Kiintiöiden hinnat karanneet käsistä vapailla markkinoilla

Nykyinen maitokiintiöjärjestelmä takkuaa. Kun valtio vapautti puolet kiintiökaupasta vapaille markkinoille, on seurauksena ollut hallitsematon hintojen nousu. Kipeimmillään kiintiöstä joutuu vapailla markkinoilla maksamaan rapiat 50 senttiä litralta.

Sakari Ängeslevä pitää maitokiintiöiden vapaan kaupan lopettamista välttämättömänä. J.Knuuttila

Osastopäällikkö, maanviljelysneuvos Sakari Ängeslevä Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksesta vaatii maitokiintiöjärjestelmään perusteellista muutosta. Toisaalta EU:kin edellyttää kiintiöjärjestelmää, ja se on muutenkin suomalaiselle maidontuottajalle välttämätön. Kiintiöt ovat myös perin tarpeellinen suoja maamme maidontuotannolle. Kilpailu tuontipainetta vastaan olisi muuten kestämättömän kovaa.

Maakiintiön ylityksen seurauksena ovat sakkomaksut, jotka taas syövät maidontuottajan tulosta. Mitä siis tulisi tehdä?

Investoivat tilat
pahassa loukussa

Sakari Ängeslevä on erityisen huolestunut investoivien maitotilojen tilanteesta. "Investointitukea ei voida myöntää enempää kuin tilan maitokiintiö edellyttää. 

Etelä-Pohjanmaan TE-keskuksen alueella oli tammikuun lopussa 58 lypsykarjatalouden investointituen hakijaa. Näistä vain 13 tilalla on täysimääräisen investointituen edellyttämä maitokiintiö. Lopuilla keskimääräinen lisäkiintiön tarve on 143 322 litraa."

Lisäkiintiön hankkiminen tulee maksamaan keskimäärin yli 70 000 euroa tilaa kohti. Se on raskas kustannus, sillä tuo raha on kokonaan pois tilan varoista. Tilan saama investointituki menee väärään osoitteeseen, jos sitä joudutaan käyttämään maitokiintiöiden hankkimiseen tuotannon kehittämisen asemesta. Maitokiintiöön pantu raha ei todellakaan tuota yhtään mitään.

Tilanne on erityisen paha isojen yksiköiden kohdalla. Karjoissa, joissa lopullinen eläinmäärä tulee olemaan 70 lehmää tai enemmän, puuttuu keskimäärin noin 368 000 kiintiölitraa. Tämä siitä huolimatta, että tilat ovat sijoittaneet investointipäätöstä odotellessaan keskimäärin 25 600 euroa lisäkiintiöiden hankkimiseen. Täysimääräisen tuen saadakseen niiden olisi kaivettava kuvetta vielä 183 500 euron edestä.

Mallia Ruotsista
ja Tanskasta

"Kiintiöiden hinnat vapailla markkinoilla ovat karanneet käsistä", Ängeslevä sanoo. Jotakin asialle on tehtävä, muuten tavoitteeksi asetettu yksikkökokojen kasvattaminen jää puolitiehen. Tilanne on ärsyttävä, kun tukivaroja olisi, mutta niitä ei voida täysimääräisinä myöntää. Tämä on tietysti suurin ongelma tiloille, mutta on se iso ongelma myös hallinnolle.

"Vapaa kiintiökauppa on lopetettava", Ängeslevä vaatii. Samaa ehdottivat jo ajat sitten Kalevi Hemilä ja Markku Nevala. Tilalle hän suosittelee Tanskan ja Ruotsin mallia. Siellä kiintiöt jaetaan vain hallinnollisilla perusteilla. Valtiovalta määrää hinnan ja valitsee myös ostajat. Tällä hetkellä Tanskan hinta on 15 sentin paikkeilla, Ruotsin 7 senttiä. Vapaat kiintiöt myydään nuorille, aloittaville viljelijöille. Rakennetavoitteen täyttävät saavat hakemansa määrän. Muut jätetään kylmästi imemään rystysiään.

Ängeslevä arvelee, että jo tieto tällaisista kaavailuista olisi omiaan laskemaan kiintiöiden hintaa. Se olisi myös omiaan lisäämään tarjontaa. Nyt tilanne tuntuu olevan se, että luopujat odottelevat sitkeästi hintojen nousua. Asiaan vaikuttaa sekin, että tilan maitokiintiöllä on vaikutusta myös peltotukien määrään. Tunnelma on kuin pörssissä ikään. Kuten pörssissä, tässäkin osalle odottelijoista tulee jäämään luu käteen. Hallinnollinen kiintiökauppa kohtuullistaisi ja tasapuolistaisi niin ostajien kuin myyjienkin asemaa.

Turhat kustannukset
pois tuottajalta

Tanskassa ja Ruotsissa on tajuttu, että maidon tuottajahinnat eivät jatkossa tule nousemaan. Kumpikin käyttää tilaisuutta hyväkseen tuotantoyksiköiden kasvattamiseksi kilpailukykyiseen kokoon. Kummassakin maassa harjoitetaan siis väkevää rakennepolitiikkaa. Sen tavoitteena on turvata tilojen toimintaedellytykset myös jatkossa. 

"Suomessa on päästävä kehitykseen nopeasti mukaan", Ängeslevä patistaa. "Hallinnollinen hinta, 8,4 senttiä litralta, on sekin aivan tarpeeksi suuri kustannus kiintiön hankkimiseksi." Sehän on vain lupa tuottaa. Maitokiintiön hankkimiseen sijoitetut rahat ovat puhdas kustannus, ei mitään muuta. Turhia kustannuksia ei pidä kasata tuottajien harteille, ei ainakaan hallinnon toimesta.

Teksti: Jussi Knuuttila
S-posti: 

| Sivun alkuun | Tekstit 4/05 | Palaute | Uutiset | www.pellervo.fi |