Poikimahalvaus on lypsylehmien yleisin aineenvaihduntasairaus. Suomessa poikimahalvaukseen sairastuu vuosittain noin viisi prosenttia lypsylehmistä. Sairauden esiintymisessä on kuitenkin suuria tilakohtaisia eroja.

Ongelmakarjoissa kolmatta tai useampaa kertaa poikivista lehmistä joka toista joudutaan hoitamaan poikimahalvauksen takia. Noin viisi prosenttia karjoistamme kuuluu tähän ongelmakarjojen ryhmään.

Ongelmakarjoissa kannattaa panostaa poikimahalvausten taustalla olevien syiden selvittämiseen ja poikimahalvausten ennaltaehkäisyyn yhdessä hoitavan eläinlääkärin ja ruokinnansuunnittelijan kanssa.

Poikimahalvauksen ennaltaehkäisyn kulmakivet löytyvät ummessa olevan lehmän ruokinnasta ja hoidosta. Ummessa olevia lehmiä ei saa päästää lihomaan liikaa. Poikivan lehmän kuntoluokan tulisi pysyä välillä 3–3,5. Liian lihavina poikivien lehmien poikimahalvausriski on normaalikuntoisia suurempi.

Lypsylehmien voimakas ja energiapitoinen säilörehu ei ole parasta ruokaa ummessa oleville, ja ainakaan ne eivät saa päästä syömään sitä vapaasti. Tästä syystä ummessa olevat on ehdottomasti eroteltava omaan ruokintaryhmäänsä.

Tavanomainen säilörehumme sisältää yleensä liikaa kalsiumia ja varsinkin kaliumia ummessa olevan lehmän tarpeeseen nähden. Näiden liiallinen saanti ummessa ollessa lisää poikimahalvausriskiä. Parhaiten pitoisuudet selviävät säilörehuanalyysin yhteydessä tehtävällä kivennäisanalyysillä. Ummessa olevat tarvitsevat usein myös magnesiumtäydennystä ja pientä natriumlisää.

Kalsiumköyhä dieetti lopputiineyden ajaksi

Poikimahalvauksia voidaan ehkäistä melko tehokkaasti, jos ummessa olevalla lehmällä voidaan viimeisen kolmen tiineysviikon aikana toteuttaa erittäin vähäkalsiumista dieettiä. Ummessa olevan lehmän päivittäinen kalsiumin tarve on noin 30–40 grammaa.

Kalsiumköyhässä dieetissä tämä määrä pyritään alittamaan. Dieetin totutus yleensä onnistuu, kun ummessaoloajan säilörehut ja kivennäiset vaihdetaan mahdollisimman vähän kalsiumia sisältäviin vaihtoehtoihin.

Kalsiumin tarve kasvaa radikaalisti poikimisen tienoilla, kun maidontuotanto käynnistyy ja lehmää ruvetaan lypsämään. Kalsiumköyhä dieetti lopetetaan noin vuorokausi ennen poikimista, ja jos tätä ei pystytä ennakoimaan, välittömästi poikimisen käynnistyttyä. Tällöin lehmälle ruvetaan tarjoamaan ylimäärin kalsiumia. Kaupalliset poikimahalvausten ennaltaehkäisyyn suunnitellut valmisteet sopivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Mikäli edellä mainittuja ohjeita ei jostain syystä pystytä toteuttamaan, voidaan poikimahalvauksia pyrkiä estämään myös niin sanotunkationi-anioni-dieetin avulla. Dieetin käyttö perustuu lehmän elimistön lievään happamoittamiseen.




Uusin lehti

SISÄLTÖ 3/2008

  • Tutkimus: Tunne pitää suomalaiset kiinni pellossa

    Meidän maatila: Viljanviljelijä mielii jo pellolle

    Maatilan talous: Tulosanalyysi on oiva suunnittelutyökalu

    Rakennetuet: Hakemukset pikaisesti kuntoon

    Traktorit: Luxux kiipeää hyttiin
    Deutz-Fahr on iso mahdollisuus Y-Maataloudelle

    Viljakauppa: Sopimuskuviot puntarissa
    Vehnäkuorma kaartaa Pariisin pörssiin
    Raisio laittaa hinnat putkeen
    K-maatalous luottaa perinteisiin sopimusmalleihin
    Altian sopimuksiin kaksi takuuhintajaksoa

    Viljamarkkinat: SGC:n osakkeet tekevät kauppansa

    Viljat: Mallasohra ja vehnät viime vuoden kannattavimmat

    Kasvinsuojelu: Axial tuo uutta tehoa hukkakauran torjuntaan

    Maidontuotanto: Lypsyrobottitehtailla käy huiske

    Maatalouskoneet: Junkkari paahtaa täysillä

    Belgia: Ammattinäyttely eurooppalaisittain

    Luomutuotanto: Naudan markkinointi hallussa

    Työturvallisuus: Lapset ykkösasiaksi

    Terve Eläin: 16-sivuinen liite
    Poikimahalvaukset kuriin

    Toistuvat:
    Huomioita
    Vähätalo
    Antinpoika
    Verkossa
    Väinö Vältti
    Vaaran paikka
    Terveisiä
    Nollarajalla

  • Kannen kuvitus Jussi Knuuttila, Tuula Ainasoja ja Esa Holopainen.

  • Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 3.4. ja Kodin Pellervo 19.3.2008.