Nautojen hyvinvointimittari sopii työkaluksi
Hyvinvointia pidetään suomalaisen kotieläintuotannon vahvuutena. Vahvuuksia tulisi hyödyntää myös markkinoinnissa. Helpon tien kulkijat saattavat markkinoida hyvinvointia pelkkien mielikuvien pohjalta. Se voi toimia aikansa, mutta vähitellen mielikuvat rapistuvat, jos todellisuus ei vastaa luotua kuvaa. Pysyvä luottamus saavutetaan vain todellisella, pitkäaikaisella ja tuloksellisella työllä. Hyvinvointi pitää pystyä todistamaan.
Asiantuntijat ovat pyrkineet kehittämään mittareita, joiden avulla hyvinvointia voitaisiin arvioida. Tehtävä ei ole helppo. Yksittäisen asian vaikutuksesta eläinten hyvinvointiin saatetaan ajautua tuntikausien kinasteluun. Usein joudutaan päättämään, mitä arvostetaan eniten: ruoan turvallisuutta, tuotannon taloudellisuutta, hoidon helppoutta vai eläinten hyvinvointia.
Tässä Terve eläimessä esittelemme A-Tuottajien Turvallinen kumppani -hankkeen tuottaman nautojen hyvinvointimittarin. Parhaimmillaan mittarin käyttö auttaa yrittäjää huomaamaan kasvattamossa asioita, joiden muuttaminen parantaa sekä eläinten hyvinvointia, taloudellista tulosta että ihmisten viihtymistä.
Sataa pistettä tavoittelevalla pitää olla runsaasti perämetsiä, koska osa eläinten hyvinvointia parantavista ratkaisuista heikentää taloudellista tulosta. Toisaalta moni hyvinvointia parantavista asioista parantaa kannattavuutta. Oma arvioni on, että taloudellinen optimi löytyy jostain 50 - 80 pisteen väliltä. Jos tila pääsee yli viidenkymmenen pisteen, on moni asia hyvässä kunnossa.
Indeksin perusmalli on saatu Itävallasta. Sen muokkaamiseen suomalaisiin oloihin sopivaksi ovat osallistuneet hyvinvointivastaavat Iris Kaimio, Virpi Seppänen, Tuomas Herva, Camilla Munsterhjelm ja lukuisa joukko neuvojia. Turvallinen kumppani -hankkeen vetäjänä on toiminut eläinlääkäri Pirjo Aho.
Veikko Tuovinen, Suomen Eläinterveydenhuolto
Teksti:
| Sivun alkuun | Sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |