Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi

 

Tähkässä paikat yli 100 jyvälle,
miksi tyytyä pariinkymmeneen?

Viljan jyväluku, samoin kuin tähkien määrä, määräytyy jo kasvukauden alkuvaiheissa. Kun vilja versoo ja siitä näkyy ulospäin muutama lehti, sen sisällä muodostuvat tähkyläaiheet ja samalla paikat jyville. Periaatteessa jyviä voi olla monitahoisessa tähkässä yli sata, jopa 150.

Käytännössä hyvässä monitahoisessa tähkässä jyviä on yli 60, hyvässä kaksitahoisessa liki 30.

"Viljelyssä kaikki vaikuttaa kaikkeen. Jos maan viljavuudessa on ongelmia tai peittaus on "unohtunut", kasvi saattaa juuri kriittisellä hetkellä kärsiä. Ja lopputuloksena on lyhyt tähkä", maanviljelijä Timo Ikola Isostakyröstä pohtii.

Ja vaikka tähkään alun perin olisi muodostunut paljon tähkylän aiheita, kasvi voi silti myöhemmin karsia niitä tähkän ylä- ja alapäästä. Kasvuolojen tulee olla kunnossa kaiken aikaa.

Ikola on omasta Erkki-ohrastaan laskenut jopa 66 jyvää tähkässä. Jyvämäärä onkin osittain lajikeominaisuus. Satoisissa lajikkeissa on yleensä pitkä tähkä.

Saanassa Ikolalla on parhaimmillaan ollut 14 jyvää päällekkäin, eli 28 tähkässä.

"Tiheys vaikuttaa jyvämäärään erityisesti kaksitahoisilla lajikkeilla. Kylvin kerran Saanaa vehnän tiheyteen, 650 siementä neliölle. Tiuhassa kohdassa jyviä oli sellaiset parikymmentä tähkässä, kun harvemmassa kohdassa peltoa jyviä oli 28", Ikola toteaa.

Muutenkin kylvössä pätevät tutut perusasiat: siemenen tulee olla isoa, ohra pitää ehdottomasti peitata ja pellolle mennään oikeaan aikaan. Ikola peräänkuuluttaa tasaista kevätmuokkausta. "Hommassa onnistuu, kun viljavuusluvut ovat paikallaan ja maa muutenkin kunnossa."

Jos maan rakenne on pielessä, kriittisenä aikana pellolla voi olla lammikoita. Viljan juuret huutavat happea. Hapen puute johtaa lyhyeen tähkään ja pieneen satoon. Sama vaikutus on tyvitaudilla, jos se pääsee kiusaamaan viljaa versomisvaiheessa.

"Starttifosforin merkityksen näen tärkeänä. Sehän vaikuttaa orastumiseen. Kun jyväluku muotoutuu niin pian orastumisen jälkeen, fosforilla on varmasti vaikutusta siihenkin", Ikola sanoo. Hänellä ei ole vielä starttilaatikkoa, mutta seuraavassa kylvökoneessa on.

Starttifosforiin ratkaisu voi olla myös iSeed eli fosforilla pinnoitettu siemen. Ensi kesänä sitäkin on jo yleisesti saatavilla.

Juolavehnä ja muut rikkakasvit ovat kovia ravinteiden rohmuajia. Niiden onnistunut torjunta lisää viljan mahdollisuuksia. Sitä paitsi rikkakasvien lannoitus on rahan kylvämistä tuuleen.

Kun kasvukausi etenee pitemmälle, vilja jatkaa pudotuspeliään. Valmiina oleviin tähkylän aiheisiin tulisi mahdollisimman moneen saada jyvä. Pellolla ei pölytysvaiheessa pitäisi enää tehdä mitään. Tauteja ja lakoa vastaan on jo ruiskutettu.

Eri lajeilla pölytysajat vaihtelevat. Ohra pölyttää, kun sen vihneet ovat näkyvillä, vehnä kun koko tähkä on näkyvissä.

Jos rukiin pölytys epäonnistuu, sille tulee lovitähkiä, joihin nokitaudit iskevät mielellään. Kosteana kesänä jyllää myös punahome.

Teksti: Saara Salonen
S-posti: saara.salonen@agrimedia.fi

 

| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |