Ilmastonmuutokseen
syytä varautua metsätaloudessa

Enemmistö geofysiikan tutkijoista on ollut jo hyvän aikaa vakuuttuneita siitä, että ilmasto on muuttumassa. Ennustetut ilmastonmuutokset ja niiden vaikutukset ovat niin suuria, että niihin on pakko varautua. Viisas varautuu ajoissa, sillä esimerkiksi metsätaloudessa uuden sukupolven kasvu vaatii aikaa vuosikymmeniä.

Viime vuosi oli sääolosuhteiltaan kuin suoraan ilmastotutkijan ennusteesta: kuivaa ja lämmintä kesää seurasi kostea ja leuto syksy. Kunnon talvea ei nähty vielä tammikuun alkupuolellakaan, ajoittain myrskyiseksi muuttunut sää sopii sekin tulevaisuudenkuvaan paremmin kuin hyvin. Suomen ilmaston keskeinen piirre on kuitenkin suuri vuorokautinen ja vuodenaikainen vaihtelu, siksi tapahtuva pitkän aikavälin muutos helposti peittyy säätilojen vuotuisiin muutoksiin.

Viimeisimmän käytettävissä olevan tiedon mukaan ilmasto on Suomen osalta muuttumassa siten, että keskilämpötila kohoaa vuoteen 2080 mennessä 2 - 6 astetta ja vuotuinen sademäärä 15 - 25 prosenttia. Suurin todennäköisyys on sille, että muutos osuu näiden vaihteluvälien puolivälin tienoille. Lämpötilan muutokset merkitsevät myös erilaisten ääri-ilmiöiden yleistymistä; myrskyjä, kesän kuivuusjaksoja ja toisaalta rankkasateita voi olla totuttua enemmän.

Maltillisimmatkin ennusteet päätyvät siihen, että ilmasto lämpiää tällä vuosisadalla tuplasti sen mitä 1900-luvulla. Viime vuosisadan kehitys merkitsi käytännössä muun muassa sitä, että puuraja siirtyi Lapissa reilut 30 kilometriä pohjoisemmaksi. Kehitys eteni pyrähdyksinä, kun lämpimiä vuosia oli useampi peräkkäin.

Nopean muutoksen ennusteen toteutuminen tarkoittaisi yhtä suurta lämpötilan nousua kuin viime jääkaudesta on ollut 1900-luvulle. Pohjois-Lapissa olisi silloin ilmasto, joka vastaa Keski-Suomessa totuttua. Etelä-Suomessa nautittaisiin keskieurooppalaisista oloista. Luontaisesti kasvillisuus ei siirry olosuhteiden muutoksen nopeudella, karujen pohjoisten maiden metsänviljelyä on hyvä harjoitella etukäteen.

Samaan aikaan, kun tämä Maatilan Pellervo ilmestyy, julkistetaan uusin IPCC:n kansainvälinen raportti ilmastonmuutoksen etenemisestä. Tämä kuuden vuoden välein julkistettava järkälemäinen tutkimuspaketti on arvovaltaisin mahdollinen kooste alan tuloksista. Ennakkotiedoissa on annettu ymmärtää, että ilmastonmuutos etenee nopeammin kuin tähän mennessä on mallinnettu.

Raportit kertovat omaa kieltään, mutta samaa tarinaa kertoo myös vilkaisu ulos ikkunasta. Tämäkin talvi on poikkeuksellinen Suomessa, niin muuallakin Euroopassa.

Poikkeukset vahvistavat säännön

Suomen ilmastolle tyypillisiä ovat suuret vaihtelut. Nämä voivat lyhyen aikavälin tarkastelussa peittää ilmastonmuutoksen vaikutukset, tutkijoiden mukaan näin voi olla ainakin kymmenen vuotta eteenpäin.Yksinkertaistaen talven kylmyys Suomessa riippuu siitä, onko vallitsevana lounainen vai koillinen virtaus. Molemmat ovat mahdollisia.

Ilmastonmuutos merkitsee yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan sitä, että lämpötilat tulevat kohoamaan kaikkina vuodenaikoina. Suurin muutos tapahtuisi meidän oloissamme kuitenkin talvella, jolloin lämpötilat kohoavat ja sademäärät lisääntyvät. Kasvukaudella sademäärä tulisi ennusteiden mukaan muuttumaan vain vähän, joidenkin mallien mukaan kesän sateet voivat jopa vähentyä. Kuivuuteen on syytä varautua erityisesti kasvukauden loppupuolella.

Vähälumisista talvista saattaa olla se hyöty, että kevättulvien uhka väistyy. Talvitulvat voivat olla merkittävämpi riski, mikäli runsaampi sadanta on silkkaa vettä.

Ilmastonmuutoksen vaikutukset todentuvat ihmisen mittakaavalla tarkasteltuna hitaasti, mutta luonnon ja esimerkiksi puiden mukautumiskyvyn kannalta nopeasti. Ilmaston muutos ei kuitenkaan ole uusi ilmiö, selvästi nykyistä lämpimämpiä aikoja on Suomessa eletty muun muassa Atlanttisella kaudella noin 5000 vuotta sitten ja näihinkin on lajistomme sopeutunut.

Alhaiset lämpötilat eivät tutkijoiden mukaan ole maamme puulajien kannalta merkittävä riskitekijä tulevaisuudessa. Keskelle talvea osuvat lämpöjaksotkaan eivät ole puita vahingoittaneet. Äkkiä ajatellen ilmastonmuutos ei siis ole suuri uhka.

Männyn ja kuusen sopeutumista erilaisiin olosuhteisiin on Suomessa tutkittu jo pitkään, ennen kuin ilmastonmuutoksesta puhuttiinkaan. Esimerkiksi 1920-luvulla professori Olli Heikinheimo kokeili erilaisten siemenalkuperien menestymistä maamme eri osissa. Käytäntö on osoittanut, että esimerkiksi Lapista Etelä-Suomeen siirretyt mäntyalkuperät ovat menestyneet jo 80 vuotta ongelmitta. Pohjoisten alkuperien kasvu on Etelä-Suomessa ollut selvästi nopeampaa kuin Lapissa, mutta ei yhtä vahvaa kuin paikallisten puurotujen.

Metsätalouden hyödyt eivät tule itsestään

Ympäristöongelmat voivat kärjistyä, jos ilmastonmuutos on tähän asti ennakoitua nopeampi. Myrskyistä saattaa silloin koitua Suomen metsille suurin uhka. Toisaalta metsästä saatavan energian kysyntä kasvaa rajusti, jos fossiilisten polttoaineiden käyttöä halutaan ilmastonmuutoksen hidastamiseksi jarruttaa. Puun ja muiden luonnosta saatavien materiaalien käyttöä tultaisiin myös lisäämään, mikä saattaisi tuoda lisähintaa raaka-aineille.

Valtion taloudellisessa tutkimuslaitoksessa on tehty laskelma, jonka mukaan metsätalous on toimiala, joka hyötyy ilmastonmuutoksesta Suomessa eniten. Vuotuinen tuotannon arvo kasvaisi ennusteen mukaan vuoteen 2020 tultaessa noin 75 miljoonaa euroa ja vuonna 2080 ennusteen mukaan peräti 250 miljoonaa euroa. Tuloksen parantuminen on peräisin pidemmästä kasvukaudesta ja sitä kautta suuremmasta vuosikasvusta. Mahdollisia hintamuutoksia ei tässä arviossa ole otettu huomioon.

Hyötyjen toteutuminen ei metsätaloudessa ole itsestään selvää. Metsänhoitoa tulee sopeuttaa muuttuviin olosuhteisiin, lisää panostusta tarvitaan erityisesti taimikoiden varhaishoitoon, harvennushakkuidenkin tahtia on tiivistettävä, että pystytään tuottamaan laadukasta järeää puuta. Ilmaston lämpiämisen tuottama lisäkasvu voi nostaa esille myös ravinnepuutoksia, joita pitää korjata.

Tulevaisuudessa ongelmia on odotettavissa puun korjuussa, sillä nykyinen konekanta ei sovellu pehmeiden maiden ja sulan maan korjuuseen. Tarvitaan aivan uudenlaisia korjuuratkaisuja, jos mahdollisimman suuri osa kasvavasta puusadosta halutaan saada markkinoille. Tekniikka on jo olemassa, kysymys on lähinnä korjuun kustannuksista.

Ilmastonmuutos voi aikaa myöten vaikuttaa myös metsästä saatavan puuaineen ominaisuuksiin. Nopeampi kasvu merkitsee sahapuulle heikompaa laatua. Arvioiden mukaan puiden kasvu käynnistyy keväällä aikaisemmin, mutta nykyinen puusukupolvi ei kykene koko pidentynyttä kasvukautta hyödyntämään.

Ilmastonmuutoksen on ennustettu suosivan erityisesti lehtipuiden lisääntymistä, mutta kokonaiskuva ei ole yksiselitteinen. Maamme eteläosissa suurin hyötyjä on todennäköisesti kuusi. Koivikoiden laajamittaista lisäystä jarruttavat muun muassa hirvieläimet.