Kemira GrowHow pyrkii merkittäväksi toimijaksi myös siemenkauppaan. Suomessa yritys on saanut viralliselle lajikelistalle neljä viljalajiketta, joista kahden myynti on jo täydessä käynnissä. Kaksi muuta ehtivät markkinoille ensi kesän jälkeen. Myynnissä on jo myös kaksi listaamatonta kevätrapsin lajiketta.

GrowHow ei kauppaa itse siementä suoraan viljelijöille. Myyntikanavina ovat Tilasiemen ja Raision Yhtymä. Osuus Suomessa on tänä vuonna vielä pieni, alle viisi prosenttia.

Tuotepäällikkö Juha Sillanpää perustelee GrowHown mukaan lähtöä siemenkauppaan näin: "Siemen on olennainen tuotantotarvike. Se sopii meidän kasvuohjelma-ajatteluumme ja siten myös meidän strategiaamme."

Suomen kansalliselle lajikelistalle yltäneet lajikkeet ovat Prestige-mallasohra, Olivin-syysvehnä, Justina-rehuohra ja Picolo-kevätvehnä.

Olivin on yleisin syysvehnä Ruotsissa. GrowHown tavoitteena on saada se kahden suurimman joukkoon myös Suomessa. "Lajikkeessa on paljon satopotentiaalia. Ruutukokeissa on päästy yli kymmeneen tonniin hehtaarilta, kehityspäällikkö Juha Liespuu sanoo.

Prestige on Euroopan eniten viljelty mallasohralajike.

Justina on pärjännyt erittäin hyvin satoisuudessa. Liespuun mukaan se on ollut Suomessa kahtena vuonna lajikekokeiden satoisimpia lajikkeita.

Siemenkaupassakin GrowHow hyödyntää yhteistyötä DLA Agron kanssa. "DLA + GrowHow pystyvät yhdessä tarjoamaan ison markkina-alueen siemenjalostajille", Sillanpää sanoo.

DLA on yksinäänkin iso toimija siemenkaupassa. Sillä on seitsemän omaa siemenen käsittelylaitosta Tanskassa. GrowHowlla on yksi uusi laitos Liettuassa.

Kotimainen siemen
yhä ahtaammalle


GrowHow ei ole suinkaan ainoa ulkomaisen siemenen tuoja Suomeen. Esimerkiksi K-Maataloudella on ollut pitkään sopimus ruotsalaisen Svalöf Weibullin kanssa, joka on Euroopan suurin viljansiemenen jalostaja. GrowHown tulo siemenkauppaan muuttaa kuitenkin kilpailutilannetta merkittävästi.

GrowHowlla on hyvät kontaktit noin kahteenkymmeneen eurooppalaiseen jalostajaan. DLA-yhteistyön avulla sen ostovoima ja neuvotteluasema ovat hyvät. Yhteen laskien yhtiöt ovat toiseksi suurin siemenen ostaja Itämeren alueella. Osaavan tuojan tuontisiemen pakottaa myös muut tuojat entistä aktiivisempaan toimintaan.

GrowHow pystyy nimensä mukaisesti tarjoamaan kunnollisen viljelyohjelman heti siemenen tullessa markkinoille. Tilasiemen saattaa olla tehokas markkinointikanava, sen osuus siemenkaupassa on noin 35 prosenttia. Raisio on hyvä kanava mallasohralle ja rapsille.

Liespuun mukaan GrowHow pyrkii saamaan Suomeen pari jokaisen pääviljakasvin ja kevätrapsin lajiketta. Viime kesän kokeissa oli hänen mukaansa jo muutamia lupaavia kauralajikkeita.

Kovimmin kilpailun lisääntyminen kirpaisee suomalaista kasvinjalostajaa Borealia. Borealin markkina-alue on pieni. Kasvinjalostus on tekniikoiden kehittymisestä huolimatta melkoisen kallista puuhaa. Lisäkilpailua Borealissa ei varmasti kaivattaisi.

Siemenkauppaan ryhtymistä GrowHowssa on auttanut omistuspohjan vaihtuminen ja yhtiön meno pörssiin. Valtioenemmistöisenä se tuskin olisi ryhtynyt kilpailemaan suomalaisen kasvinjalostusyhtiön kanssa.

Varautuuko yhtiö
GM-siemenen tuloon?


Eurooppa on pahasti jälkijunassa geenimuunnellun siemenen käyttöönotossa. Näyttää kuitenkin todennäköiseltä, että tilanne muuttuu tällä vuosikymmenellä. Ikuisesti EU ei voi jättää tätä nykyhetken tehokkainta kasvinjalostusmenetelmää käyttämättä.

GrowHown pyrkiminen siemenkauppaan herättää väistämättä kysymyksen, varautuuko yhtiö jo myös geenimuunneltujen siementen markkinoille tuloon. Sillanpää kiistää tämän ehdottomasti.

"Jos geenimuunnellut lajikkeet tulevat viljelyyn Euroopassa, se on oma veisunsa. sen varaan tätä strategiaa ei ole laskettu", Sillanpää sanoo.

Uusin lehti

SISÄLTÖ 3/2006

  • Kasvinviljely
  • Rypsisadosta hävinnyt viidennes
  • Rypsisadot nousuun!
  • Satokomponenteilla voi ennustaa satoa
  • Rypsi tarvitsee valoa itämiseen
  • Pieni siemenmäärä riitti hyvään satoon
  • Aikaisia rapseja tulossa Suomeen
  • Reilusti siementä
  • Petita on ensi kesän uutuusrypsi
  • Energia 100+
  • Maatilan energiastrategiat
  • Tuskan paikka
  • Hyötysuhde ratkaisee polttoainekustannukset
  • Säätötuli pistää tuotantoa kuntoon
  • Biofire suunnittelee ja hankkii materiaalit
  • Naapurit kuumiksi oljella
  • Palaturvetta saa jatkossakin
  • Lämpö- ja voimalaitoksia maailmalle
  • Lisääntyvä energiapuun tarve tuo uusia vaihtoehtoja metsään
  • Kotieläintalous
  • Tuottajista voi tulla pulaa
  • Navetan täydeltä hiottuja yksityiskohtia
  • Parikkalassa pyörii ainutlaatuinen ternimaitorengas
  • Uusi navettakonsepti Amerikasta
  • 35 lehmän pitää riittää
  • Terve Eläin
  • 16-sivuinen liite:
    Lehmät jaloittelemaan
  • Talous ja hallinto
  • GrowHow palaa torjunta-ainemarkkinoille
  • Isoksi siemenkauppiaaksi?
  • Agrimarketeista Kantaperuna Oy:n sertifioidut siemenperunat
  • Suonenjoelle uusi opetusjuustola
  • Maaseudun pienyrityksille vauhtia tukien avulla
  • Metsä, puu ja luonto
  • Koivun viljely on taitolaji
  • Pyhäjärven suojelusta mallihanke
  • Koneet ja rakentaminen
  • Agromek 2006
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Kaisa Hartikainen, Jussi Knuuttila ja Saara Liespuu.

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 6.4.2006. ja Kodin Pellervo 16.3.2006.