Eri tuotannonalojen sähköiset palvelut eivät kehity tasatahtia. Karjatilayrityksen johtamisen otetta opiskelijoissa kasvattava lehtori kaipaa lisää kehittyneitä nettityökaluja esimerkiksi naudanlihantuotantoon.
”Siellä suunnittelu ja seuranta eivät ole samalla tasolla kuin maidontuotannossa”, vertaa kotieläintuotannon lehtori Katariina Manni.
Mannilla on haastava tehtävä saada opiskelijoista osaavia yrittäjiä ja neuvojia maidon- ja naudanlihantuotantoon Hämeen ammattikorkeakoulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelmassa Mustialassa. Tietokoneilla ja mobiileilla laitteilla käytettävien työkalujen käyttö on osa ammatin arkipäivää.
Mustialassa alettiin hyödyntää heti tuoreeltaan viime syksynä Maitotilan johtaminen -sovellusta, joka syntyi Suomen, Puolan ja Tsekin yhteisessä eFarmer-hankkeessa. Sovelluksella on laaja käytännön toimijoiden tausta, sillä mukana ovat ProAgria, Valio, Faba Jalostus, Työtehoseura ja sen sisällön laati maitotilan emäntä Riitta Lehtinen Tammelasta.
Mannin mielestä maitotilan asiat ovat nyt yhdessä sovelluksessa kokonaisvaltaisesti eikä lehtorin enää tarvitse itse valmistella kaikkea opetusaineistoa. Eniten Manni sanoo hyödyntävänsä ohjelman tulosteita ja raportteja — siten, että ammattikorkeakoulun tavoitteen mukaisesti oppilaat saavat käytännön yrittäjätaitoja.

Esimerkki antaa
näkökulmaa

Manni painottaa, että laadukkaasti ja tehokkaasti tuottaminen ei tänä päivänä riitä, vaikka olisi miten hyvä siinä. Pitää olla johtamisen ote. Pitää löytää ratkaisuja, jotka johtavat hyvään taloudelliseen tulokseen. Pitää osata suojautua riskeiltä. Pitää hallita tuotantoympäristön muutokset. Pitää kehittää tilaa ja itseään. Pitää kyseenalaistaa. Yrittäjän pitää olla myös koko ajan valmiina muutoksiin, sen ovat osoittaneet maatalouspolitiikan ja hintojen muutokset sekä yritysten ratkaisut.
”Laskinta pitää osata käyttää. Ja on käytettävä”, Manni korostaa.
Jaksamisestakaan ei Mannin mielestä puhuta turhaan. ”Uupuminen tulee salakavalasti”, hän varoittaa nähtyään niin tapahtuvan. Se on yksi riskeistä, joilta pitää suojautua.
”Tehokkuudesta huolimatta työ on pidettävä mielekkäänä”, hän suosittaa. Sekin sisältyy yritystoiminnan hallitsemiseen.
Isojen muutosten kaikkien vaikutuksien ennakoiminen on Mannin mukaan tuottajille haastavaa. Jos hanke on suunniteltu etukäteen hyvin, ei tule yllätyksenä, vaikka iso rakennusvaihe vaikuttaisi ratkaisevasti ajankäyttöön, työn määrään ja työn luonteeseen sekä muutosvaiheessa että hankkeen valmistuttua.
”Vanhasta pois oppiminen on myös vaativaa”, hän tietää.
Manni pitää tilaesimerkkejä Maitotilan johtaminen -ohjelmassa hyvänä tapana auttaa ymmärtämään tilan johtamista ja katsoo, että esimerkkejä voisi olla vielä runsaammin.
Tila- tai karjakoon laajentaminen toiminnan ja kilpailukyvyn tehostamiseksi on nyt monen yrittäjän mielessä. Se sisältää paljon vaihtoehtoja ja riskejä. Moni hyödyntää siinä yhteydessä neuvonnan asiantuntemusta tai sähköisiä työkaluja ja Katariina Manni katsoo, että myös maatilan laajennusnäkökulma voisi olla näkyvänä osiona myös Maitotilan johtaminen -aineistossa.

 

It-sovelluksen oltava sujuva

”Hyviä ideoita ja nämä menetelmät tulevat yleistymään”, arvioi Mikael Jensen erästä artikkelia, jonka mukaan informaatioteknologia tekee maatilasta ns. älykkään maatilan.

Mikael Jensen tutkii säännöllisesti mm. viljojen hintoja Internetissä. Kuva M Nummi

Jensen ei koe olevansa kärkäs atk-uudistuksiin, vaan ottaa niitä käyttöön siinä vaiheessa, kun ne on toimiviksi havaittu. Niinpä hän toteaa, että älykkään maatilan tekniikan rakentaminen vie vuosia ja sen hyödyntämisvalmius toisen mokoman. Mutta esimerkiksi digitaalisen tukihaun käyttäjäksi Jensen ryhtyisi saman tien. Sähköistä hakua testataan tiloilla tämän kevään aikana.
Jensen on porvoolaisen Kiialan kartanon toimitusjohtaja ja oli mukana eFarmerin hankkeessa, jossa testattiin etäneuvontaa kymmenellä Nylands Svenska Lantbruksällskapin jäsentilalla Uudellamaalla.
Excelillä Jensen on ottanut lisätehoja tilan johtamiseen. Hän laatii sen avulla tekemistään taulukoista analyysejä pivotilla.
Pivot-työkalulla pystyy tutkimaan Excel-taulukoiden tietoja eri näkökulmista ja laskemaan niistä yhteissummia tai lukumääriä. Tiedoista voi laatia kehityssuuntia ja tilannekatsauksia.

Kasvisto kännykässä

Etäneuvojaa (Remote advisor) pidetään Suomen, Puolan ja Tsekin kesken toteutetun eFarmer-hankkeen kärkiantina.
Etäneuvonnassa pyritään siihen, että viljelijä voisi työn tuoksinassa kohtaamistaan ongelmista kysyä saman tien apua neuvojalta mobiiliyhteyksin. Tavoitteena oli hyödyntää muitakin palveluja etäyhteydellä.
Jensenillä yhteysvälineenä oli kännykkä. Testi sattui pahimpaan kevättöiden ruuhkaan eivätkä langattomat yhteydetkään olleet parhaimmillaan, joten tiedot eivät siirtyneet WebWisuun. WisuMobilella voi suoraan päivittää lohkokirjanpitoa pellolla WebWisun tietokantaan.
Jensen pitää erinomaisena mahdollisuutta kirjata kommentit kännykkään peltolohkoilla suoraan WebWisuun. Ja toisinkin päin: seurata kännykältä lohkotietoja. Hyvin päivitetyt tiedot ovat arvokkaita tilanteita arvioitaessa.
”Yhteystekniikan täytyy olla nopea ja luotettava, muuten sitä ei tule käytettyä”, hän painottaa ja toteaa, että PDA-laitteen tai kommunikaattorinkin näytöt ovat aika pieniä. Toistaiseksi hän syöttää käsin pelloilla tehdyistä muistiinpanoista tiedot WebWisuun.
Jensen mainitsee ulkomailla käytössä olevan kuva-arkistopalvelun, joka hänestä olisi kätevä: pellolla kasvitaudin havaittuaan voi kännykästä tarkastaa, mistä taudista on kyse. Toimenpiteet voisi varmistaa vaikkapa Remote advisor -palvelulla.

Kuohuuko pinnan alla?

Kiinnostavana Jensen pitää Johannes Tiusasen väitöstutkimusta, jossa peltoon upotetuilla pienoistietokoneilla seurattiin pellon tilaa. Tutkimuksessa kehitettiin erityinen antenni, jonka avulla signaalit saatiin pyydystettyä maan sisältä tietoja vastaanottimelle.
Tiusasen väitöksen tuloksista on päätelty, että liittämällä pienoistietokoneisiin erilaisia antureita voidaan seurata veden virtauksia, jopa yksittäisiä ravinteita maan sisällä.
eFarmerissa tehtiin Peltomaan laatutestistä moderni Internet-sovellut ja laatutesti olisi saanut tuulta siipiensä alle aivan eri tavalla, jos se olisi tullut ympäristötuen hakemisen ehdoksi, kuten sovellusta kehitettäessä uumoiltiin. Vielä ei niin käynyt.
”Keskusteltu on siitä, että uusiakin hankkeita toteutettaisiin”, toimialajohtaja Juha Pirkkamaa Agropoliksesta arvioi eFarmerin verkko-opetuksen jatkokehittämisestä. Näilläkin hankkeilla yritetään parantaa maatilayritysten kilpailukykyä, koska siitä on paljon kiinni koko toimialalla.

 

Internetissä:
agronet.fi/maitotilan_johtaminen
agronet.fi/peltomaan_laatutesti
mtt.fi/infoxt