Kynnölle on haettu epätoivoisesti korvaajaa. Kyntö on kuulemma kallista ja hidasta. Ensi innostuksen jälkeen on kuitenkin usein jouduttu tunnustamaan, että ongelmien poistoyritykset ovat synnyttäneet uusia.

Laitteessa on kaksi pyörivää akselia, joissa on erilaiset työstöterät. Kuva J Knuuttila

Pellolle pintaan jäävässä kasvinjätteessä muhii tauteja. Tiivistymät eivät katoa, vaan vaihtavat paikkaa. Kunnon kylvöalustan aikaansaaminen vaatii usein ylimääräisiä ajokertoja. Työaikaa ei säästykään, se voi jopa lisääntyä.
Kyntö on puolustautunut terhakasti. Kun ei muu enää ole auttanut, on vedottu siihen, että se on vanha ja koeteltu keino. Tähän asti se on pitänyt sijansa perusmuokkausmenetelmänä. Nyt on kuitenkin tulossa haastaja, joka käyttää paljolti kynnön argumentteja. Kysymyksessä on vielä kyntöäkin vanhempi menetelmä, kuokkiminen.
Kuokkiminen tehdään tietenkin nykyisin koneellisesti. Könnin kuokkamies on kokenut uuden tulemisen. Suomeen on tuotu muutama Imants-merkkinen muokkauskone Matti Laurilan toimesta. Loimaalainen Laurila tunnetaan muun muassa F@rmphone monitoimipuhelimen ja Scan-Agro-koneiden maahantuojana.
Imants on ristitty lapiomuokkaimeksi. Sen etumaisella kelalla onkin hieman vajaan 25 senttimetrin levyisiä teriä. Kela pyörii noin 90 kierrosta minuutissa, kun voimanottoakselin nopeus on tuhat kierrosta minuutissa. Lapiomuokkain etenee siis metrin verran kelan kierrosta kohti, kun ajonopeus on 3–4 kilometriä tunnissa.
Etukelan takana on sitä pienempi kelarumpu. Myös siihen tulee voimansiirto. Takakelan kehällä on jousiteräksestä valmistettuja, kehää myötäileviä puikkoja. Ne murskaavat tehokkaasti kokkareita. Samalla rumpu tiivistää maata.
Kaksi kelaa siis pyörii menosuuntaan. Tämä saa aikaan sen, että lapiomuokkaimella on hyvät menohalut eteenpäin. Useimmissa tapauksissa lapiomuokkaimen menohaluja on jarrutettava sopivalla vaihteella.
Työsyvyyttä löytyy jopa 45 senttimetriä, jos tarvetta on. Etenkin kevyillä mailla kasvinjätteiden sekoitus on tehokasta. Sopivalla ajonopeudella saadaan valmista kylvö- tai istutusalustaa kerta-ajolla. Muita muokkaustoimenpiteitä ei tarvita. Leveät lapioterät eivät vaivaa maata työntämällä sitä sivuilleen. Sen sijaan ne nostavat lapiollisen kerralla suoralla pistolla ja heittävät nostetun maan koneen suojapeltejä vasten. Maa murenee luonnollisella tavalla, liiaksi piiskaamatta, kunhan maltti kuskilla säilyy.

Sopii perunanviljelyyn
Katriina ja Ilkka Markkula viljelevät ruokaperunaa Trumetarin tilalla Ulvilassa. Myös tärkkelysperunaa, sokerijuurikasta ja mallasohraa tuotetaan. Viljelykierrossa on myös persianapilalla ja raiheinällä perustettuja yksivuotisia viherkesantoja.
Isännyyteen ryhdyttyä oli heti tarpeen tarttua perusasioihin. Tilan peltojen kuivatus kaipasi kohennusta. Tiivistymiä oli havaittavissa ja pintavesi seisoi. Isäntäpari onkin ojittanut tilan kaikki pellot uudelleen viimeisten kymmenen vuoden aikana. Isännän mukaan vaihtoehtoja ei ollut. Riittävän tehokas ja monipuolinen vuoroviljely ei olisi muuten ollut mahdollista.
Perusmuokkauksessa oli käytössä viisiteräinen paluuaura. Isäntä ei sitä suuremmin moiti, toteaa vain, että kyntötraktorin ajajasta oli ainainen pula. Viljakylvösten muokkausta yritettiin tehostaa kultivaattorilla. Sekä auran että kultivaattorin jälki ei sellaisenaan riittänyt istutusalustaksi. Maata piti edelleen muokata äestämällä. Viljojen kylvössä olki haittasi etenkin kultivoinnin jäljiltä.
Markkula sattui sitten norjalaisen Helge Henriksenin järjestämään työnäytökseen, jossa esiteltiin Imants-lapiomuokkainta. Se sai isännän syviin tuuminkeihin, sillä työjälki vaikutti lupaavalta. Niin siinä kävi, että aurat ja kultivaattori lähtivät. Tilalle tulivat Imants-lapiomuokkain ja Catros-lautasmuokkain.
Markkula on tyytyväinen ratkaisuunsa. Useimmissa tapauksissa perunan istutus sujuu suoraan lapiomuokkaimen tekemään jälkeen. Sokerijuurikkaan kylvö vaatii joskus äestyksen, etenkin jos maassa on runsaasti kasvinjätteitä. Etenkin yksivuotisen nurmikesannon jäljiltä ylimääräinen muokkauskerta voi olla tarpeen.
Istutuksia on siirretty viikko, parikin entistä myöhäisemmiksi lähinnä perunaseitin takia. Maan pitää olla riittävän lämmin perunansiemenelle, ja maan halutaan kuivuvan riittävästi ennen muokkausta. Maata ei yritetä kuivatella muokkaamalla. Varhaisperunalohkot muokataan syksyllä kuohkeiksi. Kuohkea muokkauskerros hillitsee roudan tunkeutumista. Kun routaa on vähän, istuttamaan päästään varhain.

Oljen kanssa pärjää
Oljen kanssa pärjätään parhaiten, kun tiivistysjyrää käytetään kohtuullisesti. Viherkesantonurmet muokataan Roundup-käsittelyn jälkeen lapiomuokkaimella suoraan maahan. Kesällä on tietysti yksi hoitoniitto.
Kiviä Imants tietenkin vierastaa. Markkula on ottanut tavaksi merkitä kiven gps-laitteeseen, kun takana jyrähtää. Seuraavina vuosina kiven kohdalla voi ottaa varovaisesti.
Markkulan mukaan perunoitten istutus sujuu muokkauksen puolesta loistavasti. Maa saadaan riittävän syvältä muokattua. Yksi ajokerta riittää mainiosti.
Markkula arvelee, että lapiomuokkaimella tiivistymisvaara on selkeästi pienempi kuin kynnössä. Vakopyörä on eliminoitu kokonaan. Traktori kulkee pellon pinnalla. Terä menee suoraan maahan ja heittää irrottamansa ”lapiollisen” sellaisenaan koneen peltejä vasten. Maata ei syrjäytetä terän edestä.
Imantsin teho riittää Markkulan mielestä pitämään istutuskoneen hyvin kurissa. Sillä saadaan valmista istutusalustaa 7–8 hehtaaria kohtuullisen mittaisen päivän aikana. Ajaminen on kaikin puolin helppoa, vaikka hieman puuduttavaa, sillä kone etenee rauhallisesti. Vain voiman ääni kuuluu konehuoneesta. Trumetarin tilalla muokkaustöistä on sukeutunut Katriina-emännän työmaa.