Agrimarket tuo jännitystä viljakauppaan. Kokeilunhaluinen hintojenseuraaja voi tehdä futuurisopimuksen tietystä määrästä myllyvehnää. Useampi viljelijä on jo suunnannut futuurikaupoille.

Futuurisopimuksella myytävän vehnäerän hinta määräytyy Pariisin Matif-pörssin päivittäin noteeraaman futuurihinnan perusteella. Agrimarket vähentää siitä osuuden, basiksen, joka on tällä hetkellä 10–15 euroa tonnilta. Määrän lisäksi myös toimitusaika ja -paikka sovitaan sopimusta tehtäessä.

Sopimuksessa
kaksi vaihetta

Etelä-Suomen alueen viljapäällikkö Torsti Korte kertoo, että vehnän määrän, toimitusjakson ja -paikan sekä pörssihinnasta vähennettävän osuuden eli basiksen sopiminen on futuurisopimuksen teon ensimmäinen vaihe.
Sovimme, että toimitan rekallisen myllyvehnää ensi syys-lokakuussa Loviisaan. Basista tulevasta pörssihinnasta vähennetään 12 euroa. Kun sopimus on tehty, minun on tosiaankin saatava aikaiseksi minimissään 40 tonnia vehnää, jonka valkuaispitoisuus on 12 prosenttia, sakoluku 180 ja hlp 78. Muuten sotkeutuvat myös Torstin kaupat.
”Viljan laatu on futuurisopimuksissa aika tarkkaa. Se myydään eteenpäin tietynlaatuisena jo sopimusta tehtäessä. Asiakkaina voi olla kotimaan viljaa käyttävää teollisuutta. Tavallisin toimitusjakson pituus on kaksi kuukautta”, Korte kertoo.

Sopivan pörssihinnan
voi lyödä kiinni heti

Kun ensimmäisen vaiheen sopimus on tehty, on aika alkaa seurata Pariisin Matif-pörssin myllyvehnäfutuurin hinnan kehittymistä. Koska toimitusjaksoni on syys-lokakuu, seuraan marraskuun 2008 futuurin hinnan kehittymistä. Agrimarket-ketju on ystävällisesti huolehtinut tätä varten linkin viljakauppasivuilleen.
”November-vehnäfutuuri on tänään (28.2.) 242 euroa. Jos haluat, saat kiinnittää hinnan vaikka saman tien. Silloin saat myydessäsi tämän vähennettynä 12 euron basiksella eli 230 euroa tonnilta”, Korte kertoo.
Käytännössä en tietenkään halua sopia hinnasta vielä nyt, koska haluan seurata futuurin kehittymistä. Jään siis seuraamaan hintaa. Minulla on mahdollisuus kiinnittää hinta milloin tahansa. Viimeinen hetki tehdä se, on vehnän kippaushetki.
”Futuurisopimuksia tehdään aina tietty määrä kerrallaan tietyillä ehdoilla. Kun suunniteltu määrä täyttyy, tarjouksemme muuttuu. Silloin vaihtuvat basis, toimituspaikka ja mahdollisesti toimitusaika.”

Sopimuksia vanhaan
malliin uusin tuulin

Into uudella nimellä kulkevien Iso-Vilja laatu- ja viljelysopimusten tekoon ei ole Korten kokemusten mukaan ainakaan hiipunut, vaan niitä on tehty vähintään entiseen tahtiin. Suurin osa niistä päätyy aikanaan normaaleiksi käteissopimuksiksi. Silloin kaupat tehdään päivän markkinahintaan. Varasto-ostoissa kauppa tehdään heti ja toimitusaika sovitaan, mutta vilja jää tilalle varastoon. Termiinisopimuksissa sovitaan kiinteästä hinnasta yli kuukauden päästä tapahtuville toimituksille. Jonkin verran kiinnostusta on ollut myös edellä kuvattuihin futuurisopimuksiin.
”Useampia ykkösvaiheen futuurisopimuksia on jo tehty ja viljelijät ovat jääneet seuraamaan hinnan kehittymistä. Koko satoa ei kuitenkaan kannata lähteä sitomaan futuuriin, tämä on kokeilua vielä meille kaikille”, Korte sanoo.
Myös vehnän ostajat ovat kaupassa mukana kokeilumielellä. Silloin kuin vilja on mahdollista toimittaa kotimaahan, basis voi jäädä 10–15 euroon. Jos futuurien perusteella hinnoiteltu vehnä pitäisi rahdata Ranskaan asti, venyisi basis isommaksi.
”Basis on koko toimituksen kustannus, muita kuluja ei sen ja rahdin lisäksi viljelijältä mene. Katamme basiksella omia kulujamme, joita tulee, kun myymme sopimuspaperit edelleen Matifiin. Lisäksi myös meille syntyy riskejä”, Korte kertoo.
Korte odottaa, että futuuri- ja termiinisopimuksia tehdään eniten keväällä syksyn toimituksiin. Mahdollista on kuitenkin tehdä niitä myös vasta sadonkorjuun jälkeen. Toistaiseksi futuurisopimuksia tehdään vain vehnästä. Öljykasvien kohdalla termiinit eli erän hinnan sopiminen tulevaisuuden toimituksille toimii parhaiten, koska kotimaiset ostajat ovat jatkuvasti valmiita tekemään niitä. Termiinikauppoja voidaan tehdä kaikista viljalajeista.

 

ISO-VILJA futuurisopimuksella myydyn vehnäkuorman hinnan kehittymistä seurataan Maatilan Pellervossa sen toimitusjakson loppuun asti.


Uusin lehti

SISÄLTÖ 3/2008

  • Tutkimus: Tunne pitää suomalaiset kiinni pellossa

    Meidän maatila: Viljanviljelijä mielii jo pellolle

    Maatilan talous: Tulosanalyysi on oiva suunnittelutyökalu

    Rakennetuet: Hakemukset pikaisesti kuntoon

    Traktorit: Luxux kiipeää hyttiin
    Deutz-Fahr on iso mahdollisuus Y-Maataloudelle

    Viljakauppa: Sopimuskuviot puntarissa
    Vehnäkuorma kaartaa Pariisin pörssiin
    Raisio laittaa hinnat putkeen
    K-maatalous luottaa perinteisiin sopimusmalleihin
    Altian sopimuksiin kaksi takuuhintajaksoa

    Viljamarkkinat: SGC:n osakkeet tekevät kauppansa

    Viljat: Mallasohra ja vehnät viime vuoden kannattavimmat

    Kasvinsuojelu: Axial tuo uutta tehoa hukkakauran torjuntaan

    Maidontuotanto: Lypsyrobottitehtailla käy huiske

    Maatalouskoneet: Junkkari paahtaa täysillä

    Belgia: Ammattinäyttely eurooppalaisittain

    Luomutuotanto: Naudan markkinointi hallussa

    Työturvallisuus: Lapset ykkösasiaksi

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Poikimahalvaukset kuriin

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Antinpoika
    Verkossa
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvitus Jussi Knuuttila, Tuula Ainasoja ja Esa Holopainen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.4. ja Kodin Pellervo 19.3.2008.