Pioneerina seuraaville biokaasuhankkeille

Vehmaalla sijaitseva Biovakka Oy on mädättänyt sikalietettä biokaasuksi nyt vuoden verran. Ajatus laitoksen rakentamisesta lähti puoli vuosikymmentä sitten liikkeelle siitä, että lietteelle oli pakko tehdä jotakin. Vaihtoehdoista valittiin mädätys. Mitä vuosi on opettanut tulevia hankkeita ajatellen? Sitä pohdiskelimme kaasulaitoksen juurella.

Bioenergia on vuoden sisällä ponnahtanut mediassa väkevästi pintaan energian hinnan nousun myötä. Hallitus on lupaillut lisää rahaa uusiutuvan energian hyödyntämiseen. Biokaasu on yksi vaihtoehdoista. Kehittämistyö kaipaa vielä monilta osin runsaasti panoksia.

Vehmaan isännät ovat olleet hankkeessaan melkoisen pyyteettömiä pioneereja. "Kaksikymmentä osakasta sijoitti yritykseen yksituumaisella päättäväisyydellään tarvittavan peruspääoman sitouttaen itsensä näin hankeen takuumiehiksi", toimitusjohtaja Jyrki Heilä toteaa. Nyt mädättämö on muuntanut sadantuhannen tonnin vuosivauhtia lietettä sähköksi, lämmöksi ja lannoitteeksi. Kannattavuus voidaan laskea monella tavalla vaihtelevin tuloksin.

Vehmaan tyyppisiä lieteongelmia on voimakkailla sika-alueilla muuallakin maassa, mm. Etelä-Pohjanmaalla. Nyt seurataan mielenkiinnolla pioneerilaitoksen kokemuksia, joista odotetaan potkua ja mallia hankkeiden etenemiseen. Investointeihin tarvittavasta rahasta on viimekädessä kysymys.

Biovakka ratkaisi 
lieteongelman
Alunperin tutkittiin lietteen käsittelykeinoksi kompostointia. "Biomassan määrä olisi kuitenkin kompostoinnin kautta kaksinkertaistunut", yritysneuvoja Markku Riihimäki Vakka-Suomen kehityskeskuksesta kertoo. Lähtötavoitteena oli löytää lietteelle edullisin tuotteistustapa. Mädätykseen ja biokaasun tuotantoon päädyttiin.

Mukana laitoksen osakkaina on kaksikymmentä sikatilaa. Niiden lietettä mädättämöön ajaa päätoimisesti 30 tonnin rekka 300 tonnin päivävauhdilla. Kaasuntuotanto on 300 mottia tunnissa. Laitos tuottaa täydellä kapasiteetilla ajettaessa energiaa yli kolme megawattia vuodessa, josta voidaan parhaimmillaan hyödyntää 38 prosenttia sähkönä ja noin puolet lämpönä.

Energia kuluu toistaiseksi oman laitoksen tarpeisiin biomassan hygienisointiin. Myyntiin sähköä riittää vain nimeksi. Tärkeä tuote on kuivaan muotoon saatettu fosforilannoite, jossa liukenevuus on parempi kuin käsittelemättömässä lietteessä. Kuljetus etälohkoille, joilla puute usein on suurin, on järkevämpää kuin rahtaaminen kauas märkänä lietteenä.

Kannattavuutta 
pitää vielä kehittää
Mädätyksen kokonaiskannattavuutta tässä vaiheessa on mahdotonta yksiselitteisesti laskea ja ilmoittaa. "Eihän tämä varsinaisena biokaasuyrityksenä vielä lyö leiville", toimitusjohtaja Heilä sanoo suoraan. Sehän voitiin laskea jo etukäteen. Mutta lähtökohtana olikin ensisijaisesti ympäristöongelman ratkaiseminen. Haju sotkee usein naapurisopua. Ne haitat on nyt voitettu. Lietteen käsittely viljelijälle on kaikissa tapauksessa kallista puuhaa.

Paljonko arvoa esimerkiksi olisi laskettava sille, että lieteongelma saadaan nyt ratkaistua ja biomassa tuotteistettua entistä käyttökelpoisemmaksi lannoitteeksi? Mitä maksetaan siitä, että ympäristön hajuhaitat on saatu ratkaistua? Hyöty siitä koituu koko yhteiskunnalle, koska hajuttomuus toteuttaa kaikkien paikkakunnalla asuvien ihmisten toiveita. "Nyt ainakin viljelijät, lietteen tuottajat, ovat panneet kortensa kekoon raskain investoinnein", Heilä toteaa. Samalla hän antaa tunnustuksen KTM:lle, joka tuki huomattavalla panoksella mädättämöinvestointia.

Liiketaloudellinen kannattavuus Biovakalle saadaan vasta sitten, kun tuotokset pystytään viimeistä nikaletta myöten täysin hyödyntämään. "Sähkölle, lämmölle ja lannoitteelle on saatava optimikäyttö ja kohtuullinen hinta", Heilä sanoo. Hän olisi tyytyväinen jo siihen, että kolmen vuoden päästä voitaisiin kirjata positiivinen tulos toiminnasta. Viiden euron tonnikohtaisesta porttimaksusta tuskin voidaan missään vaiheessa luopua.
Vakka-Suomesta oppia muihin maakuntiin

Vehmaan miehet suhtautuvat yritykseensä terveen kriittisesti. "Jos oltaisiin neljä vuotta sitten tiedetty, mitä kaikkea hanke tuo mukanaan, siihen tuskin oltaisiin lähdetty", Heilä toteaa kyynisesti. Mutta hyvä on, kun tuli se tehtyä. Hänen mukaansa seuraavaa laitosta suunniteltaessa monta kipupistettä on jo voitettu. Tiedonvaihtoon ollaan valmiita.

Etelä-Pohjanmaalla on vastaavilla alueilla parikin hanketta menossa, mutta rakentamispäätöksiin saakka ei ole vielä päästy. "Rahastahan siinä yksinkertaisesti on kysymys", hankevastaava Alpo Kitinoja Vaasan yliopiston Seinäjoen yksiköstä sanoo. Sika- ja broileritiloilla on jo ennestäänkin raskaat investoinnit niskoillaan. Kitinojan vetämän Densy-hankkeen kulmakiviksi Nurmon seudulla on sovittu liiketaloudellinen kannattavuus. Mutta kuka haluaa pelkästä hajunpoistosta maksaa itseään kipeäksi.

Toinen hanke on Ilmajoen suunnalla, jossa kolmisenkymmentä viljelijää on hakemassa ratkaisua lietteen käsittelyyn. Myös siinä on biokaasulaitos vakavan selvityksen kohteena. "Kannattavuuden laskenta on meneillään", hankevastaava Tommi Lauri Seinäjoen ammattikorkeakoulun maa- ja metsätalouden yksiköstä sanoo. Toimintakuviota haetaan. Odotukset ovat suuret.

Molemmissa hankkeissa seurataan tarkoin Vehmaan kokemuksia. "Mekin olemme mielellämme yhteistyössä sekä antavana että saavana osapuolena, koska yhdessä voimme panostaa tehokkaammin tuotekehittelyyn kuin yksin toimien", Jyrki Heilä toteaa. Mallia on tarjolla.

Odotukset kohdistuvat liikenne-energiaan
Varsinaista kultakaivosta lietettä käyttävästä biokaasulaitoksesta on vaikea löytää. Samaa mieltä siitä ovat niin Vakka-Suomen kuin Etelä-Pohjanmaan miehet. Mutta katseet suuntautuvat nyt tulevaisuuteen. Siellä on vielä käyttämättömiä mahdollisuuksia visioineen. Aika tekee kypsyttävää työtään

Sähköntuotannolla tuskin on suurtakaan merkitystä kannattavuutta haettaessa. Valtakunnan verkosta saadaan ydinvoimalla tuotettua virtaa, joka on edullisempaa kuin biosähkö. Lämmöntuotannolla voidaan korvata osittain raskasta polttoöljyä, mikäli laitoksen välittömässä tuntumassa on sellaisen energian tarvetta, esimerkiksi kasvihuoneita tai kotieläinhalleja.

Lannoitteetkin ovat vain sivutuotteita, joilla ei katetta tehdä. "Selvitämme nyt biokaasun käyttömahdollisuutta liikennepolttoaineeksi", Alpo Kitinoja kertoo. Se edellyttää tankkausverkostoa, joka ulottuisi Helsingin ja Turun seudulta ainakin Vaasan-Jyväskylän linjalle. Kaasua käyttäviä Volvoja on jo liikenteessä. Myös Jyrki Heilä pitää liikennevisiota erittäin varteenotettavana katteen antajana jatkossa. Kehitys kehittyy.

Tavoitteet saavat tukea 
maan hallitukselta
Biokaasuhankkeille visioidaan hallitustasolla lupaavaa tulevaisuutta. Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja on vieraillut Vehmaan laitoksella itsekin ja on vakuuttunut sen hyödyistä. "Lannan käsittelyn helppous, ravinteiden entistä parempi kohdentaminen, ympäristöhaittojen poisto ja bioenergian tuotanto ovat huomattavia etuja", ministeri sanoo. Sekä ministeriöissä että EU:n työryhmissä asioita pohditaan lujasti parast'aikaa.

Maan hallituksessa uusiutuvat energialähteet ovat parhaillaan useiden selvitysten kohteina. "Kauppa- ja teollisuusministeriön asettama työryhmä pohtii biokaasun käyttöä liikenteen polttoaineena", Korkeaoja tietää. Maa- ja metsätalousministeriössä on valmisteltu pilottivaiheen käynnistämistä muutaman biokaasulaitoksen osalta. Tiedot käytännön kokemuksista ovat edellytyksenä pysyvämmän yhteiskunnan tuen luomiselle biokaasulaitoksille.