Tuhansien lehmien navetat
Teksti: Veikko Tuovinen, SETH
Suomen suurimmassa navetassa on vähän yli 300 lehmää ja Viron suurimmassa 1 200 lehmää. Michiganin suurin maatila lypsättää 4800 lehmää. USA:n maidosta tuotetaan jo yli puolet yli 500 lehmän tiloilla. Kiinassa pystytetään 50 000 lehmän karjaa. Esittelemme nämä karjat tässä Terve Eläimessä.
Tilakoon kasvu maailmalla jatkuu ja nopeutuu. Isot tilat voittavat pienet lähes kaikissa tulosvertailuissa. Maitoa tuotetaan isoissa karjoissa lehmää kohti puolitoistakertainen määrä pieniin karjoihin verrattuna, ja se tuotetaan yli kolmanneksen halvemmalla. Omistajat ja työntekijät ovat tyytyväisempiä. Maito on parempilaatuista. Taudit ovat paremmin hallinnassa. Eläinten hyvinvointi ja ympäristön suojelu on paremmin hoidettu. Eri tuotantovaiheissa voidaan tarjota juuri oikeat olosuhteet, kun kaiken ikäisiä eläimiä on riittävästi.
Miten väistämätön rakennemuutos voitaisiin tehdä hallitusti, eikä vasta pakon edessä? Virolaisen Körtsi Piimafarm -osakeyhtiön omistaa 50 tuottajaa. Navetan työvoima tulee omistajaperheistä. Voisiko tämä olla sopiva malli suomalaistenkin tilojen yhteistoimintaan? Vai onko suomalainen luonteenlaatu enemmän amerikkalainen, perheviljelmiin perustuva, jolloin isot tilat muodostuvat siten, että heikommat joutuvat väistymään kovempien yrittäjien tieltä?
Terveysseuranta
automatisoituu
Isojen tilojen eläinterveydenhuoltoon ei riitä se, että eläinlääkäri kutsutaan paikalle hoitamaan sairastuneita eläimiä. Hollantilaiset ovat ottaneet käyttöön yritysmaailmasta tuttuja riskien hallintakeinoja. Eläinten terveydestä, hyvinvoinnista ja tuotantokyvystä huolehtiminen on suunniteltu systemaattiseksi tarkkailuksi ja nopeasti muuttuvien tilanteiden mukaan päivittyväksi toiminnaksi.
Automaatio tulee vauhdilla terveysseurantaan. Maitonäytteet otetaan ja analysoidaan automaattisesti. Lypsyasemat tai robotit erottelevat hoitoa tarvitsevat lehmät. Märehtimisanturit tarkkailevat syömistä. Lehmien eri jaloille asettama paino voidaan punnita erikseen, jolloin mahdolliset sorkkaviat havaitaan nopeasti. Lehmien siementäminen liiketunnistimen tietojen perusteella antaa yhtä hyvät tulokset kuin siementäminen kiiman tarkkailun perusteella. Automaattiset lämpömittarit seuraavat pian eläinten ruumiinlämpöä. Lehmien paikkatiedosta haetaan apua käyttäytymisen seurantaan ja sairastumisten ennakointiin. Ja niin edelleen, erilaisia antureita voidaan kehitellä navettaympäristöön, lehmän iholle tai lehmän sisälle. On vain mielikuvituksesta kiinni, mihin tarkoitukseen automaatiota rakennetaan, tekniikka mahdollistaa nykyään miltei mitä vain.
Automaation hurmassa ei kuitenkaan pidä unohtaa lehmien tarkkailua myös silmien, korvien ja käsien avulla. Kokeneelle karjasilmälle on automatisoidussa navetassa käyttöä kuten kokeneelle lentäjälle lentokoneessa, vaikka kone olisi automaattiohjauksessa. Toisaalta pienten karjojen hoidosta kokemuksensa ammentaneiden tuottajien, eläinlääkäreiden ja neuvojien on kuitenkin syytä ”päivittää emolevynsä” ennen ryhtymistään suuriin karjoihin.
SISÄLTÖ 2/2008
- Meidän maatila: Aution siskoksilla todellinen verkostohanke
Kasvinsuojelu: Iso annos oikeaan aikaan taltuttaa hukkakauran
Kasvintuotanto: Kesanto viljelyyn kunnostuksen kautta Viime vuoden viljasato itää heikosti
Koneet ja tekniikka: Keinot ja vippaskonstit
Biokaasu: Koehanke ennakoi ison bioöljylaitoksen rakentamista
Rakentaminen: Maailman ensimmäinen pyöreä robottinavetta
Tutkimus: Peltoenergia politisoi ruuan tuotannon
Metsä: Kotimaista puuta tuontia korvaamaan
Puun tarve suurempi kuin koskaan
Kasvu jatkuu – metsäraha etsii tuottoa
Yhteismetsässä olisi savottaa useammallekin
Metsätalouden tulos veropuntariin
Vapaaehtoinen suojelu etenee
Vilkas puukauppa ilahduttaa verottajaa
Gps-paikannus: Käyttökynnys korkealla
Luomutuotanto: Koskimäen tilalla on kolme tukijalkaa
Ruotsi: Omatoimiset meijerimiehet
Työterveys: Viljelijän palveluihin laatua ja vaihtoehtoja
Maatiaiset: Käypä hinta kyytöstä
Terve Eläin: 16-sivuinen liite Eläinten hyvinvointiin yli sata miljoonaa euroa
Toistuvat:
Vähätalo
Verkossa
Antinpoika
Huomioita
Väinö Vältti
Terveisiä
Vaaran paikka
Nollarajalla
Kannen kuvat Kimmo Haimi, Leena Pakarinen ja Topi Pakarinen
Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.3. ja Kodin Pellervo 21.2.2008.