuesta. Eduskunta on edellyttänyt, että koko lain uudistusesitys annetaan vuoden loppuun mennessä.

Annettu aikataulu on maa- ja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Pentti Lähteenojan mukaan tiukka. Kun otetaan huomioon EU:n komissiolta tarvittava hyväksyntä, on todennäköistä, että uutta lakia päästään soveltamaan käytäntöön vasta vuoden 2007 alusta.

Rahoituslakia syksyllä energiapuun korjuun edistämiseksi tehdyt uudistukset ovat ihan järkeenkäypiä, sillä tuen saaminen ei vastedes enää riippuisi siitä, onko energiapuu korjattu laissa tarkoitetun nuoren metsän hoitotyön yhteydessä. Korjuuta on määrä tukea vastedes kaikissa kasvatushakkuissa ja joissakin muissa erityiskohteissa. Eripuraa eduskunnassa aiheutti se, että tuen määrä ei enää ole sama koko maassa. Tuki korjattua mottia kohti tulisi olemaan korkeampien korjuukustannusten vuoksi suurempi Pohjois-Suomessa kuin maan eteläosissa.

Kehittyvän metsätalouden rahoituslain energiapuun tukea koskevat säädökset on tarkoitettu pysyviksi, vaikka ne säädettiin vain tämän vuoden loppuun. Hyväksyntä tämän tuen maksulle samoin kuin tulevalle metsätalouden rahoituslaille on haettava EU:n komissiolta.

Energiapuun tuki on vielä toisellakin tapaa ehdollinen, sillä eduskunta edellytti, ettei lain väliaikaisia säännöksiä saateta voimaan, ennen kuin on varmistunut, että vastaavia tukisäännöksiä voidaan noudattaa vuoden 2005 jälkeen valtion muuta tukea metsänhoito- ja metsänparannustoimiin vähentämättä. Tämä varmistuu Pentti Lähteenojan mukaan maaliskuussa, kun päätetään tulevien vuosien budjettikehyksistä.

Energiapuun korjuun ja haketuksen tukimuutosten lisäksi muita käytäntöön vaikuttavia uudistuksia ei rahoitukseen tänä vuonna ole tulossa. Valtion tämän vuoden budjetissa summaltaan merkittävin metsätalouden rahoituskohde on nuoren metsän hoito ja energiapuun korjuu. Toiseksi suurin potti käytetään suunnitteluun, toteutusselvityksiin, kehittämiseen ja muuhun paperityöhön. Vajaatuottoisten metsien uudistamiseen ja muihin metsänhoidollisiin töihin on valtion budjetissa varattu vajaat 10 miljoonaa euroa, metsäteiden tekemiseen ja kunnostusojituksiin vielä vähemmän.

Pikkutarkkoja säädöksiä
uusittu vähän väliä

Kestävän metsätalouden rahoituslakia ja siihen liittyviä alemman tason säädöksiä on muutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana kymmenkunta kertaa. Muutokset ovat metsänomistajan kannalta yleensä aina johtaneet monimutkaisempaan ja yksityiskohtaisempaan säätelyyn. Muun muassa MTK:ssa pidetään voimassa olevaa lakia liian vaikeaselkoisena.

Metsänparannuksen näkyvimpiä toimintamuotoja olivat aikaisemmin soiden ojitukset, teiden rakentaminen ja vajaatuottoisten metsämaiden uudistaminen. Metsälannoituksiakin yhteiskunnan varoin tuettiin huomattavasti vielä "vanhan lain" aikaan. Nyt kaikki nämä työmuodot ovat jääneet kuriositeeteiksi; vähäiset ojitukset ovat vanhojen kohteiden kunnostuksia, teihin varoja on tarjolla niukasti ja kasvatuslannoituksia yhteiskunta ei tue enää ollenkaan. Ojien kaivu ja teiden teko eivät metsänomistajia järin paljon kiinnostakaan, hankkeiden käynnistäminen vaatii metsäammattilaisilta melkoista markkinointipanosta. 

Kehittyvän metsätalouden rahoituslain uudistamisesityksen mukaan yhteiskunnan tukea nauttivat työlajit pysyisivät ennallaan, mutta esitettyjen rahoitusmuutosten toteutus vaatisi lisärahoitusta noin 10 miljoonaa euroa vuodessa, ellei tukiprosentteja muuteta. Lisärahoitukseen pitäisi valtiolla olla hyvin varaa, sillä metsäverouudistuksen myötä yhteiskunnan metsätaloudelta keräämät verot tulevat selvästi kasvamaan. Juuri valmistunut kansainvälinen selvitys osoittaa lisäksi, että yhteiskunnan metsätalouteen kohdistama tuki on Suomessa vähäinen useisiin muihin EU-maihin verrattuna.

Kemerakohteet
tutkitaan tarkkaan

Käytännön metsätaloudessa ristiriitoja on aiheuttanut se, että Kemera-kohteiden tukikelpoisuus perustuu kovin yksityiskohtaisesti määritettyihin metsikkötunnuksiin. Tästä syystä laatutarkastuksissa on muun muassa nuoren metsän hoidon osalta löydetty runsaasti huomautettavaa. Uutta lakia säädettaessa on hyvä miettiä, onko rahoitettavien kohteiden hyväksynnässä tärkeämpää metsätalouden kannalta hyvä lopputulos vai desimaalien tarkkuudella määritelty lähtökohtatilanne.

Metsänomistajien omatoimisuus on pysynyt metsänhoitotöissä huomattavan korkeana. Taimikonhoidosta ja muista keskeisistä metsänhoitotöistä on Metsäntutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan tehty omatoimisesti lähes 70 prosenttia ja omatoimisen työn arvo on ollut yli 90 miljoonaa euroa vuodessa. Metsänomistajien oman työn osuus on edelleen keskeinen, kun halutaan pitää kiinni yksityismetsätaloudelle asetetuista hoitotavoitteista. Metsänomistajille maksettava Kemeratuki jää nykymuodossaan reilusti alle puoleen metsänomistajien oman työn arvosta.
Metsänomistajajärjestössä nähtäisiin hyväksi, että rahoituslakia uudistettaessa rahoitusmuotoja yksinkertaistettaisiin. Samoin olisi päästävä eroon monista erilaisista tunnuksista määriteltäessä metsikön tukikelpoisuutta ja pyrittävä löytämään työn tarpeellisuutta kuvaava peruste tehtävälle työlle. 

Myönteisenä pidettävä muutos uudessa laissa on se, että metsäenergiaa koskevat tuet ollaan erottamassa nykyistä selkeämmin omaksi osakseen metsätalouden rahoituslaissa. Tähän tähtäsi jo viime vuonna tehty lain väliaikainen tarkistus.

Uusia tukimuotoja
ei ole suunnitteilla

Kestävän metsätalouden rahoituslaki on jatkoa vanhoille metsänparannuslaeille. Lain tavoitteena on yhteiskunnan tuella ylläpitää puuntuotannon jatkuvuutta ja säilyttää metsien biologista monimuotoisuutta. Lain mukaan metsien kestävää hoitoa ja käyttöä edistäviä toimenpiteitä ovat puuntuotannon kestävyyden turvaaminen, metsien biologisen monimuotoisuuden ylläpito ja luonnon hoitohankkeet. Metsänomistajille eri toimenpiteistä maksettavat tuet vaihtelevat työlajeittain ja maantieteellisten vyöhykkeiden mukaan.

Puuntuotannon kestävyyteen tähtääviä toimenpiteitä ovat lain mukaan vähäpuustoisten alueiden uudistaminen ja pellonmetsitys. Metsän uudistamisen edistämiseen tähtäävä kulotus saa myös tukea.

Nuoren metsän hoito ollaan lain uudistamista valmistelleen työryhmän mukaan jakamassa kolmeen eri työlajiin: taimikonhoitoon, nuoren metsän kunnostukseen ja laatupuiden pystykarsintaan. Nuoren metsän hoidolla pyritään saamaan talousmetsään elinvoimainen ja hyvälaatuinen kasvatuspuusto. Määrärahoja aiotaan tulevaisuudessa painottaa enemmän taimikonhoitoon, töiden aktivoimiseksi ehdotetaan myös taimikonhoidon tukiprosenttien korottamista.

Terveyslannoitusta tuetaan turvemailla ja entisillä maatalousmailla, joilla metsän kehitys on taantunut maaperän ravinteiden tasapainottomuuden vuoksi. Kunnostusojituksella tarkoitetaan rappeutuneen ojaston kunnostamista puuston kasvukyvyn ylläpitämiseksi. Kunnostettavan alueen on oltava taloudellisesti kasvatuskelpoinen.

Lisäksi metsäteiden rakentamista ja perusparantamista voidaan tukea valtion varoista. Suurin osa hankkeista on viime vuosina ollut vanhojen teiden perusparannuksia. Tuen edellytyksenä on, että teiden käytön täytyy olla ympärivuotista ja pääosin metsätalouden tarpeisiin tarkoitettuja.

Teksti: Antti Äijö
S-posti: nimi@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | Tekstit 2/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |