Sikojen
hyvinvointimittari työkaluksi
tulosparannuksiin
Tavoitteeksi vähintään 50 pistettä
Kädessäsi on työkirja sikojen hyvinvoinnin mittaamiseen (painetussa Maatilan Pellervossa 3/2003). Tämä työkirja auttaa sinua löytämään sikalastasi asioita, joita muuttamalla voit edelleen parantaa sikojesi hyvinvointia ja samalla sikalasi taloudellista tulosta.
Arvioi kaikki sikalasi osastot työkirjan avulla. Aivan kaikkia asioita et voi mitata tarkasti ilman erillisiä mittareita, mutta hyvän tuntuman saat pelkkien aistiesi ja mittanauhan avulla.
Sikalakierroksen jälkeen voit laskea saamasi yhteispisteet eli hyvinvointi-indeksin. Laskemiseen voit käyttää päätäsi, taskulaskinta tai tietokonetta. Farmitin sivuille ollaan suunnittelemassa nettilaskuria. Sen valmistuttua voit laskea pisteet netissä ja kenties vertailla omia pisteitäsi muiden sikaloiden tuloksiin. Sekä yhteispistemäärä että eri osa-alueista saamasi pisteet auttavat sinua arvioimaan, kannattaisiko sikojen hyvinvointia vielä joiltakin osin parantaa.
Eläinsuojelulain noudattaminen vähimmäisvaatimuksin ei kerrytä vielä yhtään pistettä. Pisteitä saa vasta siitä, että jokin asia on sikojen hyvinvoinnin kannalta paremmin kuin laki vaatii. Jos pääset yli viidenkymmenen pisteen, moni asia on jo huomioitu.
Kokemusten mukaan pisteiden parantuessa on parantunut myös sikojen kasvu ja hännänpurentaa on ollut vähemmän. Tuottavuuden kannalta voi olla järkevää parantaa sikalan hyvinvointia jopa kahdeksaankymmeneen pisteeseen saakka. Sitä paremmat pisteet voivat antaa hyvän mielen, mutta eivät luultavasti paksumpaa kukkaroa.
Siat on jaettu neljään ryhmään iän ja tuotantovaiheen mukaan. Jos samaan ryhmään kuuluvia eläimiä pidetään useissa erilaisissa osastoissa, ne arvostellaan erikseen. Ikäryhmän hyvinvointiin vaikuttavat tekijät on jaettu kuuteen osa-alueeseen, joiden painotus on esitelty oheisessa taulukossa.
Hyvinvointi-indeksi on A-Tuottajien Turvallinen kumppani -hankkeen työn tulos. Indeksin rakentamiseen ovat osallistuneet hyvinvointivastaavat Iris Kaimio, Virpi Seppänen, Tuomas Herva ja Camilla Munsterhjelm. Hankkeen vetäjänä on toiminut eläinlääkäri Pirjo Aho. Indeksin muokkaamiseen on osallistuneet useat A-Tuottajien neuvojat. Tämän työkirjan tekstin on kirjoittanut Camilla Munsterhjelm.
Indeksin alkuperäinen kotimaa on Itävalta. Indeksiä on muokattu suomalaisten asiantuntijoiden avulla oloihimme paremmin sopivaksi. Suunnittelussa on hyödynnetty myös aikaisempia suomalaisia ponnistuksia saman asian puolesta, erityisesti eläinlääkäri Pirkko Hämeenojan työtä.
Veikko Tuovinen, toimitusjohtaja
Teksti:
Suomen eläinterveydenhuolto
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |