Suomen ilmasto lämpenee
Alkanut vuosisata tulee olemaan Suomen ilmastossa suuren muutoksen aikaa. Ilmiö vaikuttaa merkittävästi myös maa- ja metsätalouden tuotantoedellytyksiin.
Maapallon lämpötilan vaihtelut pitkällä aikavälillä tarkasteltuna selittyvät paljolti auringon aktiivisuuden vaihteluista, auringonpilkuista, ja tulivuoren purkauksista. 1900-luvun puolivälistä lähtien tapahtunut nopea nousu ei selity luonnollisilla tekijöillä, vaan on seurausta ihmisen toimista.
Ilmasto lämpenee kasvihuoneilmiön johdosta. Suomessa talvet lyhenevät ja lumipeite on niukempi. Kesät ovat pidempiä. Sademäärien odotetaan lisääntyvän kesäkuukausia lukuunottamatta.
Lämpö sulattaa pohjoista napajäätikköä ja sieltä virtaa makeaa vettä Atlantille. Tämä virtaus saattaa kääntää Golf-virran suuntaa. Jos näin käy, Suomen ilmasto kylmenee. Tämä kehitys ei kuitenkaan ole näköpiirissä tällä vuosisadalla. Jäätikön sulaminen joka tapauksessa aiheuttaa merenpinnan nousua. Tähän mennessä nousu on ollut 10-20 sentin luokkaa ja saattaa kasvaa jopa metriin. Alavilla rantamailla vaikutus voi olla dramaattinen. Arktisilla alueilla odotetaan tapahtuvan jopa kymmenen asteen keskilämpötilan kasvu.
Vuoteen 2080 mennessä Suomen keskilämpötilan arvioidaan nousevan jopa seitsemän astetta. 1900-luku oli lämpimin vuosisata tuhanteen vuoteen. Sen lämpimimmät vuosikymmenet olivat 1930- ja 1990-luvut. Nyt lienee edessä kymmenen viileää ja runsaslumista vuotta. Kun mennään kohti vuosisadan loppua hajonta on suurta ja kylmiä talvia saattaa esiintyä siitä huolimatta, että ilmasto keskimäärin lämpenee.
Lumipeitteen kestoaika Etelä-Suomessa saattaa lyhentyä jopa 100 vuorokautta ja paksuus ohentua 40-80 prosenttia. Pohjois-Suomessakin lumi olisi maassa vähintään kuukautta lyhemmän ajan kuin nykyisin.
Maapallon laajuisesti tulee maatalouteen sekä välittömiä että välillisiä vaikutuksia. Elintarvikkeiden tuotanto pienenee muutaman prosentin. Suurempi vaikutus on sillä, että kasvien tuotantoalueet siirtyvät eri paikkoihin kuin nykyisin. Tämä aiheuttaa pakolaisuutta, siirtolaisuutta, tautien leviämistä ja muita ongelmia.
Esimerkiksi malariasääsken elinalue saattaa laajentua Eurooppaan, samoin muut taudinkantajat levittäytyvät nykyisiltä alueiltaan.
Havumetsät vetäytyvät kohti pohjoista. Kun ilman hiilidioksidipitoisuus kasvaa, metsien kasvu nopeutuu, jopa 40 prosenttia.
Rauduskoivu lisääntyy voimakkaasti ja hieskoivu jonkin verran, kun mänty ja kuusi vetäytyvät pohjoiseen. Tammi saattaa levittäytyä Oulun korkeudelle asti.
Ilmaston lämpeneminen tuo mukanaan uusia hyönteislajeja ja metsätuhojen riski lisääntyy. Myös suuret, kasveja syövät nisäkkäät, kuten hirvi, hyötyvät vähentyvästä lumipeitteestä.
Me tällä hetkellä elävät ihmiset tulemme käyttämään fossiiliset polttoaineet kokolailla loppuun. Tulevilla polvilla on sitten edessään ilmastonmuutosten haittavaikutukset ja sopeutuminen siihen, että fossiilisia polttoaineita ei enää ole käytettävissä.
Vaikka yksityisen ihmisen rooli tuntuu mitättömältä maapalloa koskevissa asioissa, voi silti seurata asioita, olla niistä selvillä ja valintoja tehdessään ajatella myös tulevia jälkeläisiä.
Martti Seppänen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |