Maatilan Pellervon kotisivulle


Lehden sisältö
Arkisto
Toimitus
Palaute
Mediatiedot

Tilausjulkaisut
Uutiset
Pellervo
www.pellervo.fi



Paperiton lasku 
myös maatiloille

Yritys toisensa jälkeen siirtyy paperittomaan laskujen käsittelyyn. Myös tilitoimistoja vakuutetaan sen eduista, ja yksityisille pankit avannevat palvelun vuoden 2004 aikana.

Paperiton lasku - puhutaan myös verkkolaskusta - näyttää tietokoneella samalta kuin kirjekuoressa postitse tullut lasku. Verkkoselaimella kun toimitaan, laskussa on lisäominaisuuksia. Paperilaskun perustietoihin on totuttu luottamaan, ja laskun lähettäjän voi varmistaa esimerkiksi Y-tunnuksesta, jossa linkki avaa yrityksen tiedot yritysrekisteriviranomaisen sivuilla.

Sähköisellä laskunkäsittelyllä on puolensa. Jos maksaja epäröi laskutusperusteita, hän voi parhaimmillaan laskussa olevasta linkistä tarkastaa tilauksen tiedot tai vaikkapa avata .pdf-muotoisen sopimuksen näköisvedoksen kaikkine allekirjoituksineen.

Maksettavan tuotteenkin nimessä voi olla linkki. Maksaja voi tutkia esitteestä, veloitetaanko häntä oikeasta tuotteesta.

"Asiakkaat ovat toivoneet", projektipäällikkö Jussi Paasikallio Osuuspankkikeskuksesta kertoo paperittoman laskun kehittämisestä. Jo useita satoja yrityksiä on omaksunut menetelmän.

Pääetu tiliöinnissä

Sähköpostiinkin perustuvia laskuja on, mutta OP-ryhmän eLasku-palvelussa laskut tulevat siihen pankkiyhteysnäkymään, jossa asiakas esimerkiksi maksaa laskujaan.

Paasikallion mukaan arviolta 80 prosenttia paperittoman laskutuksen hyödyistä syntyy ostajan puolelle. Yksi suurimmista eduista on tiliöinnin automatisoituminen. Jos yrityksen tietojärjestelmät mukautuvat palveluun, tiedot voidaan viedä automaattisesti kirjanpitoon. Ohjelmistotalot värkkäävät kuumeisesti tarvittavia softasovelluksia.

OP-ryhmä, Nordea ja Sampo kehittivät Finvoice-menetelmän paperitonta laskua varten. Finvoice pohjaa Euroopan pankkijärjestöjen kehittämään ePI-maksuosaan. Paperiton lasku on vielä uutta, niinpä Finvoice on Paasikallion mukaan herättänyt mielenkiintoa ulkomaillakin.

Finvoice on xml-muodossa, se voidaan avata Internet-selaimella ja tulostaa paperille. Selaimessa avautuakseen tiedostot käyttävät dtd- ja xsl-aputiedostoja, jotka asiakas saa palvelusta sovittuaan. Xml-tiedostojen käyttäminen edellyttää IE-selaimesta versiota 6.0 ja Netscapesta versiota 7.0.

Finvoicen saa käyttöönsä kopioimalla ilmaisen arkistointiohjelman Suomen Pankkiyhdistyksen kotisivulta. Pankkiyhteysohjelmalla ostolaskut noudetaan pankista ja kopioidaan Saapuneet aineistot -hakemistosta. Arkistointiohjelma purkaa ne Laskut-hakemistoon, jossa ne ovat käsiteltävissä. Pankkiyhteyteen käyvät nykyiset yhteydet, esimerkiksi OP-ryhmän Kultalinkki.

"Pankki säilyttää laskuja noudettavina arkistossa kaksi kuukautta. Asiakas voi tallentaa ne oman koneensa arkisto-ohjelmaan haluamakseen ajaksi", Paasikallio kertoo.

Virtuaaliviivakoodin voi kopioida sähköisestä laskusta ja pudottaa maksun saajan tietohin, jolloin lasku täyttyy automaattisesti kuten viivakoodikynää käytettäessä.

Ilmainen yksityisille

"Paperiton lasku sopii hyvin maatiloillekin ja helpottaa kirjanpitoa", sanoo markkinointipäällikkö Kari Vartiainen OPK:n maaseuturahoituspalveluista. Kun yritykset lisäävät laskuun tarvittavat koodit, tapahtumat voi siirtää sähköisesti maatilatalouden kirjanpitoon. Tämä edellyttää valmiuksia myös tilan atk-varustukselta. Muille kuin Kultalinkin käyttäjille Internetissä toimiva menetelmä avautuu myöhemmin.

Tekninen palvelu on sama, hyödyntää paperitonta laskua yritys tai yksityinen pankin asiakas, mutta Paasikallio arvioi, että yksityisillä tuskin on perusteita maksaa palvelusta.

Yksityisiä tullaan houkuttelemaan paperittoman laskun hyödyntäjiksi vielä vuoden 2004 aikana. Maksaessaan laskuaan pankkiyhteydessä hän saa näytölle tiedon, että tälle yritykselle voi maksaa uudellakin tavalla.

 

Teksti: Markku Nummi
S-posti: etu.suku@pellervo.fi

 

| Sivun alkuun | 4/04 sisältö  | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |