Herne-viljaseoksen viljeleminen
Teksti: Jari Peltonen
Viljely onnistuu parhaiten hietamailla ja hietasavilla, aina kolmannelle viljelyvyöhykkeelle asti.
Oikein suunnitellussa herne-viljasiemenseoksessa on enintaan 15 prosenttia viljaa siemenmäärän kokonaispainosta. Kylvö tulee tehdä mahdollisimman aikaisin.
Herneen ja viljan seosviljely vähentää herneen lakoontumisriskiä merkittävästi. Parhaat tukikasvit herneelle ovat aikaiset kaura- ja vehnälajikkeet.
Herne-viljaseoksen selkeitä etuja ovat säästöt typpilannoituksessa. Starttityppeäkään ei seoskasvustolle kannata antaa.
Kalium- ja fosforilannoitustarve on samanlainen kuin rehuviljoilla ja herneellä. Viljavuudeltaan hyvissä pelloissa lannoitusta ei tarvita lainkaan.
Herne-viljaseoksen viljelyssä torjutaan rikkakasvit vain erityisen ongelmallisissa tapauksissa.
Herne-viljaseoksen esikasviarvo on hyvä. Seosviljelyn jälkeen lohkolle kannattaa kylvää muuta kuin tukikasvina käytettyä viljalajia. Kotielaintiloilla se voi olla myös suojavilja heinänurmelle. Silloin ja yleensäkin herneen jälkeen seuraavan kasvin typpilannoitusta voidaan vähentää 25.30 kiloa hehtaarilta.
Seosviljelyksen sadon korjuu on huomattavasti helpompaa kuin herneen puhdasviljelyn.
Rahallista hyötyä herneen ja viljan seosviljelystä saadaan silloin, kun soijavalkuainen on kallista tai typpilannoitteen hinta on korkea. Vaihtoehtoja punnittaessa on otettava huomioon, etta siemensato on seosviljelystä haarukassa 5.15 prosenttia pienempi kuin puhtaan korsiviljan sadon.
KOKO SISÄLTÖ 2 /2009
- Maatilayritys: Rohkeasti työnantajaksi
GrowProfit-sivut: Viljelyarvot vertailussa
Vilde on rehuohrien kunkku
Roope on paras lajike kotoisen rehun tuotantoon
Amaretto sai eniten viljelyarvopisteitä
Ilves on eliittirapsi
Mallasohrassa riitelevät hyvä viljelyarvo ja mallaslaatu
Kotoista valkuaista ilman typpilannoitusta
Lannoitteet: Ammoniumnitraatti – räjähtävää voimaa vai kasvuvoimaa
Sikatalous: Emakon vuositavoite 30 vieroitettua porsasta
Ruotsi: Sisukas sikakauppias
Metsä: Teollisuus jarrutti puumarkkinat jumiin
Metsäsuunnitelmat uudistuvat 2010
Laatukasvatuksen aikaa voi lyhentää
Voitto viihtyy puun parissa
Oikeasti omalla asialla
Maaseutuyrittäjä: Kivi-Pekka on myös Pelletti-Pekka
Bioenergia: Kaasua, synteesikaasua
Metsäliitto: Merkkivuosi muutosten keskellä
Myyräkuume: Virus leviää ennätystahtia
Terve Eläin: 16-sivuinen liite
Uusi eläinlääkintähuoltolaki
tullee voimaan ensi syksynä
Toistuvat:
Huomioita
Vähätalo
Antinpoika
Verkossa
Väinö Vältti
Vaaran paikka
Terveisiä
Nollarajalla - Kannen kuvat Tuula Ainasoja, Jari Peltonen ja Topi Pakarinen.
- Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 5.3.2009 ja Kodin Pellervo 19.2.2009.
Pellervon Iso Kalenteri sisältyy Maatilan Pellervon tilaukseen.