Sirkorokotus tehoaa

Maailmalla ja Suomessa on yritetty olosuhteiden ja tuotannonhallinnan keinoin saada PMWS-oireyhtymää kuriin. Tehtävä on ollut työläs. Viime aikoina sitä ovat tulleet helpottamaan sirkovirusrokotteet.

Tilatasolla on hyödyllistä selvittää, onko oireiden aiheuttaja sirkovirus, joku muu taudinaiheuttaja vai sekainfektio. Tähän päästään raadonavauksilla ja näytteenotoilla. Kunnolliseen rokotusohjelman laatimiseen tarvitaan aina varmistettu diagnoosi.

Rokotteita saatavilla
sekä emakoille
että porsaille

Sirkoa vastaan voidaan rokottaa joko emakoita tai porsaita. On tiloja, joissa käytössä on sekä emakoiden että porsaiden rokotusohjelma. Suomessa on markkinoilla kolme eri rokotetta. Kauimmin on ollut saatavilla emakkorokote, sen jälkeen käyttöön on tullut kaksi eri porsasrokotetta.
Kaikki rokotteet sisältävät tapettuja sirkoviruksia tai niiden osia ja eroa on niiden muissa ominaisuuksissa kuten pohja-aineissa. Annosteluohjeet kannattaa lukea huolellisesti, koska annosmäärät vaihtelevat eri valmisteissa. Kaikki markkinoilla olevat rokotteet annetaan lihakseen.

Emakkorokotteella
vasta-aineet
ternimaitoon

Emakkorokotusten tavoitteena on nostaa ternimaidon vasta-aineita niin, että porsaat saavat ternimaidon kautta paremman vastustuskyvyn sirkovirusta vastaan.
Ensikoille perusrokotus annetaan kahdesti 3–4 viikon välein niin, että jälkimmäinen osuu ajankohtaan vähintään kaksi viikkoa ennen astutusta. Tämän jälkeen ensikolle annetaan vielä yksi rokotus vähintään kaksi viikkoa ennen porsimista.
Rokotuksia aloitettaessa myös kaikki tilan emakot tulee rokottaa kahdesti 3–4 viikon välein vähintään kaksi viikkoa ennen porsimista, ja sen jälkeen aina jokaisessa tiineydessä 2–4 viikkoa ennen porsimista.

Porsasrokotteilla
aiheutetaan oma
vastustuskyvyn nousu

Porsasrokotteita annetaan porsaille valmisteesta riippuen yksi tai kaksi annosta. Kahden annoksen rokotteen voi antaa 3 vuorokauden iästä alkaen (tuplaus 2–3 viikkoa myöhemmin) ja yhden annoksen rokote annetaan kahden viikon iästä alkaen.
Kummassakin rokotussuoja alkaa parin viikon kuluttua rokotuksista ja kestää yleensä lihasikavaiheen loppuun. Ilmeisesti ternimaidosta emältä saadut vasta-aineet eivät heikennä rokotuksen tehoa samoin kuin muita rokotteita käytettäessä. Isoja porsasmääriä rokotettaessa on automaattiruiskun käyttö hyödyllistä. Pienemmät rokotusmäärät onnistuvat hyvin 2 millilitran ruiskulla ja 0,8 x 16 millimetrin neulalla. Pienillä rokotusmäärillä automaattiruiskuissa tulee jonkin verran rokotehävikkiä.
Porsaiden kiinniotto onnistuu helpoiten, jos ne saadaan lukittua porsaspesään tai ajettua levyllä yhteen nurkkaan porsituskarsinassa.

Rokotteilla
hyvä teho

Useimmat sirkovirusrokotteita käsittelevät tieteelliset tutkimukset kertovat rokotteiden hyvästä tehosta. Myös käytännössä rokotteet tuntuvat toimivan.
Englannissa kartoitettiin eläinlääkäreiden kokemuksia sirkovirusrokotteista laajalti. Yleisesti voitiin todeta, että porsaat kasvoivat nopeammin ja ryhmät tasaisemmin. Kuolleisuus sekä välikasvattamossa että lihasikalassa laski. Emakkorokotteella saatiin lisäksi vielä parannusta pahnuekokoon.

Emakkorokotteissa
vähemmän työtä

Emakoita rokotettaessa työtä on vähemmän kuin porsaita rokotettaessa, samoin rokotteiden menekki on vähäisempi. Emakkorokotteiden etu on ilman muuta siinä, että niiden avulla voidaan hallita myös emakoiden lisääntymisoireita, jotka johtuvat sirkoviruksesta.
Emakkorokotteilla on saatu hyviä tuloksia myös porsaspuolelle, jos porsaat ovat oireilleet välikasvatusvaiheessa. Jos porsaat ovat sairastuneet vanhempina, joillakin tiloilla emakoiden rokotus ei ole ollut riittävä.
Emakkorokotteita käytettäessä tärkeimmäksi tekijäksi muodostuu porsaiden riittävä ternimaidon saanti, koska vasta-aineet siirtyvät porsaille ternimaidon kautta.
Porsasrokotteista on saatu hyviä kokemuksia. Porsaat kasvavat tasaisemmin, painohajonta on pienempää, ja lääkitystarve sekä kuolleisuus ovat vähentyneet.

Rokotteiden
haittavaikutuksista

Useimmilla lääkkeillä ja rokotteilla on jonkinlaisia haittavaikutuksia. Sirkorokotteet ovat aiheuttaneet jonkun verran rokotereaktioita, jotka useimmiten ovat ohimeneviä.
Jos rokotustekniikassa on puutteita, saatetaan saada aikaan tulehduksia ja sitä kautta paiseita rokotuskohtiin.
Rokotus on aina myös jonkinlainen stressi eläimelle. Jos mahdollista, sen antamista muiden stressaavien tilanteiden yhteydessä pitää välttää. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi vierotus.

Suomen tuloksista
ei vielä tutkimustietoa

Suomessa rokotteet on otettu käyttöön vajaa vuosi sitten. Tieteellisiä tutkimuksia ei ole vielä julkaistu, mutta käytännön kokemukset ovat vastaavia kuin yllämainitut ulkomaiset.
Toivottavasti saamme lähiaikoina myös tutkimustietoa sirkorokotteista Suomen olosuhteissa ja eläinaineksella.