Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



"Säästäminen loppuu, kun suorakylvökone on pihassa"

Yksi painavimpia syitä siirtyä suorakylvöön on kustannusten karsinta. Säästämisessä ei voi lyödä yli, vaan suorakylvöön siirtymisen jälkeen taudit ja juolavehnät pitää ruiskuttaa, Juha Salopelto Suomen Rehusta sanoo.

"Suorakylvöä perustellaan säästöillä työmäärässä ja polttoainekustannuksissa. Se on ihan okei, mutta kun kone on pihassa, pitää isännän vaihtaa ajatusmaailmansa uusiksi. Säästäminen unohdetaan. Suorakylvöön kuuluu juolavehnän ja kasvitautien ruiskuttaminen, vaikka se kustannuksia aiheuttaakin", tutkimuspäällikkö Juha Salopelto sanoo.

Suorakylvö on menetelmänä erilainen kuin perinteinen kylvö. Suorakylvöä ei kannata jättää puolitiehen, vaan koko viljely hoidetaan nyt suorakylvön ehdoilla.

Salopelto perustaa ajatuksensa muun muassa viime kesän viljatutkimuksen tuloksiin. Vuodesta 1996 lähtien kerätyissä viljelytiedoissa uutena asiana on muokkaus ja sen vaikutus satoon ja laatuun. Suoraan sänkeen kylvettyjä peltoja tutkimuksessa oli mukana noin sata lohkoa.

Suorakylvössä
typpitase heikkenee

"Muokkausmenetelmien välillä on käyty paikoin kiivastakin keskustelua, mutta mitattua tietoa on vielä vähän. Viljatutkimus 2003:ssa kysyimme käytetyn muokkausmenetelmän. Tulosten mukaan kynnön pois jättäminen vähensi satoa merkittävästi. Viljan laatuun sillä ei viime vuonna ollut vaikutusta", Salopelto sanoo.

Suorakylvetyistä ohrista tuli keskimäärin 3650 kiloa hehtaarilta, kun kynnetyt lohkot tuottivat 4030 kiloa. Satoero on 380 kiloa hehtaarilta.

Viljatutkimuksessa typpitaseita on laskettu jo pitkään. Pienessä sadossa kotiutuu ravinteita vähemmän kuin suuressa sadossa.

"Jos harkitsee menemistä suorakylvöön, pitää myös muistaa, että suorakylvössä kotiutuu typpeä noin 20 kiloa vähemmän kuin kynnetyillä pelloilla. Kynnetyt ohrapellot ottivat typpeä vajaat viisi kiloa enemmän kuin lannoitteena niille annettiin, suorakylvössä lannoitetypestäkin jäi käyttämättä 15 kiloa", Salopelto toteaa.

Käyttämättä jääneet typpikilot merkitsevät suoraan hukkaan mennyttä taloudellista panostusta.

Kultivointi asettui niin sadon määrän kuin typpitaseenkin osalta suorakylvön ja kynnön väliin.

Torjumatta taudit
nakertavat satoa

"Yksi syy suorakylvön huonompiin satotuloksiin voi olla suurempi kasvitautipaine. Äskeinen 380 kilon satoero on kaikista lohkoista. Kun aineistosta poimii ne lohkot, joilla tauteja ei ole torjuttu, satoero kasvaa. Kynnetyt, ruiskuttamattomat pellot tuottivat 540 kiloa paremmin kuin sänkeen kylvetyt ruiskuttamattomat pellot", Salopelto kertoo.

Tämän tutkimuksen mukaan tautiruiskutuksista hyötyvät siis eniten suorakylvetyt pellot. Niillä ruiskutus antoi vastetta kolminkertaisesti verrattuna kynnettyihin peltoihin. Kynnetyillä pelloilla kasvintautien ruiskuttaminen lisäsi satoa kahdeksan prosenttia, suorakylvetyillä sadonlisä oli 24 prosenttia.

"Johtopäätös on selvä: mikäli ryhtyy suorakylvöön, täytyy huolehtia paitsi kestorikkakasvien torjunnasta, myös kasvitautien torjunnasta. Kun nämä asiat hoitaa, saa suorakylvöpellolta yhtä ison sadon kuin kynnetystäkin pellosta", Salopelto toteaa.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: 

 

| Sivun alkuun | Sisältö 3/04 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |