Pohjois-Karjalassa kokeillaan uusia kannustimia metsien vapaaehtoiselle suojelulle. Kasaamisbonus tarjoaa pientä korotusta suojelukorvaukseen, Metsätähti-malli puolestaan auttaa asettamaan kohteet luontoarvojen mukaiseen järjestykseen.

Kiteellä, Tohmajärvellä ja Kesälahdella toimiva verkostohanke on osa valtakunnallista metsien monimuotoisuuden säilyttämiseen tähtävää Metso-ohjelmaa. Keski-Karjalan lehtoverkosto -hankkeen tavoitteena on metsänomistajien vapaaehtoisuuteen perustuva metsäluonnon monimuotoisuuden turvaaminen.

Metsäkeskuksen vetämässä hankkeessa on mukana metsänomistajien lisäksi paikallisia metsä- ja ympäristöviranomaisia sekä muita sidosryhmiä, esimerkiksi kyläyhdistyksiä. Suojelukohteiksi tavoitellaan lähinnä lehtoja, jotka täydentävät lehtojensuojeluohjelman lehtojen verkostoa.

Tähän mennessä muutama kymmen metsänomistajaa on tarjonnut kohteitaan Keski-Karjalan lehtoverkostohankkeelle, ja ensimmäiset luontoarvokaupat on jo tehty. Alku on kuitenkin ollut verkkaista ja paikallisen metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Risto Kannassalmi tietää syynkin: "Metsänomistajien kokemukset Natura-ohjelmasta olivat sellaiset, ettei vapaaehtoiseen suojeluun ole riittänyt innostusta." Hänen mielestään verkostohankkeessa kehitetty vapaaehtoisuuteen perustuva luonnonsuojelu kuitenkin sopii hyvin tietyille luontokohteille.

Metsänomistaja
suojellut eniten

Tohmajärveläinen Esko Laasonen oli ensimmäinen maanomistaja, joka uskaltautui tekemään luontoarvokaupat lehtohankkeen houkuttelemana. Hän suojeli 15 vuodeksi 3,2 hehtaarin alueen valkoselkätikan suojelualueen vierestä.

"Osa alueesta olisi pitänyt muutenkin jättää hakkaamatta metsälain nojalla", Laasonen sanoo. Hän muistuttaa, että metsänomistajat ovat suojelleet luontoa vuosien saatossa enemmän kuin varsinaiset luonnonsuojelijat. Siksi esimerkiksi Naturan kaltaiseen pakkosuojeluun suhtaudutaan vastentahtoisesti.

Laasonen kertoo kuulleensa hankkeesta ja mahdollisesta suojelukorvauksesta puunostajalta metsäkaupan yhteydessä. Tämän jälkeen hän otti yhteyttä lehtoverkostohankkeeseen ja homma lähti etenemään.

"Omasta mielestäni olen suojellut metsiä ja luontoa keskivertoa enemmän. Hyvä, että siitä saa vähän korvaustakin."

Pohjois-Karjalan metsänomistajien liiton toiminnanjohtajan Matti Saramäen mukaan maanomistajia kiinnostaa nykyisessä suojelunvaihtoehdoissa vapaaehtoisuus ja määräaikaisuus. Tietysti myös suojelusta maksettava korvaus houkuttaa. Lisäksi tätä kautta on mahdollista saada korvausta sellaisista kohteista, jotka jätettäisiin joka tapauksessa käsittelemättä joko luontoarvojen tai jonkin muun syyn takia.

Kasaamisbonus
tuo pienen lisän

Keski-Karjalan lehtoverkosto -hankkeessa kannustetaan metsäomistajia suojelutoimiin pienen porkkanan avulla. Kasaamisbonuksen saa, jos kaksi tai useampi maanomistaja tarjoaa yhdessä mailtaan kohteita suojeltaviksi.

Kasaamisbonus lisätään korvaukseen, jonka maanomistaja saa monimuotoisuuden turvaamisen perusteella, esimerkiksi luontoarvokaupan kautta. Bonuksen arvo on 10 euroa hehtaarilta, jos osallisena on kaksi maanomistajaa, kolmelle maksetaan kullekin 15 euroa ja neljälle tai sitä useammalle 20 euroa hehtaarilta.

Bonuksen edellytyksenä on, että kohteet valitaan verkostoon luontoarvokaupan kautta tai jollakin muulla hankkeessa käytössä olevalla keinolla. Tarjottujen kohteiden etäisyys saa olla enintään kaksi kilometriä.

Kasaamisbonuksen tavoitteena on edistää tarkoituksenmukaisen suojeluverkoston syntymistä taloudellisen kannustimen avulla.

Metsätähti helpottaa
luontoarvokauppaa

Lehtoverkostohankkeessa on kokeiltavana myös ns. Metsätähti-malli, jonka avulla vapaaehtoiseen suojeluun tarjottavia kohteita voidaan arvioida entistä perusteellisemmin. Mallin kehittäjät uskovat, että tähditys helpottaa luontoarvokauppaa.

Luontoarvokaupan lähtökohtana on myyjän eli maanomistajan hintapyyntö. Maanomistajalle lasketaan tarjouksen tueksi hakkuutulon menetys tarjotusta kohteesta. Lopullinen korvaus sovitaan kuitenkin jokaisen maanomistajan kanssa erikseen. Kaupat syntyvät, jos korvaussummista päästään yksimielisyyteen.

"Metsätähti-malli on työkalu, jonka avulla lehtokohteet voidaan laittaa luontoarvojen perusteella järjestykseen. Näin metsänomistaja pystyy mallin perusteella hahmottamaan tarjoustaan vapaaehtoista suojelua varten", sanoo metsäluontopäällikkö Jarkko Partanen Pohjois-Karjalan metsäkeskuksesta.

Metsätähti-mallissa kohteen ominaispiirteet pisteytetään, ja kokonaispistemäärä antaa monimuotoisuusarvon. Tätä kuvataan tähdityksellä: yksi tähti tarkoittaa luontoarvoiltaan vaatimatonta kohdetta, viisi tähteä kertoo erittäin arvokkaasta paikasta.

"Hintapyynnön tekemistä varten maanomistajalle tehdään ´tuoteseloste´. Siinä arvioidaan luontoarvojen laatu verrattuna vastaaviin muihin kohteisiin sekä lasketaan hakkuutulon menetys suojeluajalta. Tuoreen metsäsuunnitelman avulla on laskettavissa myös vähimmäispyyntö. Se on euromäärä, joka metsänomistajan tulisi vähintään saada luontoarvokaupassa."

Tervaleppäkorpi
jää paikalleen

Metsänomistaja Tuure Varis Kiteeltä on neuvotellut hankevetäjien kanssa yksityisen, reilun hehtaarin kokoisen suojelualueen perustamisesta. Alue on Pohjois-Karjalassa harvinainen tervaleppäkorpi, joka jäi aikoinaan luonnontilaan, kun ojituksesta ei päästy yksimielisyyteen.

"Tällaisia paikkoja ei ole enää monta jäljellä, sillä vastaavia alueita on hävitetty paljon hakkaamalla ja ojittamalla. Tämä saisi minun mielestäni jäädä tällaiseksi."

Varis otti itse yhteyttä Metso-hankkeeseen korven suojelemiseksi. Hänen mielestään suojelun tulisikin perustua vapaaehtoisuuteen. "Suojelupakon pelossa metsänomistajat ovat hakanneet ja ojittaneet metsiään. Vapaaehtoisuus on paljon mielekkäämpää."

Keski-Karjalan lehtoverkosto on yksi neljästä Suomessa käynnissä olevasta yhteistoimintaverkoston kokeiluhankkeesta Metso-ohjelmassa. Hankkeen kokonaisrahoitus on 550 000 euroa vuosille 2004-2006. Alueen metsäkeskus, ympäristökeskus, metsänhoitoyhdistykset, metsänomistajaliitto, MTK ja luonnonsuojeluliitto sekä Metsäntutkimuslaitos ovat yhdessä suunnitelleet hankkeen toimintaa ja työvälineitä, Verkostoitumista on laajennettu Jetina ry:n, Keski-Karjalan maaseudun kehittämisyhdistyksen, kanssa. Koko toiminnan kehittämiseen on varattu ohjelmassa rahaa kaksi miljoonaa euroa.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 2/2006

  • Kasvinviljely
  • Kasvitautien torjunta tuo tulosta
  • Vertailevaa käyttötutkimusta neuvonnan tarpeisiin
  • Paljonko on paljon kasvitautia?
  • Etelä-Brasilia siirtyi nopeasti lähes yksinomaan suorakylvöön
  • Basegion tila kasvattaa ja myy GMO-siementä
  • Suorakylvö vähentää lannoitustarvetta
  • 50 hehtaarista 6000 hehtaariin
  • Väärennettyjä kasvinsuojeluaineita liikkuu Euroopassa
  • 100+
  • Biovakalla vuosi takana
  • Rehutehdas pyörien päällä
  • Maatilojen tietojärjestelmät ymmärtävät heikosti toisiaan 39
  • 100+ Terveys
  • Kotimainen kirveskeksintö hakkaa perinteiset kirveet 42
  • Metsä ja puu
  • Vapon Ilomantsin pellettitehdas ja voimalaitos vihittiin käyttöön
  • Puumarkkinoiden piinaviikot käsillä
  • Metsänhoitoon lisää vaihtoehtoja
  • Metsän harvennuksista ei kannata tinkiä
  • Nuoria metsiä hoidettu ahkerasti
  • Metsätalouden veroilmoitus uuteen aikaan
  • Vapaaehtoiselle suojelulle kannustimia: Metsätähti ja kasaamisbonus
  • Jatkuva kasvatus kallista vilpistelyä
  • Talousmetsien luontoarvoja turvataan vapaaehtoisesti
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Sikojen tarttuvat taudit
  • Kotieläintalous
  • Lehmän käytös paras arviointi
  • KHO:n päätös:Lehmien määrä ratkaisee navetan hajut
  • Biokaasusta tukea tilan maidontuotannolle
  • Luomu-Pellervo
  • Sivut 75-78
  • Talous ja hallinto
  • Suomen maatalous vuonna 2013
  • Maatalouden turvallisuushanke valmistui
  • Koneet ja rakentaminen
  • Agromek 2006
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla


  • Kannen kuvat: Paavo Tuovinen

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 2.3.2006
    ja Kodin Pellervo 16.2.2006.