Lähi- ja luomuruoka mielletään vaihtoehdoksi niin sanotulle teollistuneelle ruuan tuotannolle. Oikeastaan ne edustavat perinteistä ruuan tuotantotapaa, mutta teollistuneiden ja kansainvälistyvien ruokavirtojen puristuksessa ovat ehtyneet pieniksi puroiksi ja uusien nimitystensä myötä ikään kuin syntyneet uudelleen.

Lähi- ja luomuruuan mahdollisuuksia suomalaisessa elintarviketaloudessa pohdittiin luomu- ja lähiruokaseminaarissa virkamiesten ja elinkeinon edustajien voimin.

Tutkimustulosten mukaan sekä kuluttajat että päättäjät suhtautuvat luomuun ja lähiruokaan myönteisesti. Lähiruuan keskeinen ongelma on se, ettei sillä ole yhtenäistä määritelmää, vaan lähiruoka vaihtelee puhujan mukaan. Suhteessa ulkomaiseen kaikki suomalainen ruoka on lähiruokaa. Toisaalta lähiruuaksi voidaan mieltään oman maakunnan tai jonkun paikallisen pienyrityksen tuotteet.

Koska tarkka määritelmä puuttuu, lähiruuan yhtenäinen markkinointi on vaikeaa. Luomulla ei ole tätä ongelmaa. Päinvastoin, luomu on niin tarkasti määritelty EU:ssa, että määräykset tuntuvat luomutoimijoista usein jopa liian yksityiskohtaisilta.

Ehkäpä määritelmänsä ansiosta luomun perusasiat ovat melko hyvin tiedossa ja kuluttajat ja päättäjät pitävät luomua ympäristöystävällisenä tuotantotapana ja antavat sille lähiruokaakin korkeampia arvosanoja. Positiivinen asenne, tarkka määritelmä, sitä tukevat säädökset ja valvonta sekä yhtenäinen merkintä eivät kuitenkaan vielä näytä takaavan menestystä markkinoilla, sillä keskimäärin luomutuotteiden markkinaosuudet ovat vain muutamia prosentteja tuoteryhmän myynnistä.

Kaikilla on mahdollisuus
kuluttajan ruokapöydässä


Tutkimuksen mukaan suurkeittiöemännät toivovat lisää luomu- ja lähiruokaa, mutta eivät usko toiveidensa toteutuvan. Kertooko tämä siitä, että emännät ovat tyytyneet siihen ajatukseen, että tehokkaat, suuret yksiköt syrjäyttävät paikalliset ja/tai luomuyritykset heidän päinvastaisista toiveistaan huolimatta?

Kaupan edustaja kertoi seminaarissa luomuvalikoimansa pienuuden yhdeksi syyksi, ettei ole tarjontaa. Toteuttaako uhkakuva pienyrittäjien olemattomista mahdollisuuksista päästä ketjuuntuvan, kansainvälistyvän ja keskittyvän kaupan valikoimiin itse itseään?

Vaikka kaupan hyllyt ja kuluttajien vatsalaukku asettavat rajoja elintarvikemarkkinan kasvulle, valintaa ei tarvitse tehdä joko pelkästään ns. teollistuneen ruoan tai ns. vaihtoehtoisen kuten luomu- ja lähiruoan välillä. Paikallinen ja kansainvälinen, isot ja pienet yritykset, luomu ja tavanomainen tuovat kukin omat mausteensa suomalaiseen ruokakulttuuriin. Molemmilla on vahvuutensa ja vaihtelunhaluiset kuluttajat takaavat sen, että molemmilla on asiakkaansa tai hetkensä samankin kuluttajan ruokapöydässä.

Erilaisten ruuantuotantotapojen toisiaan täydentävä rinnakkaiselo edellyttää toimijoiden verkostoitumista. Jotta ne sopisivat sekä saman kaupan hyllylle että saman kuluttajan ostoskoriin, viljelijöiden, valmistajien ja kaupan toimijoiden tulisi tehdä parempaa yhteistyötä ja verkostoitua tiiviimmin keskenään.

Yrityskoko ei
ratkaise menestystä


Sekä tutkimuksen tulokset että kaupan edustaja vahvistivat, ettei yrityksen koolla ole väliä. Luotettavat, pienetkin tavarantoimittajat voivat päästä hyvään yhteistyöhön kaupan kanssa. Myös lähiruuan käytön esteenä olleita ongelmia on voitu ratkoa. Esimerkiksi uusien reseptien kehittämisellä saatiin poro mahtumaan lappilaisten koulujen ruokabudjetteihin. 

Lähi- ja luomuruuan menestyksen tiellä olevat esteet ovat usein luonteeltaan sellaisia, etteivät ne ole yhden toimijan ratkaistavissa. Kun useat tahot samanaikaisesti muuttavat vähän toimintaansa, päästään kaikkien kannalta parempaan tulokseen. Kun toimitaan verkostossa, näkökulmaa on laajennettava oman tai yhden yrityksen menestyksestä koko verkoston hyvinvointiin.

Yksittäisten toimijoitten välisestä kisasta, jossa vain yksi voi voittaa, tulisi siirtyä joukkuepeliin. Menestyvä joukkue auttaa yksittäisiä jäseniään ja samalla itseään menestymään. Menestyneen joukkueen kaikki jäsenet myös palkitaan. Sama periaate sopii hyvin myös luomu- ja lähiruokaketjun joukkueille.


Uusin lehti

SISÄLTÖ 4/2006

  • Kasvinviljely ja energia
  • Neljännes pelloista energian tuotantoon
  • Energiakasvien viljely on vahvasti säänneltyä
  • Ruokohelpeä lisää jopa 15 000 hehtaaria vuodessa
  • Pohjolan Voima tavoittelee yli 10 000 ruokohelpihehtaaria
  • Poltettavaa viljaa voi säilöä polttoöljyllä
  • Lämpöä ohralla ja kauralla
  • Pellava-alan voisi tuplata
  • Kotieläintalous 100+
  • Lisää lehmiä, vähemmän työväkeä
  • Kahden robotin navetta
  • Navettainvestointiin 1,5 miljoonaa euroa
  • Kotieläintilojen sähkölaitteissa isoja puutteita

  • Terve Eläin
  • 32-sivuinen liite:
    Naudan synnytysapu
  • Talous ja perhe
  • Tuki rohkaisee maatiloja lämpöinvestointeihin
  • S-Agrinet tuo maatalouskaupan sisälle pirttiin
  • Maikkari pistää vipinää maajussien sinkkuelämään
  • Luomu-Pellervo
  • Luomu ja lähiruoka - joukkuepeliä
  • Nyt apilanurmetkin kasvavat
  • Toistuvat
  • Pääkirjoitus
  • Vähätalo
  • Antinpoika
  • Vaaran paikka
  • Väinö Vältti
  • Huomioita
  • Verkossa Nummi
  • 100+ Terveys
  • Nollarajalla
  •  
  • Kannen kuvat Jussi Knuuttila, Kimmo Torkkeli ja Paavo Tuovinen.

    Seuraava Maatilan Pellervo ilmestyy 4.5.2006 ja Kodin Pellervo 20.4.2006.