Paha ureaplasmatartunta
voi aiheuttaa 3500 euron tappiot
20 lehmän navetassa

Tarkkaa tietoa ureaplasman levinneisyydestä tai sen aiheuttamista ongelmista Suomessa ei ole. Ureaplasman esiintymistä karjoissamme ei ainakaan toistaiseksi ole laajamittaisemmin kartoitettu. Viimeisen vajaan kymmenen vuoden aikana Suomessa on ollut jonkun verran yksittäisten karjojen hedelmällisyysongelmia, joita voidaan todennäköisesti pitää ureaplasman aiheuttamina.

Erikoiseläinlääkäri Paula Syrjälän mukaan emättimen limakalvolta otettuja ureaplasmanäytteitä on Kuopion EELAssa alettu tutkia vasta keväällä 2004. Lokakuun loppuun mennessä on tutkittu neljältä eri tilalta tulleita näytteitä yhteensä 12. Näytteistä kuusi on ollut ureaplasmapositiivisia ja kuusi negatiivisia.

Näytteet on otettu oireilevien karjojen yksittäisiltä eläimiltä, 2-5 lehmältä/tila. Kaikilta neljältä tilalta ureaplasma on kuitenkin löydetty ainakin yhdestä näytteestä. Tietoa ureaplasman mahdollisista vaikutuksista näiden karjojen hedelmällisyyteen ei ollut saatavilla.

Vuonna 2004 Kuopion EELA on tutkinut yhteensä 19 abortoitua sikiötä ureaplasman varalta. Sikiöistä kolme todettiin ureaplasmapositiivisiksi (15,8 %). Yhdellä sikiöllä todettiin positiivisen ureaplasmalöydöksen lisäksi selviä ureaplasmaan viittaavia patologisia muutoksia. Aikaisemmin vuonna 2002 ureaplasma on eristetty yhdestä abortoidusta sikiöstä, jolla sitä oli patologisten muutosten takia aihetta epäillä.

Seuraavassa on pyritty haarukoimaan niitä taloudellisia tappioita, joita ureaplasma eri tilanteissa voisi yksittäisillä karjatiloillamme aiheuttaa. Arviot perustuvat kirjallisuudesta saatuihin viitteisiin taudinkuvasta sekä tilastotietoihin karjojemme hedelmällisyydestä ja siemennyskustannuksista.

Tappiot syntyvät pääosin
poikimavälin pitenemisestä
Pahassa ureaplasmatilanteessa on mahdollista, että uusimattomuusprosentti putoaa 20 prosentin tietämille jopa puoleksi vuodeksi ja palautuu sitten vähitellen normaalitasolle. Tällöin siemennyskustannuksista aiheutuisi 20 lehmän karjassa noin 560 euron tappio puolen vuoden aikana.

Näin pahassa tiinehtymättömyystapauksessa, jossa vain kaksi lehmää tiinehtyisi puolen vuoden aikana ja kahdeksan lehmän poikiminen siirtyisi yli puolella vuodella, koko karjan poikimaväli pitenisi kyseisenä vuonna yli 60 vuorokautta. Tästä aiheutuvat kustannukset olisivat tilalla noin 3000 euron luokkaa. Yhteensä vakavan ureaplasmatapauksen kustannukset 20 lehmän karjassa olisivat 3560 euroa. Kustannusten voi ajatella suurenevan samassa suhteessa karjakoon kasvaessa.

Kroonisessa ureaplasmatapauksessa karjan hedelmällisyyden heikkeneminen voisi olla kymmenen prosentin luokkaa. Jos tämän arvioisi aiheuttavan noin kymmenen prosentin lisäyksen karjan siemennyskustannuksiin, olisi se edellisen esimerkin karjassa 140 euroa vuodessa. Tällainen hedelmällisyyden heikkeneminen pidentäisi koko karjan poikimaväliä noin viisi vuorokautta ja tästä aiheutuva kustannus olisi 250 euroa vuodessa. Kroonisen ureaplasmatapauksen vuosittaiset kustannukset kahdenkymmenen lehmän karjassa olisivat siten noin 400 euroa.

Yksittäisissä luomistapauksissa menetetään vähintään vasikan hinta eli noin kaksisataa euroa. Lisää kustannuksia muodostuu, mikäli kyseessä on jalostuksellisesti arvokas vasikka tai lehmä ei luomisen seurauksena lähde herumaan kunnolla. Yksittäisellä tilalla luomistapauksia voi vuosittain esiintyä normaalistikin noin viidellä prosentilla lehmistä. Jos tapauksia on enemmän, kannattaa luomisten syy pyrkiä selvittämään.

Mahdollista on tietenkin myös se, ettei tilalla ureaplasman esiintymisestä huolimatta aiheudu ongelmia karjan tiinehtymiselle. Tällöin ei myöskään voida katsoa ureaplasman aiheuttavan tilalle ylimääräisiä kustannuksia.

Edelliset laskelmat perustuvat melko karkeisiin arvioihin, mutta tappioiden suuruusluokka lienee kuitenkin kohdallaan. Valtakunnallisesti ureaplasman kustannuksia on vaikea arvioida, koska tiedot ureaplasman esiintymisestä ja ongelmien vakavuudesta puuttuvat. Jos kuitenkin arvioidaan, että ureaplasma aiheuttaisi vuosittain vakavia tiinehtymisongelmia 1-2 prosentilla ja lieviä ongelmia 5-10 prosentilla lypsykarjatiloistamme sekä olisi taustalla noin 5 prosentissa aborttitapauksista, ureaplasman aiheuttamat tappiot olisivat valtakunnallisesti 1,3 - 2,4 miljoonaa euroa vuodessa.

Teksti: Kaisa Hartikainen 
S-posti: 

| Sivun alkuun | Tekstit 2/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |