Huolellinen
suunnittelu tuotti hyvän tuloksen
Toimiva suurnavetta edullisesti
Navettarakennuksen etukäteissuunnittelun tärkeyttä ei voi liiaksi korostaa.
Ensin on asetettava itselle sopivat tavoitteet navetan koon ja toiminnallisuuden suhteen. Samalla on pidettävä mielessä mahdolliset tulevaisuuden haasteet. Navettaa on voitava helposti laajentaa, mikäli sellainen tarve joskus tulee.
 Vesa ja Päivi Tikka perheineen. Lehden kansikuva on tilan uudesta navetasta. Kuva Jussi Knuuttila
|
Niin kokonaisuuden kuin yksityiskohtienkin suunnittelussa tarvitaan aina asiantuntijoiden apua. Rakennustekniset yksityiskohdat on ilman muuta viisainta jättää asiantuntijoiden murheeksi. Rakentamisen helppoudesta ja nopeudesta on tulossa yhä tärkeämpi tekijä. Se on sitä tärkeämpi, mitä suuremmasta hankkeesta on kysymys.
Kurikkalaiset luomumaidontuottajat Päivi ja Vesa Tikka aloittivat navettasuunnittelun pari vuotta ennen rakentamisen alkamista. Tavoitteeksi asetettiin kilpailukyvyn varmistaminen mahdollisimman pitkälle tulevaisuuteen. Heistä alkoi näyttää selvältä, että tuotannon lisääminen on välttämätöntä, jos aikoo maidontuottajana pärjätä.
Yhtä tärkeä tavoite oli, että laajennus ei saa lisätä työtä nykyisestä, sen pitäisi mieluummin vähentää sitä. Tikat haluavat riittävästi vapaa-aikaa ja mahdollisuuksia lomailuun perheen kera. Perheessä on neljä pientä lasta. Tikat ovat tarkkoja siitä, että vanhempien aikaa riittää myös heille. Nämä asiat merkitsevät heille elämisen laatua.
Tietenkin oli oleellista, että taloudelliset resurssit varmistettiin niin, että hanke sen puolesta voitiin toteuttaa. Rahoitusjärjestelyt saatiin hoidettua kitkatta, kun ne perustuivat ajoissa tehtyyn huolelliseen suunnitteluun. Samalla pyrittiin mahdollisimman suureen varmuuteen siitä, että rakennushankkeen kustannusarvio pitää. Rahapula projektin loppusuoralla voi tulla kalliiksi.
Oleellinen osa tuotannon laajentamispäätöksessä oli sekin, että Tikat ovat vasta puolivälissä neljättä vuosikymmentään. He tunsivat olevansa vielä riittävän nuoria, jotta tarmoa ison hankkeen toteuttamiseen riittää. Kymmenen vuotta vanhempina olisivat saattaneet olla toisin.
Opintomatkoja
Eurooppaan
Ensimmäisenä suunnitteluvuonna Tikat hakivat aktiivisesti tietoa tekemällä tutustumismatkoja maitotiloille Israeliin, Ruotsiin, Tanskaan ja Hollantiin. Matkojen tuomat kokemukset ja ajatukset puitiin huolellisesti ja niistä pyrittiin seulomaan parhaat ideat. Laskukone oli käytössä jo tässä vaiheessa.
Tekniikan tasossa ei haluttu tinkiä mistään, mikä vain realistisesti lisäsi työn tuottavuutta. Lypsyrobottikin kiinnosti. Laskelmat kuitenkin osoittivat, että heidän tilallaan robotin tarjoama työn säästö ei alkuunkaan riitä maksamaan robotin hankinnasta ja käytöstä aiheutuvia kustannuksia.
Retket ulkomaisille robottitiloille eivät vakuuttaneet. Joillakin tiloilla oli selvästi nähtävissä, että odotukset lypsyrobottia kohtaan olivat olleet suurempia kuin mitä lopulta oli saatu. Vaikka työn laatu oli muuttunut, työn määrä ei ollut paljoakaan vähentynyt.
Vesa Tikka sanoo, että matkojen tuloksena kypsyi ajatus tehokkaasta lypsyasemasta ja yhdestä palkatusta työntekijästä. Hänen mielestään karjanhoidon suunnittelu ja toteuttaminen on ihmisen kanssa mukavampaa kuin tietokoneen ruudun tuijottelu.
Nopean pystytyksen vaatimukseen Päivi ja Vesa vastasivat valitsemalla kolminivelkehät rakennuksen kantavaksi rungoksi. Euroopassa käytetään enää harvoin muita runkoratkaisuja. Heidän tapauksessaan liimapuukehät olivat kilpailukykyisin vaihtoehto.
Suunnittelijan valintaan suhtauduttiin erittäin vakavasti. Pääsuunnittelijaksi valittiin Jouni Pitkäranta. Hän oli tehnyt tilalle jo aikaisemmin pitkän tähtäyksen suunnitelman yhteistyössä ruotsalais-tanskalaisen Agrinovan kanssa. Pitkärannan suunnittelemat kotimaiset kohteet miellyttivät, ja hänellä tiedettiin olevan hyviä ulkomaisia yhteistyökumppaneita.
Toteutus tehtiin
tavoitteiden mukaan
80 x 22 metrin eläinhallin rungoksi valittiin liimapuiset kolminivelkehät. Vesikatto, päädyt ja seinien yläosa verhottiin Thermisol-elementeillä, joissa on styrox eristeenä peltipintojen välissä. Ruokintapöytänä palvelee Pellonpajan Visiiri rakennuksen ulkoseinillä. Se toimittaa samalla rakennuksen ulkoverhouksen virkaa ulkoseinän alaosassa.
Ilmanvaihto on talvella sähköisten poistopuhaltimien varassa. Tuloilma otetaan visiirin päällä olevan peltielementin yläreunan ja katon välistä. Rakennuksen harjalla on rivi avattavia kattoikkunoita samaan tapaan kuin kasvihuoneiden harjailmastointi. Ne ovat kesällä aina auki.
Kesäksi visiirin yläpuolella olevat Thermisol-elementit avataan. Suurimman osan vuotta navetta on oikeastaan vain katettu eläintila, jonka läpi ilma virtaa vapaasti. Vesa harkitsee Thermisol-seinäelementtien korvaamista muovipressuilla, jotka voidaan rullata auki ja kiinni tarpeen mukaan.
22 metrin runkoleveyteen mahtuu nelirivinen parsipihatto. Parsissa on kanadalaiset parsipetit, joissa on pehmusteena rengasrouhe ja päällä tiivis muovikangas. Parsia kuivitellaan lisäksi runsaasti kutterilla.
Käytävillä on Lujabetonin ritilät. Niiden alta lanta poistuu raappalinjoilla. Tikat ovat jo päättäneet asentaa raapat myös ritilöiden päälle. He haluavat pitää sorkat kuivina ja eläimet puhtaina. Tähän asti lantaritilät on pidetty puhtaina Schäfferin pienkuormaajalla.
Eläinhallin päädyssä on väljät hoito- ja poikimakarsinat. Eläimet voidaan ohjata hoitokarsinoihin suoraan lypsyaseman poistumislinjalta. Vasikoiden tilat, tilatankki, toimisto ja lypsyasema ovat poikittaisessa siipirakennuksessa. Siivessä on myös karanteeniosto. Teuraaksi menevät lehmät ajetaan sinne jo aamulla. Teurasauto voi noutaa eläimen, vaikka isäntäväki ei olisi kotonakaan.
2x10 kalanruotoasema on varustettu nousevalla keräilyalueella, ajolaitteella ja nopealla poistumisella. Lehmät tunnistetaan transpondereilla automaattisesti. DeLavalin laitteet mittaavat maitomäärän ja irrottavat lypsimet. Automatiikkaa on muuten sen verran, että portit hoituvat paineilmalla.
Kertyneitä
kokemuksia
Tikat ovat hyvin tyytyväisiä joulukuun puolivälissä käyttöön otettuun uuteen navettaansa. Siellä on nyt 118 lehmää, mutta enimmillään voidaan pitää 170 lehmää. Tuolle määrälle on myös ympäristölupa. Tällä eläinmäärällä he katsovat pärjäävänsä toistaiseksi. Taloon on palkattu täysipäiväinen karjanhoitaja Tiina Alanen. Kun lisäksi käytetään lomittajia, vapaa-aikaa jää kohtuullisesti.
Visiirimallinen ruokintapöytä toimii erinomaisesti. Ratkaisu säästi rakennuksen leveyttä melkoisesti. Visiiri tuo navettaan valoisuutta. Talviaikana ape sekoitetaan ja jaetaan kerran päivässä. Kylmä rehu säilyy korkeassa kerroksessa visiirin ruokintapöydällä hyvin, sillä eläimet eivät pääse sitä sekoittamaan. Lehmät syövät rehun niin tarkkaan, että maaliskuun puoliväliin mennessä ruokintapöytää ei ole tarvinnut puhdistaa kertaakaan. Kumiläpät vähentävät rehun pöyhimistä omalta osaltaan ja estävät kylmän ilman purkaukset navettaan. Kesällä on varauduttu appeen tekoon kaksi kertaa päivässä, mikäli rehu osoittaa lämpiämisen oireita.
Vesa Tikka sanoo, että lypsyasemalla kokoomatila ja ajolaite ovat välttämättömiä. Eläinvirtaa ei saada muulla keinoin riittävän nopeaksi. Ne säästävät lypsyajasta vähintään puoli tuntia. Nopea poistuminen säästää sekin aikaa ja hermoja. Päivi-emäntä lypsi aamulla 108 lehmää tunnissa ja kymmenessä minuutissa. 2x10 asema on siis yhden ihmisen työpaikka. Työ on utareitten pesua, koneiden kiinnittämistä ja valvontaa. Jälkilypsyjä ei tehdä, eikä irrottimien toimintaan puututa.
Ritilöitten päälle asennettavalla raapalla haetaan lypsynopeutta vielä lisää. Puhtaat utareet nopeuttavat lypsytyötä huomattavasti. Parret puhdistetaan käsityövälineillä keskipäivällä ja illalla tarkastusten yhteydessä. Parsien hienosäätöä on vieläkin tarpeen tehdä. Kuivien käytävien ansioista myös sorkkavaivoilta on täysin säästytty.
Navetan ilma on raikas. Neljä poistopuhallinta pitää alipainetta yllä talvella. Kattoikkunoita avataan tarvittaessa. Kylmimmillä keleillä on käytetty lisälämpöä, jotta kosteus saataisiin kuriin ja navetta pysymään lämpimänä. Kesällä avataan eriste-elementit ulkoseinien yläosasta koko mitalta. Vesa ei tullut vakuuttuneeksi pelkästään painovoimaisesta ilmanvaihdosta vierailtuaan sellaisissa navetoissa.
Lannan pumppauksen kanssa on ollut ongelmia. Suurin syy on se, että lietesäiliöt pystytettiin navetan yläpuolella olevaan mäkeen pois myöhempien laajennusten tieltä. Pumppauskorkeutta on sen verran, että 15 kilowatin sähköpumpulla ei ole pärjätty. Lisäksi pumpusta sai olla tavan takaa poistamassa harjateräksen pätkiä. Uudella traktoripumpulla pumppaus on sujunut paremmin.
Vesa sanoo senkin, että rakentamisvaihe oli sittenkin turhan rasittava. Eniten teetti ylimääräistä työtä enimmäkseen metritavarasta rakennettu siipirakennus. Hän on aika varma, että teettäisi senkin elementeistä, jos uudelleen alkaisi. Hän korostaa vieläkin, että työn minimointi on erittäin tärkeää. Isäntäväen on pysyttävä loppuun asti mahdollisimman hyvässä vireessä, jotta rakentamisen valvonta olisi lopussakin terävää.
Päivin ja Vesan mukaan molempien vanhemmista on ollut työmaalla korvaamaton apu. Miehet ovat vielä hyvässä kunnossa ja rakentamisesta hyvin perillä.
Tikan maidontuottajaperhe on kaikesta päättäen onnistunut hankkeessaan varsin hyvin. He sanovat lehmäkohtaisten päivätuotosten nousseen pienessä ajassa parilla kilolla uuteen navettaan muuttamisen jälkeen. Sehän tällaisen investoinnin tavoitteena pitääkin olla. Uuden navetan olot on oltava sellaiset, että lehmät viihtyvät ja tuottavat entistä paremmin.
Jussi Knuuttila
Teksti:
| Sivun alkuun | 4/04 sisältö | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |