Tiedostojen kyyti hiuksenohuissa kuiduissa osuuskuntien vesivetojen reiteillä on valon nopeutta mennen tullen. Käyttäjät saavat kunnon monipalveluverkon, jossa riittää puhtia.

Vesiosuuskunnan valitsema urakoija kaivaa vesi-, viemäri- ja kuituputken maahan. Kuvat M Nummi Valokuitusäikeet ovat lähes hiuksenohuita, tässäkin on vielä nippuja ja jokaisessa kuidussa on värillinen suoja. Kuituja hitsataan yhteen kaapelien liitoskohdassa. Verkko-osuuskunta Kajon tästä keskusyksiköstä riittäisi kuitu noin 900 liittymälle. Kuituverkon liittymä jäsenen kiinteistössä. Tässä tapauksessa liittymästä on otettu haaroitus kahteen rakennukseen.

Lähellä Pornaisten kirkonkylää vanhan suojeluskunnan talon sisäseinä on kuin tapetoitu maastokartoin, joihin on merkitty vesi- ja viemäriverkoston reittejä. Täällä Verkko-osuuskunta Kajon toimistossa seurataan visusti vesi- ja viemärirungon etenemistä, jotta kaivantoihin saadaan myös valokuitukaapelin suojaputki. Myöhemmin suojaputkeen puhalletaan kaapeli.
Pornaisissa ja Mäntsälän eteläosissa perustettiin vesiosuuskuntia 2000-luvun alulla ja silloin mietittiin, pitäisikö vesiosuuskuntien vetää samalla valokuitukaapeli. Alueella toimi kolme vesiosuuskunta, joilla on noin 1500 jäsentä. Nähtiin järkeväksi perustaa kuituverkkoa varten oma osuuskunta.
”Joillakin alueilla yli 90 prosenttia ja vähimmilläänkin yli puolet osuuskunnan vesihuoltoliittymän ottajista on ottanut myös kuituliittymän”, sanoo osuuskunnan toimitusjohtaja Jorma Kohonen.
Verkko-osuuskunnan taktiikka on, että jokaisen vesiosuuskuntaan liittyjän tontin laidalle vedetään suojaputki, ottaa tämä verkkoliittymän tai ei. Se tietää osuuskunnalle investointeja myös ilman tuloja. Koska vesi- ja viemäriverkko kuuluu lakisääteisiin palveluihin, siihen saa investointitukea. Toisin on kuituverkon.
”Kuituverkko ei käy edes pankille vakuudeksi”, Kohonen huomauttaa. Rahoitus ja takuut hoidetaan liittymämaksuin ja yksityisillä lainatakuilla.
Kohonen laskee osuuskunnan vuosituloiksi noin 200 000 euroa. Kajon osuusmaksu jäsenelle on 100 euroa, liittymämaksu on käyttäjälle 2900 euroa ja 49 euron kuukausimaksulla saa 50 megabitin symmetrisen nettiyhteyden.

Hetki tiukkaa
rahan kanssa

”Tämä on ylimenovaihetta ja kestää muutaman vuoden siihen asti, kun liittymämaksut on kuitattu ja kaikki jäsenet käyttävät verkkoa”, sanoo Kohonen osuuskunnan taloudesta.
Jäseniä osuuskunnalla on yli 700, liittymäsopimuksia noin 650 ja palvelusta nauttii jo noin 320 jäsentä.
Lainaa Kajolle on kertynyt noin 1,6 miljoonaa euroa. Kajon hallituksen puheenjohtaja Jari Järvinen sanoo odottavansa optimistisena osuuskunnan toimialueen kuntien päätöksiä myöntää takuita osuuskunnan lainoille. Todellisen monipalveluverkon kuntiin tuovien osuuskuntalaisten mielestä kunnilla on siihen hyvät perusteet.
Järvisen mukaan osuuskunnan hankkeet ovat edenneet suunnitellusti, vain kytkettyjen talouksien määrä on tavoitetta pienempi, mutta se johtuu vesiosuuskuntien aikatauluista.
Järvisen mielestä osuuskunnan talouden kannalta liittymiä on hyvä tulla lisää, jotta lainojen takaisinmaksu nopeutuu. Hän on varma, että jossakin vaiheessa voidaan päättää jäsenten kannalta myönteisistä hinnanmuutoksista.
Kajo vetää jäsenilleen vain kuidun.
”Yksikään muu toimija ei pysty tarjoamaan näin nopeaa monipalveluverkkoa”, Kohonen sanoo. Monipalveluverkon käyttäjä voi Kohosen mukaan vaikka pistää liittymäänsä webbipalvelimen tai isommankin palvelukeskuksen, koska siirtonopeutta riittää kumpaankin suuntaan. Hän arvelee, että Kajoon ajan mittaan liittyy saman verran talouksia kuin vesiosuuskuntiinkin.
Järvisen mukaan taloja ja tontteja haja-asutusalueelta tavoittelevia ostajia kiinnostaa, saako kiinteistöön kunnon tietoliikenneyhteydet, jotka ovat nuorelle polvelle kuin itsestään selviä.
Monipalveluverkon vahvuuksista yksi esimerkki on Suupohjasta: vanhuksille tehtiin televisioon palvelu, jossa painamalla omalääkärin kuvaa syntyi kuva- ja puheyhteys terveyskeskukseen.

Typpimittaus-
laukkuja viljelijöille

Viime syksynä Bengt Aspelinin pihapiiriin Sipooossa vedettiin vesi- ja viemäriliityntä ja samalla tuli Verkko-osuuskunta Kajon kuitukaapelin suojaputki. Aspelin liittyi verkko-osuuskuntaan ja sai piharakennukseen kunnallistekniikan lisäksi samalla tietoliikenteen liittymät. Tietoliikenneyhteys jaettiin tilan kahteen asuinrakennukseen.
Jakaminen mahdollisti Aspelinin vanhemmille heidän kaipaamansa Ruotsin televisiokanavien katselun. Linja tuottaa hyvää kuvaa televisioon. Tätä varten hankittiin Maxivisionin HD-digiboksi ja palvelupaketti. Kanavavaihtoehtoja on kymmeniä. Ohjelmia voi tallentaa verkkopalvelimelle, jolla tilaa riittää.
Sadat viljelijät vuosittain saavat Bengt Aspelinin pakkaaman typpianalyysilaukun. Aspelin hankkii laukun tarvikkeet alan tukkureilta Suomesta ja markkinoi niitä yhteistyössä mm. Farmit.netin kanssa. Typpilaukut ovat tilalla tehtäviin typpi-, pH- ja johtokykymittauksiin suunniteltuja mittauspaketteja. Ympäristötuen ehdot edellyttävät tällaisia analyysitietoja.
Aspelin mieluummin verkottui valmiiksi suositun nettipaikan kanssa sen sijaan, että olisi perustanut oman verkkokaupan ja ryhtynyt markkinoimaan sitä.
Aspelin oli muun muassa kehittämässä Kemiran Agron Loris-täsmäviljelypalvelua, mutta Yara-omistuksen jälkiseurauksena hän nyt pyörittää Scandinavian Grow Products -yritystään ja kokoaa typpianalyysilaukut kotitoimistossaan postituskuntoon.
Postitusta varten Aspelin on hankkinut Itellan Prinet-tarratulostusohjelman, joka toimii netin kautta. Kahden megatavun nettilinja riittää juuri sen pyörittämiseen. Aspelin on myös pitänyt kahden megan kupariliittymänsä voimassa.
Typpilaukkujen sesonkiaikaa on kevät; samaan aikaan, jolloin Aspelinilla itselläänkin on kiire kevätkylvöjen kanssa. Reilun sadan hehtaarin sipoolaistilan pääkasvina on leipävehnä, muina viljelykasveina ovat ohra ja öljykasvit.