Suorakylvö yleistyy räjähdysmäisesti
"Suorakylvö tulee leviämään räjähdysmäisesti", Farma Maaseutukeskuksen kasvinviljelyagronomi Soile Hänninen ennustaa. "Kymmenen vuoden kuluttua Varsinais-Suomessa kynnetään vain luomupeltoja ja joidenkin erikoiskasvien kylvöalustoja."
Hurja ennuste, mutta voi hyvinkin pitää paikkansa. Suorakylvöön on siirrytty rivakkaa tahtia joka puolella maata, mutta Lounais-Suomessa suorakylvettäviä hehtaareita on suhteellisesti eniten.
Hännisen mielestä muutos on oikea. "Hyvä kun hintahulluuden vastapainoksi saadaan muuta hulluutta. Kun tuotteiden hinnat ovat tulleet alas 70 prosenttia, on hyvä, jos konekustannuksia voidaan pudottaa 50 - 75 prosenttia ja työaikaa vähentää 80 prosenttia. Silloin työstä saa vielä palkankin."
Kun tahti on kiivas ja meno hurjaa suorakylvörintamalla, vaaditaan hyviä neuvoja, ettei tule pahoja takaiskuja. Hännisen arvion mukaan 15 - 20 vuotta suorakylväneet eivät enää perinteiseen viljelyyn takaisin palaa.
"Nyt aloittelevien suorakylväjien pitäisi heti päästä oikeille jäljille, ettei kaikkien tarvitsisi maksaa oppirahoja. Minusta on hyvä, että esimerkiksi meidän alueella MTT:n Mietoisten tutkimusasemalla on tehty virheitä ja opittu kantapään kautta, jolloin viljelijöiden ei tarvitse tehdä enää samoja virheitä."
Kylvöala tuplaantunut vuodessa
Suorakylvö on tällä hetkellä kasvinviljelyn kuumin peruna. Syksyllä sängelle jätettävä pinta-ala on lisääntynyt huimasti, ja viime vuoden kuiva syksy vielä vauhditti tilannetta. Muutamassa vuodessa konemerkkien kirjo on moninkertaistunut, eikä tarjonta jatkossa ainakaan vähene.
Viljelijäkokemuksia suorakylvöstä on joillakin liki parin kymmenen vuoden ajalta, mutta useimmilla vasta vuodelta tai parilta. Kotimaisia tutkimustuloksia ei aiheesta vielä kovin paljon ole, mutta koko ajan tilanne paranee. Muun muassa MTT:ssä on meneillään useita tutkimuksia, joiden tuloksia saadaan aikanaan. Eri konemerkkien vertailusta on luvassa ensimmäisiä tuloksia vuonna 2004.
Suorakylvö houkuttelee erityisesti niitä, joilla kylvö- ja muokkauskoneiden uusinta on ajankohtaista. Yhden miehen kylvöketjussa aikaa ja työtä säästävä menetelmä on tervetullut uutuus. Säästöt houkuttelevat toki muutenkin jokaista. Halvan viljan hinnan aikana halutaan myös tuottaa halvalla.
Suorakylvöön perehtyminen tuo vastaan monia ristiriitaisuuksia ja avoimia kysymyksiä. Jonkun mielestä esimerkiksi kalkki pitää kunnolla sekoittaa maahan jotta se toimisi, toisen mielestä kylvökoneen vantaat liikuttavat maata riittävästi. Murukerroksen muodostuminen kylvövakoon on toisesta välttämätöntä, toisesta ei. Entä miten pitkäksi sänki pitäisi puidessa jättää?
Oikeaa kylvöaikaa ei sänkipellosta näe samalla lailla kuin kuivuvasta kyntöviilusta. Epäonnistumisia on sattunut, mutta uskoa suorakylvöön se ei ole vienyt. Moni hyväksyy sen, että ensimmäinen vuosi on harjoitteluvuosi. Säästöt työssä ja polttoainekuluissa korvaavat mahdollisesti pienemmäksi jäävän sadon.
Menetelmänä suoraan sänkeen kylväminen on tullut jäädäkseen. Tiedon lisääntyminen tutkimuksen ja yksityisten viljelijöiden kokemusten myötä saa mukaan myös etukäteen ennakkoluuloisia.
Monet suorakylvökoneen ostaneet ilmoittavat tekevänsä myös urakointia, joten yksi tapa tutustua aiheeseen on soittaa urakkamies paikalle ja katsoa, miltä homma omilla pelloilla näyttää.
Saara Salonen
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |