Yhteisostoilla 30 euron
alennus rehutonnilta

Sodankylässä kymmenen vuotta toimineen hankintaosuuskunta Maatalous-Lustikkaan vetäjät laskevat, että jäsentilat ovat säästäneet kunakin vuonna vähintään 50 000 euroa vuodessa yhteisillä rehu-, lannoite- ja muilla ostoilla. Yhteistyö paikallisen maatalouskaupan kanssa toimii silti mainiosti. Viljelijät säästävät ja toisaalta paikallisten yrittäjien asema pysyy vakaana, kun elinkeinon tulevaisuus vahvistuu.

Viimeiset kuusi vuotta puheenjohtajana toiminut maanviljelijä Tapani Tapaninen sanoo, että toiminta-aikanaan Lustikkaista on kehittynyt merkittävä ostaja koko Lapin läänin maatalouskaupan mitassa.
”Uskallan väittää, että jo yksistään 1,5 miljoonan kilon vuotuiset rehuostomme säätelevät täkäläistä hintatasoa viljelijöiden eduksi. Osuuskunnasta hyötyvät myös ne, jotka eivät ole jäseniä, koska kilpailu laskee hintatasoa kokonaisuudessaan jopa Sodankylän naapurikunnissa. Lisäksi paikalliset maatalouskauppiaat hyötyvät, koska tilakohtainen laskutus pyörii niiden kautta.”
Tapaninen arvioi, että rehulasku on tippunut osuuskunnan ansiosta noin kymmenen prosenttia, kolmisenkymmentä euroa tonnilta. Lisäksi yhteisostoin hankitaan 200 tonnia lannoitteita, 30 000 litraa AIV-liuosta, siemeniä ja polttoaineita, joista saadaan alennusta suunnilleen saman verran.

Vähitellen uskottavaksi
kauppakumppaniksi
Osuuskunta Lustikkaat perustettiin osana Sodankylässä toteutettua Sivukylien maatalouselinkeinojen kehittämishanketta 13.1. 1999. Perustavassa kokouksessa oli läsnä 19 henkeä, joista perustamisasiakirjan allekirjoitti16 – enimmäkseen maidontuottajia mutta myös nauta-, poro- ja lammastilallisia. Kevään aikana jäsenmäärä kohosi 33:een, ja nyt jäseniä on 34. Alkuperäisistä vain kaksi on eronnut jäätyään eläkkeelle. Kaikki jäsentilat sijaitsevat sivukylillä, mutta silti kolme Sodankylän suurinta tilaa on mukana.
Sihteeri Anna-Maija Kokkoniemi muistelee, että alkutaipaleen suurin ongelma oli hankkia uskottavuus tavarantoimittajien silmissä. ”Kun menin perustamisen jälkeen kertomaan osuuskunnasta ja sen tarkoituksesta paikallisiin liikkeisiin, minut melkeinpä naurettiin ulos.”
Rehut ovat osuuskunnan ylivoimaisesti suurin vuotuinen hankinta. Parilla ensimmäisellä tarjouskierroksella voiton vei utajärveläinen rehunvalmistaja, mutta sen jälkeen kaikki rehunmyyjät ovat voittaneet vuorollaan. ”Minusta tämä kertoo siitä, että meistä on tullut uskottava kauppakumppani, ja valmistajat osaavat ajatella omia hyötyjään esimerkiksi kuljetuksissa”, Kokkoniemi sanoo.
Puheenjohtaja Tapaninen korostaa avoimuutta. ”Meillä kunkin tuoteryhmän tarjouspyynnöt hankkii hallituksessa sovittu henkilö. Itse tarjouspyynnöt on kuitenkin viisainta avata vasta virallisessa kokouksessa, josta laaditaan myös pöytäkirja niin vältytään jälkipuheilta. Alkuun tässä oli vähän totuttelua ennen kuin huomasimme kuinka tärkeää ehdoton luottamuksellisuus on. Periaate, että halvin tarjous voittaa, karsii jupinat kauppauskollisuudesta tai asiakorttien tuomista hyödyistä. Tästä on sovittava ennen tarjousten avaamista.”

Kanssakäyminen
lisääntynyt
Taloudellisen hyödyn päälle osuuskuntalaiset korostavat, että yhteistoiminta lisää sosiaalista kanssakäymistä ja lujittaa viljelijöiden yhteishenkeä. Osuuskunnan välityksellä on esimerkiksi syntynyt itse kunkin tarpeisiin konerenkaita, jotka ovat hankkineet mm. kalkki- ja lietevaunuja sekä kivenkeräyskoneen.
Pikkujoulut ovat tietysti pitkä perinne, mutta isona kauppakumppanina osuuskuntaperheille on järjestynyt enemmän ja vähemmän sponsoroituja retkiä alan yrityksiin teatteri- ja museokäynteineen mm. Ouluun.
Naiset ovat perustaneet jumppakerhon Lehmäleidit, joka kokoontuu joka perjantai kirkonkylällä säännöllisesti. ”Siellä tulee usein puheeksi myös arkisia työasioita ja syntyy hyviä ideoita. Jumppakerhon perua on esimerkiksi yhteisen kasvinsuojeluruiskun hankinta”, Kokkoniemi kertoo.
Koska osuuskunnan aktiivijäsenet tekevät töitä talkooperiaatteella kulukorvauksia vastaan, toiminta on rajoitettu vain alussa sovittuihin yhteishankintoihin, ettei työmäärä kasva liikaa. ”Uutena toimintamuotona kokeilemme ensi keväänä yhteisurakointia. Tilaamme Etelä-Lapista yrittäjän, joka tekee työn nykyaikaisin konein. Kokemusten jälkeen päätämme, miten tässä asiassa toimitaan jatkossa”, Tapaninen kertoo.
Lustikkaat on Lapin aktiivisin hankintaosuuskunta. ”Kittilä-Kolari -alueelle perustettiin samaan aikaan pienempi osuuskunta, joka toimii edelleen, mutta Tornion seudulla toiminta on tietääksemme tyrehtynyt”, Tapaninen kertoo.
Lustikkaat piti helmikuun lopulla 10-vuotisjuhlat, joihin osallistui mm. maatalousministeri Sirkka-Liisa Anttila.
Osuuskunnan osuusmaksu 170 euroa, liittymismaksu 80 ja vuotuinen, juokseviin menoihin kuluva palvelumaksu 40 euroa.