Sopimusviljelykuviot puntarissa

Kuluva talvi on puistellut pölyttynyttä viljakauppaa uuteen uskoon. Hintojen ylämäki uhkaa jättää sopimusviljelyn edut varjoonsa. Ovatko viljelysopimukset historiaa, MTK:n vilja-asiamies Minna Oravuo?
Vilja-asiamies Minna Oravuon mukaan tämä vuosi on muuttanut tilannetta viljakaupassa rajusti.
”Viljelijöiden kokemus on, että hinta on noussut ja on hyvällä tasolla. Monelle on kehittynyt näkemystä, että paras tapa on viljellä vapaasti ja katsoa syksyllä kuka maksaa sadosta parhaan hinnan. Tällaista äänenpainoa on olemassa enemmän kuin ennen.”
Saman tien Oravuo muistuttaa, että sopimusviljely on tärkeää sekä teollisuudelle, joka haluaa varmistaa raaka-aineensa että viljelijälle joka haluaisi saada sopimuksista lisäarvoa. Vaikka hinnan kiinnittämisestä ei olisi hyviä kokemuksia, Oravuo suosittelee harkitsemaan sitäkin vaihtoehtoa ainakin osalle sadosta.
”Monelle on muodostunut käsitys, että on riski sitoa satonsa hinta etukäteen. Näinhän asia ei mene. Riski on siinä, että markkinatilanteet vaihtuvat nopeasti ja samalla hinnat muuttuvat. Viljelyllä elävä on kokonaan markkinoiden armoilla, jos osallekaan sadolle ei ole sovittu ostajaa eikä hintaa”, Oravuo sanoo.

Uudet sopimukset
tarkoin harkittavia

Tarjolla olevat uudentyyppiset viljakauppasopimukset Oravuo kehottaa lukemaan hyvin läpi. Osa toimijoista tuo markkinoille uusia hinnan määräytymisperusteita. Näitä kannattaa vilja-asiamiehen mukaan harkita vakavasti esimerkiksi osalle sadosta. Allekirjoittajan pitää kuitenkin lukea tekstit huolella ja ymmärtää mihin sitoutuu.
”Hyvä vaihtoehto olisi varmasti tehdä osalle sadosta sopimus ja siitä osalle kiinnittää myös hinta. Missään tapauksessa ei kannata kiinnittää koko sadon hintaa. Etenkään leipäviljan osalta riski on, etteivät laatuvaatimukset täytykään.”
Viljelijöitä ja heidän edustajaansa harmittaa, että hyvästä laadusta ei viljamarkkinoilla palkita riittävästi. Laatuhinnoittelu on lähinnä negatiivista ja plussaa saa harvoin.
”Näyttää siltä, että vaikka muuta puhuttaisiin, niin mieluiten ostetaan peruslaatuista viljaa. Laatulisät eivät useinkaan ole riittäviä, jotta niitä saadakseen kannattaisi erikseen panostaa”, Oravuo sanoo.

Tuleva markkina-
tilanne mielenkiintoinen

Sadon 2008 markkinatilannetta Oravuo pitää vaikeasti ennustettavana. Viljan ja öljykasvien kysyntä kasvaa tietyn verran, mutta niin tekee myös tarjonta. Sen näkee jo tuotantopanosten myyntimääristä ympäri maailmaa.
”Hinnoissa voi olla laskupainetta, jos sato onnistuu hyvin ympäri maailmaa. Toisaalta varastotilanne on sen verran heikko, että jos jossain päin maailmaa epäonnistutaan, kysyntä ja tarjonta ovat pian tasapainossa.”
Tilanne on kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen. Tällä hetkellä tiedetään, että Euroopassa kasvaa entistä suuremmat alat viljaa. Ne ovat myös talvehtineet hyvin. Suomen tilanne riippuu aina vientimarkkinoista. Toisaalta mitä tahansa voi tapahtua, ennen kuin sato on missään päin Eurooppaa kaupan.
”Viljamarkkinoiden ominaispiirre on rehuviljan ylituotanto. Sille on löydettävä hyviä käyttökohteita. Logistista kustannusta syntyy Itämerestä eikä Euroopassa ole suurta kysyntää, jos sato siellä on hyvä”, Oravuo sanoo.
Kesannon ottamisesta viljelyyn turhan innokkaasti Oravuo varoittaa vielä erikseen. Ylituotanto laskee hintoja helposti ja kesannolle saa ensi vuonna samat tuet kuin ennenkin. Viljelemällä saa vain ympäristötuen, jota kesantopelto ei saa.

Lisää aiheesta Maatilan Pellervossa 3/2008.